Ulkomaat

Venäjä horjuttaa Eurooppaa informaatiosodalla, propagandalla ja kytkyillä populisteihin

Venäjä on viime aikoina kiihdyttänyt toimiaan Euroopan poliittisen vakauden heikentämiseksi. Myös keinovalikoima laajenee. Ideologinen propaganda kapitalismia vastaan on muuttunut verkossa käytäväksi informaatiosodaksi, jossa totuus joustaa tarpeen mukaan. HS käy läpi Venäjän vaikuttamistapoja.

Venäjän sotaoppi on perustunut kymmenen vuoden ajan ennen kaikkea Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton uhkaan. Georgian sodan jälkeen vuonna 2008 valtiojohto päätteli, että armeijan modernisointia on nopeutettava ja toimintatapoja on laajennet­tava.

Krimin miehitykseen keväällä 2014 mennessä keinovalikoimaan oli lisätty niin sanottuja pehmeitä menetelmiä, joissa on rajana vain mielikuvitus.

Venäläiset eivät yleensä kiistä niiden käyttöä mutta sanovat vain tekevänsä kuten länsikin tekee koko ajan. Tämän näkemyksen mukaan useimmat amerikkalaiset uutiskanavat ja kansalaisjärjestöt ovat hallituksensa käsikassaroita.

Yksikään pehmeistä menetelmistä ei ole uusi, ja osa on ikivanhaa perua.

Taloudelliset toimet, kuten pakotteet, vastapakotteet, saarrot, boikotit ja tullit, ovat kaikki kansainvälisen politiikan vanhaa vakiokalustoa.

Venäjä on painostanut aiemmin Suomea muun muassa puutulleilla ja elintarviketeollisuudelle esitetyillä yllättävillä vaatimuksilla.

Tuontikieltoja kokeiltiin jo ennen Georgian sotaa, kun geor­gialainen viini ja kivennäisvesi julistettiin vaarallisiksi.

Informaatiosodasta on tullut Venäjällä kahdessa vuodessa niin suosittu termi, että se ulottuu kansalaisten arkiajatteluun: lännestä tullutta toimittajaa pidetään helposti jonkinlaisena ­infosoturina.

Ulkomaille Venäjä suuntaa virallista totuuttaan muun muassa Sputnik-uutisverkoston ja RT-televisiokanavan välityksellä.

Verkon käytöstä on tullut merkittävä osa informaatiosotaa. Sosiaalinen media on paitsi väittelyn myös vääristellyn tiedon kanava.

Propagandaa tarjoiltiin laajasti jo neuvostoaikana, mutta tuolloin sillä oli ideologinen pohja: suoranaista valehtelua suosi­tumpaa oli todistaa kapitalistisen järjestelmän puutteita. Nyt tosi­asiat saavat usein joustaa ­sekä verkossa että Venäjän valtamediassa.

Puolueiden ja järjestöjen tukeminen EU-maissa on lisääntynyt, ja suhteita on kehitetty varsinkin kansallismieliseen populistioikeistoon.

Onko toiminta sitten yhtä ­järjestelmällistä kuin kommunistien ja rauhanjärjestöjen tukeminen neuvostoaikana? Venäläispoliitikot pahoittelevat joskus, ettei ole, vaikka heidän mielestään pitäisi olla.

Usein esimerkiksi Venäjän äärioikeiston suhteet eurooppalaisiin aatetovereihin näyttävät hoituvan ilman valtiollista tukea.

Toisaalta asiat olivat peri­aatteessa vähän tällä mallilla myös Neuvostoliitossa: vakoilijat eli turvallisuuspalvelu KGB:n ensimmäisen päähallinnon agentit eivät kuskanneet rahaa Suomen kommunisteille, vaan asian hoiti venäläinen sisarpuolue itse.

Yksittäisten poliitikkojen tukeminen on joidenkin tutkijoiden mukaan yleisempää kuin puo­luetuki.

Suomalaisille tässä ei pitäisi olla mitään uutta: menettelyä kutsuttiin kylmän sodan aikana kotiryssäjärjestelmäksi. Jokaisella tärkeällä tai itseään tärkeänä pitävällä poliitikolla piti olla oma venäläinen ystävä.

Korkeimmalla tasolla yhteyttä pitivät Suomen presidentti ja KGB:n Helsingin-aseman pääl­likkö.

Vanhaan malliin verrattuna ­poliitikkoveljeily vaikuttaa Suomessa tätä nykyä harrastelija­tasoiselta.

