Ulkomaat

Texasissa valkoiset ovat jo vähemmistö – Mitä latino ja intiaani ajattelevat USA:n presidentinvaaleista?

Vähemmistöistä tulee USA:ssa enemmistö 2040-luvulla. Texasissa vähemmistöillä on suuri rooli supertiistain äänestyksissä. HS haastatteli vähemmistöjen edustajia.

Austin, Texas. Vähemmistöistä tulee Yhdysvalloissa enemmistö 2040-luvun alussa. Tulevaisuuteen pääsee kurkistamaan viidessä osavaltiossa, jossa valkoiset ovat jo nyt vähemmistö.

Yksi niistä on Texas. Texasissa valkoisia on Yhdysvaltain väestökeskuksen mukaan enää 44 prosenttia; latinoja on melkein yhtä paljon.

Texas on myös suurin niistä osavaltioista, joissa republikaanit ja demokraatit äänestävät presidenttiehdokkaistaan tulevana tiistaina eli ”supertiistaina”.

Vähemmistöjen määrän kasvu vaikuttaa suuresti Yhdysvaltojen politiikkaan.

”Etniset vähemmistöt kannattavat ja äänestävät demokraatteja. Siksi oletus on, että Texas ja Yhdysvallat tulee siirtymään poliittisesti vasemmalle, kun vähemmistöjen määrät kasvavat”, sanoo politiikan professori Daron Shaw Texasin yliopistosta.

Presidentti Barack Obaman kaksi voittoa perustuivat vähemmistöjen ääniin. Republikaanit syyttävätkin, että demokraatit suosivat siirtolaisuutta saadakseen lisää kannattajia.

Vähemmistöjen määrä ei kuitenkaan siirry suoraan poliittiseksi vallaksi. Valkoisten amerikkalaisten osuus väestöstä on 62 prosenttia, mutta viime presidentinvaalien äänestäjistä 74 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että vaurain ja koulutetuin väestö äänestää ahkerimmin.

Latinoita on Yhdysvalloissa 17 prosenttia kansasta, mutta heistä äänestää vain puolet.

Lisäksi vähemmistöjen kasvaessa ja vaurastuessa heidän poliittiset mielipiteensä voivat muuttua, mikä tekee ennustamisesta vaikeampaa, professori Shaw sanoo.

”Texasissa latinokeskiluokan nousu saattaa heikentää latinojen tukea demokraateille.”

Viime presidentinvaalien jälkeen republikaanipuolueen oma raportti päätteli, että puolueen on opittava vetoamaan paremmin vähemmistöihin, jotta republikaani pääsisi takaisin Valkoiseen taloon. ”Meidän täytyy näyttää, että välitämme myös heistä”, raportissa luki.

Tämän vuoden vaaleissa republikaanien johtava presidenttiehdokas Donald Trump on ottanut täsmälleen päinvastaisen lähestymistavan. Hän aloitti kampanjansa kutsumalla meksikolaisia raiskaajiksi ja rikollisiksi.

Vähemmistöjen sijasta Trump yrittääkin vedota niihin pienituloisiin valkoisiin, jotka eivät yleensä äänestä. Yksi syy siihen, että valkoiset tukevat Trumpia, saattaa olla kaihertava levottomuus siitä, että heistä on tulossa uusi vähemmistö.

Kyselyiden mukaan Trump on ottamassa supertiistaina vahvan otteen republikaanien ehdokkuudesta. Varsinainen presidentinvaali pidetään marraskuun 8. päivä.

”Monet Trumpin tukijat eivät edes tiedä tarkalleen, millaista politiikkaa tämä ajaa, mutta he ajattelevat, että ainakin hän nostaa asioita esille”, Shaw sanoo.

Kysyimme Texasissa latinolta, mustalta, intiaanilta, aasialaiselta ja valkoiselta, mitä he ajattelevat Trumpista ja vaaleista ylipäänsä.

Latino ei äänestä latinoa

Yhdysvallat saattaa tänä vuonna saada ensimmäisen latinopresidentin, sillä kärkiehdokkaiden joukossa on kaksi latinoa, kuubalaistaustaiset Ted Cruz ja Marco Rubio.

Meksikossa syntynyt texasilainen Eduardo Luna, 24, ei aio äänestää kumpaakaan heistä.

”En tunne mitään ylpeyttä. Molempien politiikka perustuu pelkoon, vihaan ja muukalaiskammoon”, Luna sanoo.

Puhumattakaan republikaanien suosituimmasta ehdokkaasta Donald Trumpista, joka on kutsunut meksikolaisia raiskaajiksi ja rikollisiksi.

