Ulkomaat

Valikko
Ulkomaat

Tutkijat: Venäjä ei ole Baltialle välitön uhka

Amerikkalaisen CNS-ajatushautomolle raportin tehneiden tutkijoiden mielestä suomalaiset pitävät turvallisuuspoliittista asemaansa haavoittuvaisempana kuin se näyttää Washingtonista käsin.

Venäjän sotilaalliset toimet Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa herättävät levottomuutta Baltian maissa. Nopeasti heikentynyt turvallisuustilanne on lisännyt myös Suomessa keskustelua itänaapurin uhasta.

Mutta miltä Suomen turvallisuustilanne näyttää muualta katsottuna?

Ei niin haavoittuvaiselta kuin suomalaiset itse ajattelevat, sanovat yhdysvaltalaisen CNS-ajatushautomon raporttia tehneet tutkijat. Sen koko nimi on The James Martin Center for Nonproliferation Studies.

”Olin yllättynyt siitä, kuinka paljon Baltian maiden peloilla saavat kaikupohjaa Suomessa. Baltian maiden suhde Venäjään ja puolustusratkaisut ovat varsin erilaisia kuin Suomen”, sanoo Maryland Universityn tutkija Egle Murauskaite.

Hän vieraili Suomessa äskettäin tutkija Miles Pomperin kanssa ulkoministeriön seminaarissa. He ovat tutkineet hiljattain julkaistussa raportissaan Naton pelotepolitiikkaa ja samalla Baltian maiden turvallisuushuolia.

Tutkijat eivät pidä Venäjän hyökkäystä Baltian maihin välittömänä tai edes kovin todennäköisenä uhkana.

”Joukkojen lähettäminen rajan yli antaisi selvästi syyn Naton viidennen artiklan täytäntöönpanoon. Venäläiset haluavat hämärtää rajaa ja rikkoa liittouman yhtenäisyyttä”, Pomper sanoo.

Sotilasliitto Naton 5. artikla velvoittaa jäsenmaita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista. Venäjä on mieluummin koetellut sietokykyä erilaisilla ilmatilan loukkauksilla, verkkohyökkäyksillä ja mediapropagandalla.

Turvallisuusasiantuntijoita valvottaa öisin kuitenkin mahdollisuus, että jatkuva provosointi, satunnaiset väkivallanteot tai virhearvioinnit laukaisevat laajemman konfliktiin.

”Liettuan läpi kulkee sekä sotilaallinen että siviilijunayhteys Kaliningradiin. Usein mainitaan, että jos Liettuan maaperällä tapahtuisi jotain, se antaisi Venäjälle syyn lähettää joukkonsa ja sanoa, että se tulee pelastamaan ihmisiä”, Murauskaite sanoo.

Toinen vaarallinen skenaario on, että tilanne Turkissa tai Syyriassa kehittyy Venäjän kannalta epäsuotuisaan suuntaan. Jos Turkki pyytäisi Natoa avukseen, se voisi kostoksi johtaa tilanteen läikkymiseen Baltiaan.

”Baltian maiden pelko on, että suuri shakkiottelu jatkuu ja ne joutuvat osaksi suurempaa konfliktia”, Murauskaite sanoo.

Suomella on maantieteensä ja historiansa. Tutkijat eivät silti näe Suomen ja Baltian maiden turvallisuustilannetta toisiinsa tiukasti sidottuina.

”Täysimittaisessa kriisissä voi tietysti tapahtua mitä vain, mutta ottaen huomioon Suomen koon ja kehityksen, Venäjän olisi vielä hullumpaa hyökätä Suomen kaltaiseen maahan kuin Baltiaan”, Pomper sanoo.

”Kun katsotaan, mitä Putin on tehnyt ja keitä vastaan, huomaa, että ne ovat aika vähäisen riskin kohteita. Hän pudottaa pommeja kaukaa ja taistelee sellaisia tahoja vastaan, joilla ei ole kunnollista sotilaallista valmiutta”, hän sanoo.

Heidän mukaansa käännekohta Venäjän kannalta oli Naton päätös pommittaa Libyaa. Venäjä ei estänyt YK:n turvallisuusneuvostossa Libyan-operaatiota, mutta se katsoi lännen menneen pidemmälle kuin oli sovittu.

”Tapahtumat pelasivat Putinin narratiiviin, että Venäjää kohdellaan maailmanpolitiikassa kuin tytärpuolta. Se ruokki ajatusta, että vain käyttämällä voimaa Venäjä otetaan vakavasti”, Murauskaite sanoo.

Kiinnostavaa tutkijoiden mielestä on se, miten haluttomia eurooppalaiset ovat puhumaan ydinaseista.

”Yhdysvalloissa ydinaseista puhutaan paljon enemmän. Mihin niitä pitäisi sijoittaa, mitkä ovat sukellusveneiden hyödyt ohjuksiin nähden”, Murauskaite sanoo.

”Etenkin Baltian maissa koko asian ottaminen esiin saa ihmiset perääntymään. Aiheeseen liittyvät käsitteet ovat monelle tuntemattomia ”, hän sanoo.

Tutkijat arvioivat, että ydinaseista puhuminen koetaan Euroopassa paluuksi kylmän sodan retoriikkaan eikä sen koeta edesauttavan asioita. Baltian maissa ydinaseet nähdään kilpana, johon lähtemisessä niillä on vähän voitettavaa.

Venäjä vahvistunut Baltian lähellä

 Venäjä on muodostanut helikopteriprikaatin Latvian rajan taakse Ostroviin Pihkovan alueelle.

 Viron rajan lähellä Luugassa ovat Iskander-ohjukset, joiden kantama on yli Viron.

 Venäjä suunnittelee panssarijoukkojen koulutuskeskusta Viron ja Suomen lähelle Pietarin pohjoisreunalle Sertolovoon.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Baltian maat
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  • ydinaseet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    2. 2

      Näkökulma: Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    6. 6

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    10. 10

      Yhdysvaltain presidentin tulevaan lentokoneeseen voisi lastata kymmenen norsua enemmän kuin nykyiseen – tällainen on uusi Air Force One, jota Donald Trump ei halua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    3. 3

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    4. 4

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    5. 5

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    6. 6

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää