Ulkomaat

Valikko
Ulkomaat

Eikö briteille mikään riitä? EU-kiista Britannian erikoisoikeuksista alkaa Brysselissä

Tavoitteena on uusi EU-sopimus. Muista jäsenmaista riippuu, kuinka unioni taipuu vaatimuksiin. Pelotteena on brittien ero EU:sta.

Bryssel/Lontoo. Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta kuluva viikko on ratkaiseva: Britannian EU-jäsenyyden uusista ehdoista on määrä päästä sopuun torstain ja perjantain kuluessa EU-maiden johtajien kokouksessa.

Britannian pääministeri David Cameron hakee Brysselistä sopimusta, jonka hän voi esittää kotiyleisölle suurena voittona. Jos tämä onnistuu, saattaa Cameron vahvistaa jo perjantaina päivämäärän Britannian EU-kansanäänestykselle. Näin Britannian EU-jäsenyyden jatko – tai loppu – voisi ratketa jo kesäkuussa.

Brysseliin kokoontuvat EU-maiden päämiehet ja -naiset eivät tule päästämään Cameronia helpolla. Muut jäsenmaat haluavat pitää Britannian unionissa, mutta brittien erityisvaatimuksiin taipuminen on monelle vaikeaa.

Kyse on nyt siitä, kuinka paljon Britannialle ollaan valmiita antamaan siimaa, jotta unioni pidettäisiin kasassa.

Valtaosa neuvotteluista on jo käyty.

Vielä aivan huippukokouksen alla Cameron sukkuloi pitkin Eurooppaa puhumassa jäsenmaita puolelleen.

Samaan aikaan välittäjänä toimiva Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on yrittänyt löytää kaikille sopivaa kompromissia.

Loppurutistus on kuitenkin jäsenmaiden käsissä. Kuten EU-jargonilla sanotaan: mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu.

Lusikkansa soppaan yrittää iskeä myös Euroopan parlamentti. Se saa todennäköisesti hyväksyttäväkseen Britannian vaatimaa uutta EU-lainsäädäntöä.

Parlamentin mukaantulo ei miellytä brittejä, jotka haluavat nähdä työn alla olevan uuden sopimuksen sitovana ja peruuttamattomana.

Toisaalta sopimuksella ei välttämättä ole vaikutusta siihen, jääkö Britannia EU:hun vai ei. Päätösvalta on yksin brittiäänestäjillä. Hyvittelevä sopimus antaisi Cameronille selkänojan, jonka turvin hän voi kampanjoida jäsenyyden jatkon puolesta.

Pelissä maine ja kunnia

Britannian pääministeri David Cameron tulee päättämään pääministerikautensa joko suurena voittajana tai suurena häviäjänä.

Jos britit äänestävät EU-jäsenyyden jatkon puolesta, kerää Cameron kunnian EU:n pelastajana.

Jos taas äänestäjien enemmistö valitsee Brexitin eli EU-eron, tulee Cameronista syntipukki. Se oli juuri Cameron, joka tammikuussa 2013 lupasi briteille viimeisen sanan EU-jäsenyydestä.

Mahdollinen eropäätös ei uhkaisi ainoastaan unionin tulevaisuutta. Myös itse Yhdistynyt kuningaskunta voisi alkaa taas natista liitoksistaan, sillä Skotlanti ei halua jättää EU:ta.

EU-ero tietäisi myös poliittisesti epävakaita aikoja vuosiksi eteenpäin. Britannian pitäisi neuvotella suhteensa EU:n kanssa täysin uusiksi. Se veisi paljon aikaa, rahaa ja energiaa.

Epävarmuus iskisi myös talouteen ja sijoitusnäkymiin. Lontoon finanssikeskus City ja yritysmaailma eivät pidä liian monista avoimista kysymyksistä.

Kun Cameron astelee torstai-iltapäivällä kokouspaikalle Brysseliin, tavoitteena ei ole päästä aikaisin nukkumaan sivistyneen keskustelun jälkeen. Tavoitteena on venyttää kokous pikkutunneille ja saada aikaan kunnon tappelu.

Cameron haluaa näyttäytyä kotiyleisölle kovana neuvottelijana, joka ei aristele haastaa ”Brysselin byrokraatteja” ja muuta EU-väkeä. Mielikuvan synnyttämiseen tarvitaan riita.