”Hänen vaalilauseensa ’tehdään Amerikasta taas suuri’ saa minut ihmettelemään, mihin kohtaan historiaa hän haluaisi peruuttaa”, Luna sanoo.

”Sisällissotaan? Siihen, kun amerikanjapanilaiset suljettiin sodan aikana leireille? Milloin muka Yhdysvalloissa ovat olleet asiat paremmin kuin nyt?”

Luna syntyi Matamorosin rajakaupungissa Pohjois-Meksikossa ja kävi 4-vuotiaasta lähtien koulua Yhdysvaltain puolella paremman koulutuksen toivossa. Myöhemmin koko perhe muutti Yhdysvaltoihin, ja Luna sai kahdeksan vuoden hakuprosessin jälkeen Yhdysvaltain kansalaisuuden. Hän valmistui Texasin yliopistosta valtiotieteiden ja Meksikon opintojen kandidaatiksi.

Lunan mielestä Yhdysvaltain latinot eivät ole toistaiseksi onnistuneet nousemaan kokoaan vastaavaksi voimaksi, koska he ovat niin hajanainen joukko. Latinoja on Yhdysvalloissa 55 miljoonaa, joista meksikolaistaustaisia 34 miljoonaa.

Esimerkiksi meksikolaiset ja kuubalaiset eivät tule keskenään erityisen hyvin toimeen. Meksikolaiset karsastavat sitä, että kuubalaiset saavat Yhdysvalloista poliittisen turvapaikan, toisin kuin he. Meksikolaiset äänestävät perinteisesti demokraatteja, kuubalaiset republikaaneja.

”Amerikanmeksikolaiset elävät kahden kulttuurin rajalla, mutta eivät tunne oloaan kotoisaksi kummassakaan. He eivät puhu kunnolla englantia eivätkä espanjaa, vaan spanglishkaa”, Luna sanoo.

Luna ei pidä itseään amerikanmeksikolaisena, vaan amerikkalaisena. Hän alkoi ajatella niin vasta äskettäin.

”Sillä hetkellä, kun tajusin, että tällä maalla on minulle väliä”, hän sanoo. ”Haluan auttaa sitä, koska se on auttanut minua.”

Lunan mielestä Yhdysvallat on käännekohdassa. Osa Trumpin suosiosta johtuu siitä pelosta, jota valkoiset tuntevat jäädessään vähemmistöksi. Vaikka näin on jo tapahtunut Texasissa, valkoisilla on vielä poliittinen valta.

”Vallasta ei ikinä luovuta vapaaehtoiseksi. Uskon, että se tapahtuu vasta jonkinlaisen väkivallan kautta.”

Musta presidentti ei ratkaissut kaikkea

Kun Nelson Linder, 57, oli lapsi, hänen kotikaupunkinsa kadulla marssi vielä Ku Klux Klan. Nyt Yhdysvaltain presidenttinä on kahdeksatta vuotta musta mies.

Linderin mukaan Obaman suurin vaikutus on ollut symbolinen. Texasissa raha ja valta kuuluu edelleen valkoisille republikaaneille. Latinojen määrä on kasvanut nopeasti mustien ohi, eivätkä vähemmistöt ole pystyneet yhdistämään voimiaan.

”Vähemmistöjen määrä ei ole muuttunut poliittiseksi vallaksi”, mustien etujärjestön NAACP:n johtajana Austinissa työskentelevä Linder sanoo.

Syy on se, etteivät köyhät mustat ja latinot äänestä yhtä ahkerasti kuin valkoinen keskiluokka.

”Jos on kiire ruokkia lapset ja maksaa vuokra, äänestäminen jää.”

Mustat ja latinot tekevät yhteistyötä äänestäjien rekisteröimiseksi. Mutta kaikissa asioissa vähemmistöjen edut eivät ole yhteiset, ja silloin suurempi vähemmistö jyrää. Latinoja on Austinin kaupunginhallituksessa neljä, mustia vain yksi.

”Latinot äänestävät blokkina siirtolaisuuden puolesta. Mustille tärkeämpiä ovat taloudelliset asiat, kuten asuminen ja koulutus”, Linder kertoo.

Linderin mielestä Yhdysvallat on mennyt viime vuosina takapakkia, sillä monia avoimesti rasistisia ehdokkaita pyrkii nyt politiikkaan. Vähemmistöjen määrän kasvu on johtanut myös siihen, että vanha valta yrittää vaikeuttaa heidän äänestämistään. Äänestämiseen vaaditaan tietynlainen henkilökortti, mikä maksaa.

On myös aihetta iloon. Linderin 15-vuotiaalla pojalla on kirjava ystäväpiiri ja paljon enemmän mahdollisuuksia. Hän ei aio jatkaa isänsä tapaan mustien aktivistina, koska ei näe siihen syytä.

”Olen neuvonut häntä, että jos poliisi pysäyttää, älä lähde juoksemaan karkuun. Ellet ole tehnyt mitään väärää, sinulla ei pitäisi olla pelättävää. Täytyy ymmärtää, että nykyisin meillä on oikeuksia.”

Intiaanit sekoitetaan siirtolaisiin

Silloin tällöin Lois Duncanin puhelin soi Austinissa, ja joku hyväntahtoinen opettaja pyytää häntä puhumaan lapsille Yhdysvaltain intiaanien kulttuurista.

”Minulle sanotaan, että meillä on tällainen siirtolaisten teemapäivä. Joudun huomauttamaan, että intiaanit eivät ole siirtolaisia.”

Koulussa 75-vuotias Duncan kysyy lapsilta, tuntevatko he yhtään intiaania. ”Joukossa on aina joku, joka kysyy, eivätkö kaikki intiaanit ole kuolleet.”

Eivät ihan. Yhdysvaltain alkuperäisväestöä on jäljellä viitisen miljoonaa. Duncan itse kasvoi Sac & Fox -heimoon kuuluvan äidin ja valkoisen isän lapsena Kansasissa ja johtaa nyt intiaanien etujärjestöä Texasissa.

Duncanin mukaan intiaanit eroavat valkoisista ja kaikista valkoisten jälkeen tulleista siirtolaisista siinä, etteivät he pyri sulautumaan amerikkalaisiksi. Muuten he menettäisivät oman kulttuurinsa.

”Ne asiat, joiden puolesta me taistelemme, ovat usein ristiriidassa kaikkien muiden vähemmistöjen etujen kanssa”, Duncan sanoo. Hän tarkoittaa maa- ja vedenkäyttöoikeuksia.

”Latinot ovat työntäneet meitä mailtaan ihan kuten valkoisetkin.”

Pienen määränsä, heikon asemansa ja vähäisen äänestysintonsa takia intiaanit eivät ole Yhdysvalloissa poliittinen voima, joka pitäisi ottaa vaaleissa huomioon. He myös tavoittelevat eri asioita: amerikkalainen unelma paremmasta ja vauraammasta elämästä sotii intiaanien luonnonmukaisia arvoja vastaan.

Siksi Yhdysvaltain intiaanien asemaa ei ole parantanut niinkään muiden vähemmistöjen vahvistuminen, vaan ympäristöliike.

”Viime aikoina jotkut intiaanit ovat onnistuneet ostamaan takaisin sitä maata, joka ennen kuului meille. Se onnistuu silloin, jos ostaja ei tiedä, että myy intiaaneille.”

Aasialainen kaihtaa politiikkaa

Lapsena amerikankorealainen Junie Lee, 22, kävi Texasissa kristillistä koulua, jossa muut oppilaat olivat valkoisia.

”Olin neljännellä tai viidennellä, kun joku alkoi puhua minun edessäni leikkikiinaa: zing zang. Vasta silloin tajusin, että he pitivät minua erilaisena”, kielitieteitä opiskeleva Lee kertoo.

Leen äiti tuli Yhdysvaltoihin Koreasta lapsena, isä opiskeluiässä. Lee syntyi Texasissa ja puhuu kotona englantia. Korealaisten tuttaviensa kanssa hän tuntee itsensä amerikkalaiseksi, amerikkalaisten seassa korealaiseksi.

”Identiteetti on suhteellinen käsite”, Lee sanoo.

Aasialaiset ovat Yhdysvaltain nopeimmin kasvava, koulutetuin ja vaurain etninen vähemmistö. 18 miljoonan ihmisen ryhmää pidetään ”mallivähemmistönä”: hiljaisena, ahkerana ja nöyränä. Lee sanoo törmäävänsä jatkuvasti tätä koskeviin ennakkoasenteisiin.

”Jos ihmiset olettavat minut tavatessaan, että olen varmaan huippufiksu, en kai voi valittaa”, hän sanoo.

Menestyksellä on kääntöpuoli. Yhdysvaltain huippuyliopistoja on syytetty siitä, että ne olisivat asettaneet salaisen katon sille, kuinka monta aasialaistaustaista oppilasta ne ottavat sisään. Lee ei pidä aasialaiskiintiöistä, mutta hyväksyisi sen, että köyhästä perheestä tuleva musta oppilas ajaisi hänen ohitseen.

”Siinä ei ole kyse syrjinnästä, vaan rotujen välisestä oikeudenmukaisuudesta.”

Leen mukaan valkoiset kaverit käyttäytyvät Leen mustan ystävän edessä korostetun ystävällisesti. Leen edessä he eivät näe tarvetta siihen.

Vaikka aasialaiset pärjäävät muita vähemmistöjä paremmin, politiikan huipulla heitäkään ei ole monta. Tämän vuoden presidentinvaaleissa on ollut ehdolla yksi intialaistaustainen, kaksi latinoa ja musta.

Leetä se ei haittaa. Syy ei ole enemmistön syrjinnässä, vaan vähemmistön omissa arvoissa.

”Korealaisperheissä ei rohkaista lapsia politiikkaan, vaan lääkäreiksi, juristeiksi tai tiedemiehiksi. Meidät opetetaan hoitamaan hommamme ja pysymään huomaamattomina.”

Valkoinen ei tiedä, mitä ajatella

”Yhdysvaltain siirtolaispolitiikan pitäisi olla tiukempi. Sen takia minä äänestän republikaaneja”, sanoo texasilainen Teresa Mathias, 55.

Sitten Mathiaksen pöydän ohi kulkee tuttu meksikolainen tarjoilija, jota hän tervehtii lämpimästi.

”Minä rakastan meksikolaisia! Olen kirjoittanut hänenkin puolestaan puoltokirjeen maahanmuuttovirastoon.”

Mutta: ”Kyllä Yhdysvaltain pitäisi katsoa tarkemmin, keitä tänne tulee. Kaikki eivät ole ahkeria tai hyvällä asialla.”

Mutta: ”Ihmisiä ei pidä erotella värin perusteella. Kaikissa virtaa samanvärinen veri.”

Republikaanikuvernöörin entinen avustaja Mathias on esimerkki siitä, miten ristiriitaisia tunteita siirtolaismäärän kasvu entisessä enemmistössä herättää.

Hänellä on paljon latinotuttuja, jotka ovat aikoinaan tulleet rahan yli laittomasti. Nyt, kun he työskentelevät Yhdysvalloissa, Mathias ei heittäisi ystäviään rajan yli.

”He ovat kunnon ihmisiä. Lojaaleja ja tekevät kovasti työtä. Jos joku on niin epätoivoinen, että ui Rio Granden yli kuolemaa uhmaten, antaisin hänen jäädä.”

Donald Trumpin muuripuheita Mathias pitää typerinä.

Samaan aikaan Mathias vastustaa jyrkästi laitonta siirtolaisuutta, joka ohjautuu juuri Rio Granden yli. Häntä vaivaa se, ettei Yhdysvalloilla ole varaa huolehtia nykyistä paremmin omista ihmisistään.

”Hyvät ja huonot ihmiset olisi eroteltava. Uutta maata pitäisi kunnioittaa.”

Miten hyvät sitten erotetaan etukäteen niistä, joita ei kannata päästää sisään? ”En tiedä. En osaa selittää sitä itsellenikään.”

Oikeastaan Mathias on samaa mieltä kuin monet muutkin amerikkalaiset. Koulutettuja siirtolaisia arvostetaan enemmän, koska nämä pystyvät elättämään itsensä. Terrorismin pelko lisää siirtolaisuuden vastustusta. Ja omiin tuttuihin pätevät eri säännöt kuin vieraisiin.

”Yksi meksikolaisystäväni joutui putkaan, ja minä maksoin 700 dollarin takuut. Sori vain, tällä konservatiivilla on iso sydän.”

USA:n etniset ryhmät

 Valkoisia on Yhdysvaltain väestötilastokeskuksen mukaan 62 prosenttia amerikkalaisista.

 Latinoja on 17 prosenttia, mustia 13 prosenttia, aasialaisamerikkalaisia 5 prosenttia ja intiaaneja ja alkuperäisasukkaita runsas prosentti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    2. 2

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    3. 3

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    4. 4

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    5. 5

      Helsinki lisäämässä merkittävästi paperittomien maahan­muuttajien palveluita – ”Haluamme tietää, keitä kaduillamme liikkuu”

    6. 6

      Britannia perui yllättäen suomalais­tutkijan häädön maasta – ministeriö jopa soitti perään ja ”pyysi anteeksi vuolaasti”

    7. 7

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    8. 8

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    9. 9

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    10. 10

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    3. 3

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    4. 4

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    5. 5

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    6. 6

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    7. 7

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    8. 8

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    9. 9

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    10. 10

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    11. Näytä lisää