Valikko
Ulkomaat

Muut maat tekevät sitä jo – näin Suomi haluaa valvoa verkkoviestintääsi

Perusoikeudet ja kansallinen turvallisuus ovat puntarissa, kun Suomi valmistelee uutta tiedustelulakia.

Suomi on ainoa länsimaa, jolta yhä puuttuu laki siviili- ja sotilastiedustelusta.

Lain puuttuminen on aiheuttanut harmaita hiuksia erityisesti suojelupoliisille, joka joutuu toimimaan toimivaltuuksiensa äärirajoilla hankkiessaan tietoja uudenlaisiin turvallisuusuhkiin liittyvistä ilmiöistä kuten terrorismista.

Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli jo viime syksynä jyrkin sanoin suomalaisen tiedustelun tasoa sekä puutteita lainsäädännössä. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi HS:lle perjantaina, että Suomi joutuu terrorismiin liittyvän tiedustelutiedon hankinnassa turvautumaan hyväntahtoisiin kumppaneihinsa.

Uuden tiedustelulain valmistelu on ollut ministeriöissä työn alla jo pidemmän aikaa.

Siviilitiedustelulain valmistelutyö on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen se menee lausuntakierrokselle ja eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan kesällä 2017, kertoo erityisasiantuntija Marko Meriniemi sisäministeriöstä.

Keskeisin ongelmakohta lain valmistelussa liittyy perustuslakiin, joka takaa kansalaisille loukkaamattoman viestintäsalaisuuden. Lain mukaan viranomaisilla ei ole valtuuksia puuttua yksilön viestintään ilman konkreettista rikosepäilyä.

Suojelupoliisin mukaan viestintäsalaisuuden loukkaamattomuus hankaloittaa tiedustelutoimintaa, jolla pyritään kartoittamaan esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Tiedustelutietojen keräämisvaiheessa ei nimittäin useinkaan olla konkreettisten rikosepäilyjen äärellä.

”Ollaan tekemisissä erilaisten ilmiöiden tai hankkeiden kanssa, jossa rikoksen tunnusmerkistöt eivät täyty eikä epäily kohdistu tiettyyn henkilöön. Kerätään varhaisen vaiheen tietoja, joiden avulla halutaan luoda tilannekuvaa siitä, onko kyseessä turvallisuuteen liittyvä uhka”, tiedustelulakia valmisteleva Meriniemi kuvailee.

Hän kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa tietystä paikasta ohjautuu Suomeen paljon turvapaikanhakijoita. Valtion intresseissä on selvittää ylimmälle valtiojohdolle, mitkä ovat tulijoiden kulkureitit, miksi heitä on niin paljon ja onko heidän joukossaan sellaisia, joilla on pahat mielessä.

Koska kyse ei ole rikosepäilystä, lain mukaan tiedustelun toimivaltuuksia ei voida käyttää.

”Nykyisellä lainsäädännöllä suojelupoliisin toimivaltuudet ovat rikos- ja henkilökytkennäisiä. Vasta kun mennään rikoksen valmistelun tai yrityksen tasolle, voidaan toimivaltuuksia käyttää. Tämä hankaloittaa tiedustelutoimintaa.”

Siitä ollaan melko laajalti yksimielisiä, että uudelle tiedustelulaille on sinänsä tarvetta. Perusoikeuksien kaventamiseen ja verkkovalvontaan kriittisesti suhtautuva kansanedustaja Jyrki J. Kasvi myöntää hänkin, että laki on tarpeellinen.

Yksi peruste on se, että ilman lainsäädäntöä myös tiedustelutoiminnan valvonta on retuperällä.

”Laki on jo suojelupoliisin työntekijöiden oikeusturvan kannalta välttämätön. Toinen syy on se, että lainsäädännön puuttumisen vuoksi meiltä puuttuu siviili- ja sotilastiedustelun valvonta. Kaikissa maissa, joissa on tiedustelua, sitä myös valvotaan”, tiedustelulainsäädännön parlamentaariseen seurantaryhmään kuuluva Kasvi sanoo.

Ehkä kiistanalaisin kohta lakiuudistuksessa liittyy tietoliikenteen valvontaan. Euroopan maista esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa turvallisuusviranomaisilla on jo varsin laajat oikeudet verkkovalvontaan.

Kuvaavaa on, että kun Suomen ulkoministeriössä paljastui vieraan valtion vakoilutapaus syksyllä 2013, tieto vakoiluohjelmasta tuli Ruotsilta.

Tiedusteluun liittyvää verkkovalvontaa tehdään yleensä tiettyjen hakukriteereiden pohjalta. Viranomaiset ovat esimerkiksi listanneet epäilyttäväksi luokiteltuja hakuehtoja ja seulovat verkkovirrasta dataa, joka vastaa listausten sisältöä. Näin pyritään löytämään verkostoa epäilyttäviä henkilöitä, jotka esimerkiksi kytkeytyvät terroristiverkostojen toimintaan.

Arvostelijoiden mukaan massavalvonta tuottaa niin valtavia määriä tietoja, että tietojen analysointi muuttuu vaikeaksi ja vaaralliset henkilöt hukkuvat tietovirtaan. Esimerkiksi Ranska ei pystynyt estämään marraskuun terrori-iskuja, vaikka sillä on tehokas verkkovalvonta ja vaikka tekijät olivat poliisin seurantalistalla.

Toisaalta Meriniemi muistuttaa, että useat eurooppalaiset turvallisuuspalvelut ovat kertoneet estäneensä useita terrori-iskuja nimenomaan verkkovalvonnan tuottaman tiedustelutiedon avulla.

Meriniemi myös huomauttaa, ettei Suomeen olla rakentamassa massiivista verkkovalvontaa, vaan siitä pyritään tekemään niin kohdennettua kuin mahdollista. Tämä on välttämätöntä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, mutta myös resurssikysymys, hän sanoo.

Tästä huolimatta yksityisyyden suoja voi joutua tulilinjalle.

”Tietenkin, kun haetaan tietyillä hakuehdoilla, niin tiedustelun piiriin saattaa joutua muitakin henkilöitä kuin se, ketä ollaan etsimässä. Vaakakupissa on toisella puolella luottamuksellinen viestinsuoja ja toisella puolella se, saadaanko hieman laveammilla toimivaltuuksilla esimerkiksi pommi-isku estettyä.”

Meriniemen mukaan tietoliikennetiedustelussa seulotaan silti ensisijaisesti meta- ja tunnistetietoja, eikä viestin sisältöjä.

Kansalaisoikeuksien puolesta liputtava Kasvi muistuttaa, ettei terrori-iskuja voida täysin estää, vaikka viranomaisella olisi laajat urkkimiskeinot.

”Myös Kiinassa tehdään terrori-iskuja, vaikka viranomaisella on siellä kaikki valtuudet.”

Kasvin mukaan yksi huoli liittyy siihen, ettei viranomaisiinkaan voi täysin luottaa. Hänen mielestään historia osoittaa, että turvallisuuspalvelut voivat itsekin muuttua turvallisuusuhaksi.

”Miksi perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin? Ne on laadittu kansalaisten suojaksi viranomaisia vastaan. Myös turvallisuusviranomainen voi muuttua turvallisuusuhaksi, jos sitä ei valvota riittävästi.”

Jos siviilitiedustelulait lopulta menevät eduskunnassa läpi, suurta vastuuta kantaa se riippumaton instanssi, jonka tehtäväksi määrätään lupien myöntäminen viranomaisten verkkovalvonnalle.

Kasvin mukaan on tärkeää, ettei lupia myöntävä viranomainen ole pelkkä kumileimasin.

”Järjestelmän pitää kyetä antamaan myös kielteisiä päätöksiä. Valvonnan pitää kyetä puuttumaan väärinkäytöksiin.”

Hän viittaa esimerkiksi tietovuotaja Edward Snowdenin tekemiin paljastuksiin Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n vakoilusta, joka muuttui häikäilemättömäksi.

Hän muistuttaa myös, että ennen New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskuja NSA oli vakoillut jopa eurooppalaisia yrityksiä ja vuotanut urkkimiaan tietoja amerikkalaisille yrityksille.

”Kyse ei ole vain kansalaisten tiedoista vaan myös yritysten ja yhteiskuntien tiedoista. Siksi tiedustelua täytyy voida valvoa tehokkaasti. Tiedustelun lisäämisestä ei saa päättää ilman, että on käyty laajaa kansalaiskeskustelua. On puhuttava pelisäännöistä ja kansalaisoikeuksista. Tätä keskustelua Suomessa ei ole vielä käyty.”

Kasvi katsoo kuitenkin olevansa tyytyväinen tiedustelulain valmistelutyöhön tähän mennessä. Lakia on valmisteltu kolmessa ministeriössä yhtä aikaa ja oppositio on pidetty hankkeessa ajan tasalla, hän toteaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • verkkovakoilu
  • Supo
  • Vakoilu
  • Terrorismi
  • Terrorismi Suomessa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    2. 2

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    3. 3

      Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

    4. 4

      Elina Jyväs 1977–2017

    5. 5

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    6. 6

      Vasta joka kolmannella on eurooppalainen sairaanhoitokortti – moni myös ajattelee virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen jälkeen

    7. 7

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    8. 8

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Helsingin ja Tallinnan välillä matkustetaan pian jo yli 9 miljoonaa kertaa vuodessa, mutta mennäkö nopeasti, hitaasti vai halvalla? – HS selvitti lomailijoiden vaihtoehdot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    5. 5

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    6. 6

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    7. 7

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    8. 8

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    9. 9

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    10. 10

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Elina Jyväs 1977–2017

    11. Näytä lisää