Kun EU-sopimus on syntynyt, alkaa tappelu kotona eli Cameronin omassa konservatiivipuolueessa. Osa Cameronin hallituksen ministereistä aikoo kampanjoida EU-eron puolesta.

Mitä nopeammin EU-kansanäänestys saadaan järjestettyä, sitä todennäköisempää on Britannian jääminen unioniin.

Brittimediassa mahdollisina kansanäänestyspäivinä on vilauteltu 16. tai 23. päivää kesäkuuta.

Kamppailun pitkittymisen uskotaan vahvistavan ei-leiriä. Mitä pidempi kisa, sitä enemmän kertyy ikäviä EU-uutisia lähtöhaluja pönkittämään.

Cameronin tavoite on korjata tällä viikolla EU-sopu Brysselistä ja ryhtyä sen turvin ripeään kampanjaan.

Pelissä on paitsi oma maine myös koko Euroopan tulevaisuus.

Tuskin ja EU:n suuri hetki

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on Britannian EU-jäsenyydestä käytävien neuvottelujen pääkumppani Brysselissä. Hänen tehtävänään on taivutella sekä Britannia että 27 muuta EU-jäsentä kompromissiin Britannian vaatimuksista torstaina alkavassa EU-huippukokouksessa.

Puolan entisellä pääministerillä on käsissään historiallinen hetki. Viime aikoina Tusk on varoittanut EU-maita kohtalokkaista seuraamuksista, jos Britan­nian neuvottelut menevät kiville tai maa eroaa unionista kansanäänestyksen kautta.

”Sivilisaatioita ei murhata, ne tekevät itsemurhia”, Tusk on todennut parissakin puheessaan tänä vuonna, lainaten edesmennyttä brittihistorioitsijaa Arnold Toynbeeta.

Tusk ja hänen esikuntansa esittelivät helmikuun alussa kompromissiesityksen, jossa pyrittiin vastaamaan kaikkiin Britannian vaatimuksiin. Mutta tavalla, joka ”ei kyseenalaista EU:n pääperiaatteita”.

Tusk varoitti viime viikolla pitämässään puheessa, että Britannian kansanäänestyksestä tulee ”hyvin houkutteleva malli joillekin eurooppalaisille poliitikoille saavuttaa sisäpoliittisia, itsekkäitä tavoitteita”.

Vasta runsaan vuoden tehtäväänsä hoitaneella Tuskilla on vienyt aikaa voittaa EU-byrokraattien luottamus puolelleen. EU ei ole helppo areena miehelle, joka on joutunut oppimaan englantia lennosta, jonka kotimaa liittyi unioniin vasta 12 vuotta sitten ja joka ei kuulu euroalueeseen. Mutta nyt Tusk on tärkein yhteistyökumppani Britannian pääministerille David Cameronille.

Kaksikon pitäisi saada myös britit vakuuttumaan siitä, että heidän sopimuksensa on Britannian etu. Tusk varoitti viime viikolla pelkäävänsä, että pakolaiskriisi on brittiäänestäjien mielessä suurempi vaikutin kuin mitkään yksityiskohdat, joita EU ja Britannia saavat sovittua.

”Siirtolaiskriisi on pahin mahdollinen poliittinen konteksti tälle kansanäänestykselle, koska siitä on niin helppoa syyttää ­EU:ta kokonaisuudessaan, EU:n instituutioita ja muita Euroopan maita”, Tusk sanoi Euroopan unionin alueiden komiteassa viime viikolla.

Mitä ajattelevat Puola, Ranska, Saksa ja Suomi
Kavereiden tarpeessa

Puolan uusi pääministeri Beata Szydło on yksi eurooppalaisista johtaja, jonka Britannian pääministeri David Cameron halusi tavata ennen tämän viikon EU-huippukokousta.

Cameron matkusti äskettäin Varsovaan tunnustelemaan, onko Puolasta koitumassa ongelma, kun Britannia yrittää leikata sosiaalietuuksia muiden EU-maiden kansalaisilta. Puolalaisia asuu Britanniassa yli miljoona.

Cameronin etuna on, että Puolan uusi hallitus tarvitsee kipeästi liittolaisia, koska EU kovistelee sitä oikeusvaltioperiaatteiden rikkomuksista.

Varsovassa ollessaan Cameron vihjaisi, että Britannia voisi tarjota Puolalle sotilaallista apua, mikäli puolalaiset suhtautuvat Britannian vaatimuslistaan myönteisesti.

Ranska: Euron ehdoilla

Ranska kuuluu niihin EU-maihin, joissa Britannian vaatimiin erityisoikeuksiin on suhtauduttu penseästi. Erityisesti Ranskaa on arveluttanut Britannian halu suojata euroon kuulumattomien maiden edut euromaiden päätöksenteossa.

Britannian pääministeri David Cameron tapasi Ranskan presidentin François Hollanden maanantaina. Avoimia kysymyksiä jäi vielä loppuviikolle.

Heikosta suosiosta kärsivä Hollande ei taivu mielellään Cameronin edessä, koska se näyttäisi pahalta ranskalaisen yleisön silmissä.

Unionin perustajamaihin kuuluva Ranska kehittää euroaluetta edelleen – eikä siihen kuvaan kuulu Lontoon Cityn sooloilu.

Toisaalta Britannian mahdollinen ero voisi vahvistaa EU-kielteistä leiriä myös Ranskassa.

Voimanaista heikottaa

Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut hahmo, johon Britannian pääministeri David Cameron on pannut EU-neuvotteluissa uskonsa ja toivonsa.

Vaikutusvaltainen Saksa ei halua Britannian jättävän EU:ta. Siksi Cameron toivoo Merkelin taivuttavan vastahankaisimmatkin jäsenmaat sopuratkaisun kannalle.

Merkel ei ole kuitenkaan koskaan ollut poliittisesti yhtä heikko kuin nyt. Liittokanslerin avoin ja antelias pakolaispolitiikka on karkottanut liittolaiset niin kotona kuin EU-maidenkin joukossa. Merkelin suosio on romahtanut.

Saksan liittokanslerin sana painaa toki yhä Eurooppa-neuvostossa.

Euroopan pakolaiskriisi ja sen ratkaisu ovat kuitenkin nyt Merkelin mielessä päällimmäisinä, ei Britannian vaatima erityiskohtelu.

Suomi on sopuisana

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aiemmin antanut ymmärtää, ettei Suomi ole missään veneenkeikuttajan roolissa, kun Britannia neuvottelee suhdettaan uudelleen Euroopan unioniin.

”Uskon että yhdessä hierottava eurooppalainen kompromissi käy kyllä Suomelle”, Sipilä totesi helmikuun alussa HS:n haastattelussa.

Suomi on perinteisesti pitänyt Britanniaa tärkeänä ja samanmielisenä liittolaisenaan EU-politiikassa.

Moni suomalainen päättäjä on viime aikoina ilmaissut huolensa, jos Brexit eli Britannian eroaminen Euroopan unionista toteutuisi mahdollisesti kesällä järjestettävässä kansanäänestyksessä.

”Brexit olisi katastrofi Euroopan unionille, se on aivan selvä asia”, ulkoministeri Timo Soini (ps) totesi maanantaina.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • Britannia ja EU
  • Brexit
  • Britannia
  • Euroopan unioni
  • Juha Sipilä
  • Pekka Mykkänen
  • Annamari Sipilä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    3. 3

      Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

    4. 4

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    5. 5

      Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

    6. 6

      Italian pääministeri Renzi hävisi, ja se on hyvä asia

    7. 7

      HS:n uuden kolumnistin Jaakko Hämeen-Anttilan ensimmäinen kirjoitus: Mistä populismin voima kumpuaa?

    8. 8

      Opettajille voisi helposti opettaa auktoriteettia – miksi sitä ei tehdä?

    9. 9

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    10. 10

      Poliisi tiedottaa Imatran joukkosurmasta aamupäivän aikana – motiivi on suurin avoin kysymys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    4. 4

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    5. 5

      Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

    6. 6

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    7. 7

      Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      Saara Aalto eteni Britannian X Factorin finaaliin – kertoo esiintyvänsä Helsingissä maanantaina

    10. 10

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    10. 10

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    11. Näytä lisää