Hyvä esimerkki il­miöstä on ­Ilta-Sanomien tuore uutinen verkossa levinneestä kansallise­n vapautusliikkeen NOD:n koordinaattorin Olga Tšižik-Kinnusen ja europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk) kaverikuvasta.

NOD on pieni nationalisti­järjestö, jonka johtajan, kansanedustaja Jevgeni Fjodorovin näkemyksen mukaan lähes koko Venäjän elinkeinoelämä on yhdysvaltalaisten upseerien so­luttama vallankaappaushanke.

Toisaalta kuva ei esitäkään Väyrysen oikeita idänsuhteita vaan se on pikemminkin info­sotaa – ehkä peräti Suomen sisäistä.

Sisäpoliittinen painostuskin on keksitty ennen Venäjän nykyisten johtajien syntymää.

Menetelmän renessanssista nähtiin ensimmäisiä merkkejä jo viime vuosikymmenellä, kun jotkut venäläispoliitikot alkoivat huolestua saamelaisten asemasta Suomessa. Sitten löytyi parempi aihe: lasten huostaanotot, joiden perustelut eivät ole Suomessa julkista tietoa.

Painostus on tehokkaampaa, jos kohdemaassa on suuri ja ­siellä pitkään asunut venäläis­vähemmistö, jolloin voidaan puhua venäläisveljien auttamisesta eli maanmiespolitiikasta.

Myös Viron pronssisoturikiista vuonna 2007 oli osoitus siitä, ­että ellei vähemmistöllä ole hoksottimia löytää tarpeeksi ongelmia, niitä voidaan myös jär­jestää.

Tietojärjestelmien häirintä on osoitus siitä, ettei rajaa ”kovien” ja ”pehmeiden” menetelmien välillä oikeastaan ole.

Kiista Tallinnan pronssipatsaan sijainnista on tässäkin hyvä esimerkki: Viron tietojärjestelmiin tehtiin laaja palvelunestohyökkäys heti patsaskiistan laannuttua, eikä Venäjän osuudesta tähän hyökkäykseen ole mitään näyttöä.

Häiritä voi tietysti kaikkia ­muitakin järjestelmiä, kuten rajavalvontaa.

Sotiminen edustajien välityksellä on ikivanha keksintö, kuten myös paikallisten ”itsepuolustusryhmien” tukeminen tai peräti niiden keksiminen myöhempiä tarpeita varten.

Bolševikeilla oli tästä varhaista kokemusta. Neuvosto-Venäjän joukot hyökkäsivät nimittäin Ukrainaan joulukuussa 1918.

Kun Kiovaa hallinnut Direktorio esitti Moskovaan siirtyneelle kansankomissaarien neuvostolle neuvotteluja, kuului vastaus, ­että mitä te meiltä kyselette – siellähän sotii Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta.

Tutkija: Saksa aliarvioi Venäjän propagandaa

”Venäjän toimia Saksan julkisen keskustelun veivaamiseksi ja sekoittamiseksi on aliarvioitu Saksassa valtavasti”, sanoo Saksan ulkopoliittisen seuran Venäjän- ja Itä-Euroopan-ohjelmajohtaja Stefan Meister.

Hän pitää niin sanottua Lisan tapausta viime aikojen kaikkein selvimpänä esimerkkinä siitä, että Venäjän johto haluaa horjuttaa Saksan yleistä järjestystä esimerkiksi median avulla.

Saksassa herätti tammikuussa suurta hämmennystä julkisuudessa Lisaksi kutsutun 13-vuo­tiaan saksanvenäläisen tytön tapaus. Kremliä lähellä olevat venäläisviestimet levittivät tytön kertomusta, jonka mukaan turvapaikanhakijamiehet olisivat raiskanneet hänet Berliinissä.

Poliisin tutkimuksissa kävi ilmi, että tyttö oli valehdellut. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Saksan poliisia tutkinnan peittelystä vielä senkin jälkeen, kun poliisi oli kertonut huhun olleen perätön.

Saksalaisia toimittajia ja poliitikkoja on uhkailtu. Saksalaisten medioiden Venäjä-kriittisiä analyysejä on pyritty kyseenalaistamaan.

Saksassa ei ole todisteita siitä, että Venäjä olisi tukenut hallitusta kritisoivia puolueita, mutta esimerkiksi islaminuskoa kritisoivan ja hallituksen politiikkaa äänekkäästi vastustavan Pegida-liikkeet mielenosoitukset näy­tetään suorana lähetyksenä venäläisellä RT-kanavalla.

Pieniä yksittäistapauksia, kuten valheellisia raportteja, on jatkuvasti.

Meisterin mielestä on selvää, että Venäjän presidentti Vladimir Putin alkoi puolustautua siinä vaiheessa, kun hän katsoi lännen puuttuvan esimerkiksi Ukrainan vallankumoukseen.

”Käytössä ovat niin sanotut pehmeät, ei-sotilaalliset keinot”, Meister sanoo.

Hän muistuttaa, että hybridisodankäynnissä vapaan demo­kratian keinot ovat rajatut.

”On hyvin tärkeää, että saksalaisilla tiedotusvälineillä on toimittajia paikalla Venäjällä ja Ukrainassa kertomassa, mitä siellä tapahtuu.”

Median talouskriisi on vaikuttanut saksalaisten tiedotusvälineiden laatuun. Tämä on lisännyt etenkin ulkomaanuutisissa toisen käden lähteiden käyttöä.

Meisterin mukaan myös Saksan viranomaiset ovat keskustelua sekoittavien keinojen tutkinnassa jälkijunassa.

Onko Venäjä kiihdyttänyt hybridisodankäyntiään?

”Yleisesti ottaen viime vuosina tämmöinen toiminta on ollut lisääntymään päin. Myönteisenä näen sen, että ilmatilaloukkaukset eivät ole lisääntyneet”, sanoo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk).

”Vaikuttamista varmaan on moneen suuntaan, ja Suomi ei ole jonon kärjessä. Eikä Venäjä ole ainoa toimija.”

Entinen puolustusministeri Carl Haglund (r) on suorempi:

”Venäjän aktiviteetti on ehdottomasti lisääntynyt, se on aivan selvää. Venäjä pyrkii vaikuttamaan asioihin monella tavalla, joilla normaalia poliittista ja diplomaattista kanssakäyntiä ja toisaalta perinteisiä sotilaallisia toimia täydennetään. Hybridisodan vaikuttamiskeinoja käytetään myös Suomeen, mutta ei Suomi ole erityisesti sen kohteena.”

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo Venäjän aktiivisuuden vaihtelevan.

”Sattumanvaraisiakin ilmiöitä on, mutta se tiedetään, että kaikki ei ole sattumanvaraista.”

Mihin Venäjä pyrkii?

Forsbergin mukaan sekä pienen valtaryhmittymän intresseihin pysyä vallassa että suur­valta-aseman vahvistamiseen.

”Nyt se pyrkii selkeästi vaikuttamaan EU-maihin niin, että sanktiot loppuisivat. Se pyrkii myös vähentämään unionin sisäistä yhtenäisyyttä. Osa informaatiosodasta on tällaista statuspolitiikkaa, joka palvelee itsessään tarkoitusta, että suurvalloilla on oma totuutensa, ja Venäjä tekee näin riippumatta siitä, vaikuttaako se mihinkään.”

Venäjä haluaisi palata neuvottelupöytiin, Haglund arvioi.

”Venäjä pyrkii muistuttamaan, että sillä on jäljellä pelimerkkejä, vaikka se on ajautunut diplomaattiseen paitsioon Ukrainan kriisin myötä.”

Miten Suomen pitää reagoida?

”Kaikki, mikä varmuudella havaitaan, täytyy puhua läpi. Täytyy vetää selvät rajat, kuten ilmatilan loukkauksiin on puututtu. Tällä hetkellä pidän erityisen tärkeänä, että itäraja pitää”, Kaikkonen sanoo.

”Ei kumar­rella vaan pyritään sanomaan ­asiat kuten ne ovat”, Haglund sanoo.

Forsberg arvostaa asiallista reagointia tapaus kerrallaan. Infovyörytyksessä on hänestä silti se vaara, että mikä tahansa Venäjää puolustava informaatio leimataan äkkiä Venäjältä tulleeksi trolliksi. Väärät mieli­kuvat jäävät myös elämään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Informaatiosota
  • Krim

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    4. 4

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    5. 5

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    6. 6

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    7. 7

      Näin sinkkuja sorretaan yhteiskunnassa – yksinasuvia syrjitään niin verotuksessa kuin ruokaostoksillakin

    8. 8

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    9. 9

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    10. 10

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    4. 4

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    5. 5

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    6. 6

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    7. 7

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    8. 8

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää