Valikko
Ulkomaat

Kymmeniä kuollut Vuoristo-Karabahin taisteluissa – Azerbaidžan ja Vuoristo-Karabah sopivat tulitauosta

Armenian presidentti Serž Sargsjan varoitti maanantaina, että Vuoristo-Karabahissa syttyneet levottomuudet voivat johtaa sotaan.

Azerbaidžan ja Vuoristo-Karabahin armenialaiset separatistiviranomaiset sopivat tiistaina päättävänsä neljä päivää kestäneet taistelut kiistellyllä alueella, kapinallisten puolustusministeriö kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

”Tulitaukosopimus Azerbaidžanin kanssa on saavutettu. Ammuskelujen lopettamiseksi annettiin määräys”, Karabahin puolustusministeriön tiedottaja kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Azerbaidžanin ja Vuoristo-Karabahin armenialaisten separatistien välille syttyi perjantaina rajuimmat taistelut vuosiin. Ainakin 64 ihmistä oli kuollut taisteluissa tiistaihin mennessä, kertoo uutistoimisto AFP.

”Armenia jatkoi Azerbaidžanin armeijan asemien ja siviilikohteiden tulittamista käyttämällä raskaita konekivääriä ja 120 millimetrin kranaatinheittimiä”, Azerbaidžanin puolustusministeriö kertoi tiistaina.

Azerbaidžanin syyttäjänviraston mukaan taisteluissa on kuollut neljä siviiliä.

Venäjän, Yhdysvaltojen ja Ranskan sovittelijat tapasivat toisensa tiistaina Wienissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kokouksessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault totesi tiistaina, ettei Vuoristo-Karabahin konfliktia selvitetä voimalla, ja peräänkuulutti välitöntä tulitaukoa. Ayraultin mukaan Yhdysvaltojen, Ranskan ja Venäjän lähettiläät aikovat vierailla Bakussa, Armeniassa ja Vuoristo-Karabahissa.

Armenian joukkojen kranaatti putosi maanantaina Pohjois-Iraniin, mutta ei aiheuttanut vahinkoa, Iran Fars -uutistoimisto kertoi tiistaina. Iran jakaa rajan sekä Azerbaidžanin että Armenian kanssa.

”Kranaatti putosi kotipuutarhaan Khoda-Afarin alueella Armenian ja Azerbaidžanin välisissä taisteluissa aiheuttaen vahinkoa, muttei kuolonuhreja”, kertoi Iranin läntisen Azerbaidžanin alueen varakuvernööri Said Shabestari Iran Farsin mukaan maanantaina.

Iranin mukaan Iranin puolelle putosi kolme kranaattia myös lauantaina, mutta kuolonuhreista ei ole toistaiseksi raportoitu. Taistelujen laajenemisen myötä Teheran on vaatinut Armeniaa ja Azerbaidžania osoittamaan maltillisuutta.

Armenian presidentti Serž Sargsjan varoitti maanantaina, että Vuoristo-Karabahissa syttyneet levottomuudet voivat johtaa sotaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati lauantaina osapuolia lopettamaan taistelut. Myös YK on ilmaissut huolensa erityisesti siitä, että taisteluissa oli käytetty raskasta aseistusta.

Azerbaidžanin liittolainen, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on väittänyt, että Armenian hallitsema alue tulisi vielä ”jonain päivänä” palautumaan Azerbaidžanin pääkaupungin Bakun hallintaan.

Azerbaidžanin kerrottiin julistaneen sunnuntaina yksipuolisen tulitauon Vuoristo-Karabahiin. Tiistaina Azerbaidžanin ulkoministeriö kuitenkin kertoi, ettei sillä ole mitään tietoa tulitauosta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Vuoristo-Karabahin asevoimat ja Armenia ilmoittivat epäilevänsä Azerbaidžanin lupausta. Vuoristo-Karabahin asevoimat ilmoitti kuitenkin olevansa valmiita keskustelemaan tulitauosta.

Konfliktin osapuolet ovat syyttäneet toisiaan taistelujen aloittamisesta. Armenian mukaan azerijoukot hyökkäsivät perjantaina Vuoristo-Karabahiin. Azerbaidžan taas sanoo vastanneensa Armenian puolelta tulleeseen tykistö- ja kranaattituleen.

Vuoristo-Karabah on islamilaisen Azerbaidžanin sisään jäänyt kristittyjen armenialaisten asuttama alue. Siellä asuu noin 140 000 ihmistä.

Alueesta on kiistelty vuosisatoja, mutta vuonna 1923 Josif Stalin liitti sen Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan.

Neuvostoliiton alkaessa luhistua 1980-luvun lopussa Azerbaidžanin armenialaiset alkoivat havitella Vuoristo-Karabahille itsenäisyyttä tai liittämistä Armeniaan.

Vuonna 1991 syttyi sota, joka johti noin 30 000 ihmisen kuolemaan. Aselepo solmittiin 1994, ja siitä lähtien Vuoristo-Karabah on ollut Armenian tukemien separatistien hallussa.

Konflikti ei koskaan täysin sammunut, vaan Azerbaidžan uhoaa usein valtaavansa Vuoristo-Karabahin takaisin. Rajalinjalla käydään säännöllisesti kahakoita.

Sopua on yritetty hieroa yli 20 vuoden ajan varsinkin Venäjän mutta myös Yhdysvaltain, Ranskan ja Ety-järjestön voimin. Venäjä on läheisempi liittolainen Armenian kanssa, mutta aseistaa myös Azerbaidžania.

Vuoristo-Karabahin sota 1988–94

 Sota syttyi, kun Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan kuuluneen Vuoristo-Karabahin armenialainen enemmistö äänesti liittymisestä Armeniaan. Ennen sotaa ja sen aikana vainoja ja etnisiä puhdistuksia tapahtui sekä Azerbaidžanissa että Armeniassa.

 Sota laajeni, kun Armenia ryhtyi tukemaan Vuoristo-Karabahin armenialaisia.

 Sota päättyi tulitaukoon ja Armenian voittoon. Vuoristo-Karabah liittyi käytännössä Armeniaan. Yksikään valtio ei tunnustanut tilannetta.

 Ei rauhansopimusta, vaan konflikti on jäätynyt. Azerbaidžanin ja Armenian joukot ovat kahakoivat edelleen Vuoristo-Karabahissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Azerbaidzhan
  • Armenia
  • Vuoristo-Karabah

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    2. 2

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    3. 3

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    4. 4

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    5. 5

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    6. 6

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    7. 7

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    8. 8

      Yritysten pitää julkistaa naiskiintiö­tavoitteensa tänä keväänä – ilmoitukset olleet ylimalkaisia ja epämääräisiä

    9. 9

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    10. 10

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    3. 3

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    4. 4

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    5. 5

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    6. 6

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    7. 7

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    8. 8

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    9. 9

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    10. 10

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää