Valikko
Ulkomaat    |   HS-analyysi

Euroopan todellisuudet erkanevat

Tiistain terroriteot tulivat lähemmäs suomalaisia kuin Euroopan aiemmat iskut, mutta kokemus yhdestä hyvinvoivasta läntisestä Euroopasta on murentunut.

Kaikenvärisiä, kaikennäköisiä, lapsia ja vanhuksia – tungokseen asti ihmisiä rivissä vastassa omaisiaan. Joku itkemässä ilosta nähdessään sukulaisensa. Ilma lentokentän hallissa joka kerta samanlainen, väenpaljoudesta tunkkainen. Yleistä puhemekkalaa, josta ei saa mitään selvää mutta josta heti tietää tulleensa kotiin.

Brysselin lentokenttä Zaventemissa on ollut minulle ja monelle kaupungissa asuvalle suomalaiselle ankkuripaikka, se josta lähdetään ja jonne palataan. Isku sinne on isku kotiin.

Tiistain terroriteot tulivat lähemmäs suomalaisia kuin Euroopan aiemmat iskut, vaikka lähelle meitä ovat tulleet niin Madrid, Lontoo kuin Pariisikin. Maelbeekin metroasema on satojen suomalaisten päivittäisen työmatkan varrella, lentokenttä osa monen viikoittaista arkea.

Pelko eli eilen lukemattomissa suomalaiskodeissa, kun ystäviltä ja omaisilta odotettiin viestiä tilanteesta.

Pelolle ei saa antaa periksi, sanomme me toimittajat usein näiden iskujen jälkeen. Terroristit eivät saa viedä meidän vapauttamme tai he ovat voittaneet.

Näin on helppo sanoa mutta vaikeampi elää todeksi, jos uhka on päivittäinen ja todellinen ja liian lähellä kotia. Sen tietävät Brysselin suomalaisetkin. Iskuihin ja niiden uhkaan tottuu ja ei totu yhtä aikaa. Osa unohtaa asian, osa yrittää elää pelon kanssa.

Vapaus, jota ennen piti itsestäänselvänä, on kuitenkin jo muuttanut muotoaan. Takaraivossa nakertaa tunne siitä, että turvallisuus on mennyt. Pelko on, että elämä muuttuu yhä useammassa eurooppalaisessa kaupungissa samanlaiseksi.

Asuin Brysselissä 2005–2009 ja niistä vuosista suuren osan köyhällä siirtolaistaustaisella alueella Saint-Jossessa. Alueella asui jo tuolloin poliisin arvion mukaan satoja radikalisoituneita muslimeja. Viereisessä Schaerbeekissä ja keskustan toisella puolella Molenbeekissä heitä asui paljon lisää.

Tuolloin kuitenkin halvat ja isot loft-asunnot houkuttelivat alueille vielä jonkin verran paikalli­siakin, etenkin nuoria lapsettomia aikuisia.

Jotain toivoa oli vielä ilmassa, vaikka perheelliset keskiluokkaiset kiersivät turvattomiksi koetut korttelit jo kaukaa ja radikalisoitumisesta keskusteltiin mediassakin huolestuneeseen sävyyn. Mutta juuri mitään ei tehty.

Palasin Suomeen vuonna 2009, ja tuon jälkeen tilanne lähiöissä on vain pahentunut vuosi vuodelta. Orastava optimismi katosi ja segregaatio on voimissaan. Tuskin enää muuttaisin samoille alueille.

Bryssel on kaupunki, jota sinne muuttavat suomalaiset yleensä oppivat rakastamaan pikkuhiljaa. Se on sekava ja likainen mutta pääosin silti hyväntahtoinen. Asunnot ovat suomalaiselle isoja, hintataso edullinen, terveydenhoito toimii, etäisyydet ovat lyhyitä. Gettoutuvista kortteleista voi halutessaan pysyä poissa. On ainakin voinut pysyä.

Terroriuhat ja ratsiat ovat olleet pitkään säännöllisiä, mutta aiemmin brysseliläiset ovat koittaneet ajatella ne pois. Vihanneksia markkinoilta, viiniä lähikaupasta – ai tuolla oli terroristiratsia, kappas, mitäs tehtäisiin ruoaksi tänään? Nyt ei enää voi.

Ärsyyntyminen kaupungin pahempiin kortteleihin ja sen huonompiin merkkeihin tuli itselle lähinnä puuskissa. Miksi nämä lehtien palstoilla esitellyt radikaalit saavat olla täällä ilman, että valtio edes yrittää tehdä heille mitään? Miksi on yleisesti tiedossa, että osassa moskeijoista avoimesti propagoidaan Eurooppaa vastaan ja ne moskeijat ovat auki?

Miksi minä naisena vaihdan korkokengät automaattisesti lenkkareihin yöaikaan, että pääsisin tarvittaessa edes juoksemaan kovaa? Kas, Hollannin puolella on alettu pitämään muslimitytöille siveyspartioitakin. Mikseivät poliitikot tee mitään? Mikseivät tee vieläkään?

Huomasin myös pohtivani katujen karmeaa köyhyyttä. Millainen on isommassa mittakaavassa koko Euroopan tulevaisuus, jos se näyttää tältä kuin kotikorttelissa, jossa työtä oli vain harvalla ja jossa monella ei ollut sosiaalitukien lisäksi mitään näkymää? Onko tämä se, mitä oikeasti haluamme?

Nyt jälkeenpäin kotikulmia katsoessa Bryssel ja Belgia kuvastivat jo silloin monia niitä asioita, jotka tällä hetkellä uhkaavat polarisoida koko Eurooppaa. Kokemus yhdestä hyvinvoivasta läntisestä Euroopasta on murentunut nopeasti. Yhä useammassa maassa ja kaupungissa on siirrytty erilaisten rinnakkaistodellisuuksien aikaan. Voimme asua yhdessä kaupungissa tietämättä lainkaan, millaista arkea saman kaupungin tai maan toisella puolella eletään.

Brysselissä yhdessä korttelissa hyväpalkkainen EU-väki keskustelee ylätasolla kansainvälisestä yhteistyöstä. Vain parin kilometrin päässä keskitulo on selvästi alle tuhat euroa kuussa ja vaihtotalous yleinen tapa asioida esimerkiksi parturissa. Paikalliset keskiluokkaiset linnoittautuvat pikkukyliin, joissa maahanmuuttajista ei ole tietoakaan. Paikallinen työväestö lakkoilee, kun tehtaiden työpaikat uhkaavat kadota tai ovat jo kadonneet.

Verot ovat korkeita, koska maksajia on liian vähän ja tukien saajia liikaa, ja veroja vältellään aktiivisesti. Maahanmuuttajia tulee ja menee, kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka paljon. Osa kotoutuu, osa ei.

Pahinta on, että sekä Belgian valtio että Euroopan suurimmat järjestöt näyttävät menettävän otteensa kaupunkien arjesta. On lähinnä irvokasta, että Brysselissä on tällä hetkellä sekä sotilasliitto Naton päämaja että maanosan suurin radikaalien terroristien keskittymä.

Belgian tilanne on niin heikko, että mikä tahansa rikollinen puuha – huumeiden myynti, terrori-iskujen suunnittelu, veronkierto – on helppoa. Viranomaisusko on maassa sen verran hataraa, että kun omaan kotiini murtauduttiin, en edes viitsinyt ilmoittaa poliisille. Sen sijaan sanoin murtautujille rappukäytävässä kohteliaasti ”bonjour” ennen kuin tajusin millä asioilla ovat.

Pahenevien rinnakkaistodellisuuksien arki on uhkakuva, jota useimmat eurooppalaiset eivät halua omakseen. Eurooppalainen sietää kyllä monia ­asioita yksilönvapauden nimissä – naapuri saa olla vähän erilainen, koska moninaisuus on meille arvo. Mutta juuri tästä syystä jokainen meidän omassa keskuudessamme suunniteltu terrori-isku on kuin meitä syljettäisiin naamalle kerta toisensa jälkeen. Kukaan ei pidä tunteesta, että meidän moniarvoisuuttamme pidetään pilkkana jossain ihan lähellä, ehkä tuossa oman nurkan takana.

Jos Euroopan kaupunkeihin syntyy laajemmin näitä rinnakkaistodellisuuksia, joita edes poliisi ei enää hallitse, ollaan erittäin epämiellyttävän tulevaisuuden äärellä. Belgia on valtiorakenteiltaan ääri­tapaus mutta myös Pohjois-Pariisin lähiöt ja osa Lontoon kaupunginosista ovat liukuneet tähän suuntaan. Ruotsissakin keskustellaan tietyistä ­lähiöistä huolestuneeseen sävyyn.

On vaikeaa välttää ajatusta, että terroristien luomalle pelolle pitäisi ehkä sittenkin antaa edes ajatuksen verran periksi. Ovatko Euroopan maat tehneet polarisoitumiselle ja radikalisoitumiselle tarpeeksi? Jos terroristit voivat kasvaa, elää ja kouluttautua Euroopassa kaikessa rauhassa ja laajassa määrin, mistä se johtuu? Miten se torjutaan muuten kuin hokemalla helppoja ja löysiä iskulauseita?

Euroopalla ei ole varaa vain todeta, että terroristit eivät voi viedä vapauttamme, ja jatkaa sitten arkea niin kuin mitään ei olisikaan.

Vapaus kuuluu myös terrorismin uhreille, eikä heitä saa tulla enempää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Brysselin isku
  • Terrori-iskut
  • Belgia
  • Nato
  • EU
  • Turvallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    2. 2

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    3. 3

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    4. 4

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    5. 5

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    6. 6

      Helsinki ei kertonut Munkkiniemen jätevesivuodosta, koska oli helatorstain aatto kello 15.30 – ”Ihmiset olivat jo lähdössä töistä pois”

    7. 7

      Pohjois-Korean ohjus osui yöllä Japanin talousvyöhykkeelle – Japani raivoissaan, Yhdysvallat varoitti sodan kauheuksista

    8. 8

      Rankasti kiusatut Helsingin kaupungin työntekijät kertovat nyt kokemastaan – ”Me tiesimme liikaa”

    9. 9

      Jäseniä menettänyt Soldiers of Odin kiistää olevansa henkitoreissaan ja aikoo seuraavaksi avata kahvilan – ”Menemme oikeaan suuntaan”, sanoo kansallissosialistiksi esittäytyvä perustaja

    10. 10

      Unohda eksoottiset superruuat, muista ruisleipä – Nämä kuusi kotimaista ruokaa ovat terveysvaikutuksiltaan ylitse muiden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    2. 2

      Miehet puukottivat toisensa sairaalakuntoon Helsingin Hakaniemessä – lapsiperheet kauhistelivat tapahtumia aivan vierestä

    3. 3

      Pohjois-Korean ohjus osui yöllä Japanin talousvyöhykkeelle – Japani raivoissaan, Yhdysvallat varoitti sodan kauheuksista

    4. 4

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    5. 5

      F1-sarjakin irvailee Räikkösen olemukselle – yksi kuva palkintopallilta kiteyttää Räikkösen tunnelmat: ”Tämä oli yksi niistä päivistä”

    6. 6

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    7. 7

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    8. 8

      Jos presidentti Mauno Koivisto olisi kuollut lauantaina 13.5., olisiko seuraavana päivänä liputettu äideille vai noudatettu suru­liputusta?

    9. 9

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    10. 10

      Kuuro Tomas Vaarala on lähettänyt yli 60 työhakemusta mutta ei pääse edes palkattomaan harjoitteluun – ”Haluaisin vain samalle viivalle muiden kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    6. 6

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    7. 7

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    8. 8

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää