Ulkomaat

HS kiihtyvien taistelujen repimässä Itä-Ukrainassa: ”Täällä me mummut tunnemme aseet äänien perusteella”

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mukaan tulitaukoa on viime aikoina rikottu enemmän kuin missään vaiheessa sitten viime kesän.

Luhanske/ Majorsk/ Avdijivka

Naurahduksesta puuttuu ilo.

”Täällä me mummut tunnemme erilaiset aseet äänen perusteella”, sanoo Irina Nikolajevna.

Hän kohottaa vähän kulmakarvojaan ja pyöräyttää sil­miään, sillä taustalta kuului juuri jyrähdys. Sen enempää hän ei hätkähdä: hän todellakin tuntee aseet äänen perusteella ja tietää, koska pitää pelätä.

”En kyllä yhtään haluaisi. Sotilaiden pitää olla sodan asiantuntijoita, ei meidän tavallisten ihmisten.”

Olemme Gogolinkadulla Luhansken kylässä, aivan Itä-Ukrainan sodan kontaktilinjan eli rintaman tuntumassa.

Irina Nikolajevna on tullut auttamaan ystäväänsä Ljudmila Nikolajevnaa panemaan etupihaa kevätkuntoon. Pitää haravoida ja istuttaa kukkia.

”Rauha, rauha, rauha. Se on yhteinen toiveemme ja unelmamme”, sanoo Ljudmila Nikolajevna.

Hän kääntää katseensa alas. Vaikka hän ei omien sanojensa mukaan seuraa uutisia – ”ei pysty, verenpaine” – eikä siksi tarkkaan tiedä tilannetta, niin vai­keahan rintaman tuntumassa on olla kuulematta, ollaanko matkalla kohti rauhaa vai etäännytäänkö siitä.

Itä-Ukrainan koko sota-alueella on ollut runsaan viikon erityisen selvää, että rauha on vielä kaukana. Taistelut ovat kiihtyneet kovimmiksi sitten viime kesän lopun, jolloin alueella alkoi viimeisin hauras tulitauko. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mukaan ihmiset ovat alkaneet paeta kodeistaan ensimmäistä kertaa viime kesän jälkeen.

Rintama ei myöskään ole täysin sovituissa asemissa. Ukrainan joukot sanovat, että vastapuoli lähestyy heitä koko ajan. Heidän mukaansa kranaatti­tuli on esimerkiksi Luhansken kupeessa osin eräänlaisen savuverhon luomista. Sen suojissa kaivetaan asemia taas vähän lähemmäksi Ukrainan joukkoja.

Ukrainan joukot ja Venäjän tukemat kapinalliset ovat käyneet sotaa Kaakkois-Ukrainassa keväästä 2014. YK:n mukaan ainakin 10 000 ihmistä on kuollut, ja yli miljoona on joutunut jättämään kotinsa.

Sodalle ei näy loppua, sillä iso osa helmikuussa 2015 solmitun rauhansopimuksen ehdoista on vielä täyttämättä. Se johtuu osin kiistasta siitä, missä järjestyksessä ehtoja pitäisi panna täytäntöön.

Ammunnan kiihtyminen tietenkin huolestuttaa Gogolinkadulla. Sota on käynyt kadulla kaksi kertaa sen jälkeen kun HS vieraili täällä viime vuoden helmi­kuussa.

Viikko sen jälkeen piti muuttaa kellareihin, kun kranaatteja tuli kadulle. Sen vuoksi monessa talossa on yhä ikkunoita rikki ­sekä sirpaleiden jälkiä porteissa ja tiiliseinissä.

Toisen kerran sota ylsi Gogolinkadulle viime kesänä. Ljud­mila Nikolajevnan naapureilla Ljolja ja Vladimir Jerosemenkolla sattui silloin kyläilemään Kiovassa asuva tytär ja ­tämän kuusi- ja kaksivuotiaat tyttäret.

”Olimme rähinän ajan tietenkin kellarissa suojassa, mutta me emme halunneet hermostuttaa lapsia. Sanoimme, että kylällä juhlitaan häitä ja siksi on ilotulitus”, kertoo Vladimir Jerosemenko.

”Vanhempi tytär kertoi syksyllä päiväkodissa, mitä hän oli tehnyt kesällä. Hän oli kertonut, että perhe oli maalla mummolassa, jossa oli tosi usein häitä ja niihin ­kuuluvia ilotulituksia, mutta me olimme aina silloin kellarissa.”

Juttu naurattaa kaikkia, mutta kenenkään nauru ei yllä silmiin asti.

”Ammuskelun vuoksi lapset eivät käy enää kylässä”, sanoo Ljolja Jerosemenko.

Zaitseveen ei pääse. Siellä on nyt liian vaarallista, kerrotaan Ukrainan tiesululla Majorskissa.

Zaitseve sijaitsee aivan niin ­sanotulla kontaktilinjalla. Avdijivkan ohella se on ollut viime ­aikoina taisteluiden keskuspiste, osin siksi, että rintama kulkee sen läpi. Viikonloppuna Etyjin tarkkailijat lähtivät pois, kun luodit lensivät vain noin metrin heidän yläpuolellaan.

Ikävämpää on, että kranaattituli estää myös avustuskuljetukset Zaltseveen sekä muihin sen kaltaisiin kyliin, vaikka ne ovat käy­tännössä ulkopuolisen avun varassa.

Olosuhteet ovat paljon pahemmat kuin Luhanskessa, sillä taistelujen vaurioittamia kaasu­putkia ja muuntajia ei ole saatu korjattua. Vielä huhtikuussakin hengitys voi huurtua näissä kylissä öisin myös sisällä.

Avdijivkaan taas pääsee erilaisia kapeita kyläteitä kierrellen.

Kiertelyn syy on sodassa. Täällä taistelut ovat olleet viime päivinä kovimpia. Venäjän tukemat kapinalliset ovat lähimmillään vain 300 metrin päässä Ukrainan joukkojen asemista.

Ukrainan armeija varautuu parhaillaan selvästi siihen, että vastapuoli saattaa yrittää vallata osia Avdijivkasta. Ukrainan armeijan mukaan se ampui kaupungissa viime viikolla Venäjän Orlan-10-lennokin.

”Öisin tapahtuu enemmän, mutta kyllä ne päivälläkin sotivat. Eilen yksi nainen kuoli istuttaessaan perunoita. Neljältä iltapäivällä”, sanoo Anna Velitško, joka istuttaa salaattia koti­talonsa pihalla runsaan kilometrin päässä etulinjasta.

Hänen kotitalonsa ja sen vieressä seisova toinen yhdeksänkerroksinen kerrostalo ovat saaneet useita osumia. Velitškon talossa kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen kulma-asunnot ovat tuhoutuneet täysin. Niistä puuttuu ulkoseinä, sisäseinien tapetit näkyvät nyt ulos.

Useissa asunnoissa asutaan silti vielä. Jossain lähistöllä joku leikkaa nurmikkoa.

Sisäpiha on myös ukraina­laisjoukkojen selusta, sillä yhdeksänkerroksinen talo antaa suojaa osin rikki ammuttunakin. Ukrainan lääkintäjoukot keittelevät kenttäkeittiössä borssia. Tällä kertaa vuoro osui Jarikille.

”Äiti ei tiedä, että olen täällä”, sanoo siviilissä sairaanhoitajana työskentelevä Vika, joka saapui rintamalle runsas viikko sitten. Nyt hänellä on maastopuku ja rynnäkkökivääri.

”Äiti luulee, että olen kauempana taisteluista. Mutta ei meitä tyttöjä päästetä hakemaan haavoittuneita etulinjasta.”

Sotilaita haavoittuu täällä oikeastaan joka päivä, osa vakavasti. Niin haavoittui vuosi sitten myös Denis, joka istuu nyt pienessä liikuteltavassa hammashoitolassa. Luoti osui selkään, mutta se saatiin pois kokonaise­na. Nyt hän on taas rintamalla: selästä kaivettu luoti on taskussa onnea tuomassa, ja kohta hammaskivikin on rapsutettu pois.

”Vaikea oli olla tulematta”, Denis kertoo, vaikka on nähnyt monen tuttavansa kaatuvan.

Nuoret sotilaat ovat voiton­varmoja, vaikka tietävät, ettei ihan koko paikallisväestö suhtaudu heihin myönteisesti.

”Me emme saa hyökätä, vain puolustautua. Jos saisimme hyökätä, tämä olisi pian ohi”, eräs sanoo.

Vaikka Ukrainankin joukkojen puolelta ammutaan välillä myös raskaalla kalustolla, niille annettu määräys olla hyökkäämättä perustuu kokemukseen. Ukraina oppi kesällä 2014, ettei se voita tätä sotaa sotimalla, koska Venäjä ei salli sitä ja on aina ­vahvempi.

Etulinjassa ei ymmärretä tätä eikä siksi aina koko sotaakaan. Täällä on olevinaan sota, mutta hyökätä ei saa. On olevinaan tulitauko mutta silti täysi sota.

Miksei miehittäjää ajeta pois, täällä kysytään. Kun vastauksia ei ole, ne pitää yrittää päätellä.

”Kaikessa on kyse rahasta. ­Poliitikoilla on rahat, meillä kuolleita ihmisiä”, yksi sanoo.

Itä-Ukrainan sota

 Itä-Ukrainan sota alkoi keväällä 2014, kun asemiehet ryhtyivät valtaamaan hallintorakennuksia.

 Ensimmäinen rauhansopimus solmittiin syksyllä 2014 Minskissä. Se rajoitti hiukan sotimista, mutta tammikuussa 2015 sopimus oli selvästi karilla, kun Venäjän tukemat kapinalliset aloittivat hyökkäyksen.

 Helmikuussa 2015 solmittiin Minsk II -sopimus. Siinä sovittiin muun muassa väliaikainen itsehallinto kapinallisalueille ja Ukrainalle hallintaoikeus rajoihin. Myös raskas aseistus piti vetää kymmenien kilometrien päähän kontaktilinjasta.

 Minsk II:n ehdoista iso osa on toteuttamatta. Viime kesänä taistelut taas roihahtivat, kunnes yhä voimassa oleva tulitauko alkoi syyskuun alussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ukrainan sota
  • Itä-Ukraina

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    8. 8

      Merkel syyttää Turkkia Interpolin väärinkäytöstä – Espanjan poliisi otti kiinni Erdogania kritisoineen saksalaiskirjailijan Turkin pyynnöstä

    9. 9

      Suomessa kuoli 10 000 vauvaa vuodessa – sitten ainutlaatuinen järjestelmä muutti kaiken

    10. 10

      Robottiverokarhu alkaa tarkkailla suomalaisia – Verohallinto haluaa kitkeä vilppiä, kasvattaa valtion tuloja ja korvata ihmistyötä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    6. 6

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    7. 7

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää