Ulkomaat

Valikko
Ulkomaat

Venäjän vastustama Euroopan ohjuskilpi avataan tänään – HS vieraili tukikohtakylässä Romaniassa

Vuohipaimen on kokenut neuvostojoukkojen lentotukikohdan ja amerikkalaissotilaiden valkoiset hampaat. Euroopan turvallisuuspolitiikan mullistukset tiivistyvät Romanian Deveselussa.

Deveselu

Aivan kuin kylään olisi laskeutunut ufo. Tulijoita on vaikea bongata, mutta kaikilla on heistä tarinoita.

Vuohipaimen Ion Preda muistaa hyvin yhden kohtaamisen. Preda oli tavalliseen tapaansa paimentamassa vuohia tien pientareella, kun kaksi amerikkalaissotilasta lähestyi häntä. He halusivat ottaa kuvia. Toinen otti kilin syliinsä.

”Voitko kuvitella, kaksi mustaa naista! Ottamassa kuvia kilini kanssa”, Preda intoilee. Oikeastaan hän ei käyttänyt sanaa ”musta”, vaan toista nimitystä. Mutta yhtä kaikki, kohtaaminen oli hänestä ikimuistoisen ihana: Preda sai sotilaalta suukon poskelle.

”Ja niin komeat hampaat! Uskomattoman valkoiset!”

Preda paimentaa vuohiaan Deveselun kylässä syvällä Roma­nian maaseudulla. Kylä olisi tyypillistä hevosvankkuri- ja lammaspaimenvyöhykettä, ellei se olisi sattunut päätymään Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikan kannalta strategiseksi kohteeksi.

Deveselussa on tänään torstaina määrä virallisesti avata Yhdysvaltain ohjuskilven ensimmäinen maatukikohta Euroopassa. Kylän liepeillä sijaitsevaan tukikohtaan on jo muuttanut pari sataa hyvähampaista amerikkalaissotilasta.

Tukikohdan pihalla liehuvat jo puolustusliitto Naton, Romanian ja Yhdysvaltain liput. Torjuntaohjukset asennettiin jo joulukuussa, mutta vasta nyt Deveselu liitetään virallisesti osaksi Eurooppaa suojelevaa ohjuskilpeä. Järjestelmä on osa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmää, ja sen on määrä turvata Nato-maita Euroopassa.

Ohjuskilven muita osia Euroopassa ovat muun muassa merialueilla partioivat Yhdysvaltain sota-alukset, tutka-asemat ja Puolaan vuonna 2018 rakennettava toinen maatukikohta.

Venäjälle koko ohjuskilpijärjestelmä on punainen vaate. Maa on vaatinut länttä perumaan kilven rakentamisen. Venäjä vastustaa erityisesti ohjuspuolustuksen rakentamista itäiseen Eurooppaan. Venäjä uskoo ohjuskilven heikentävän sen asemaa, vaikka Yhdysvallat on vakuuttanut järjestelmän suojaavan Iranista tulevaa uhkaa vastaan.

Kiista on ulottunut Suomen lähialueille asti. Huhtikuussa Venäjä uhitteli yhdysvaltalaisalusta USS Donald Cookia vastaan Itämerellä, kun venäläinen Suhoi 24 -rynnäkkökone lensi vain kymmenen metriä amerikkalais­aluksen yläpuolella. Todennäköisesti provokaation syynä oli se, että USS Donald Cook on osa samaa ohjuskilpeä kuin Deveselun tukikohtakin.

Romania ja Puola ovat joutuneet suoran uhkailun kohteeksi.

”Ydinaseettomat maat, joihin tuodaan ohjuspuolustusjärjestelmän osia, ovat ensisijaisia kohteita vastatoimille”, Venäjän asevoimien komentaja Valeri Gerasimov sanoi vuosi sitten.

Deveselun tukikohta avataan harvinaisen herkässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Venäjän ja lännen välit ovat aallonpohjassa Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Venäjä on avoimesti haastanut turvallisuuspoliittisen järjestelmän, joka syntyi Eurooppaan kylmän sodan jälkeen. Se hävisi kylmän sodan ja vaatii nyt revanssia.

Romaniassa tämä aiheuttaa kylmiä väreitä, sillä siellä muistetaan, minkälaista oli jäädä historian väärälle puolelle.

Kun vuohipaimen Preda oli lapsi, Deveselun tukikohdan lipputangoissa liehuivat aivan toisenlaiset tunnukset. Tukikohta rakennettiin 1950-luvulla neuvostojoukkojen lentokentäksi Moskovan pyynnöstä. Romania oli osa kommunistista itäblokkia ja Varsovan liittoa, joka perustettiin Naton vastavoimaksi.

Sitten tuli vuosi 1989. Kylmä sota päättyi, Neuvostoliitto luhistui ja entisen itäblokin maat aloittivat kilpajuoksun Natoon ja Euroopan unioniin. Vastakkainasettelu laimeni – ennen kuin se jälleen räjähti käsiin Vladimir Putinin voimantunnon vahvistuttua.

Deveselun kunnantalolla Venäjän uhittelu ei pelota.

”Venäläiset eivät ole koskaan tyytyväisiä”, kunnanvaltuutettu Petre Baran tuhahtaa toimistossa, joka henkii vanhaa aikaa. Pöytä notkuu leimattuja passinkopioita ja lupahakemuksia. Modernein vehje on taskulaskin.

Syy pelottomuuteen roikkuu toimiston takaseinällä. Yhdysvaltain tähtilippu ripustettiin Romanian lipun viereen heti, kun maatukikohdan sijoittaminen Deveseluun varmistui. Lippu taitaa olla väärinpäin, mutta se kertoo selvästi, kenen joukoissa Romania seisoo.

Ohjuskilpi on Romanialle sivuseikka. Tärkeämpää on, että maahan saatiin tukikohdan mukana yhdysvaltalaissotilaita. Taustalla on usko, että Yhdysvallat suojelee sotilaitaan, vaikka muut liittolaisuudet kaatuisivat. Ajatus ei ole täysin vieras Suomessakaan. Ulkoministeri Timo Soini sanoi maanantaina, että Yhdysvaltain läsnäolo on nykytilanteessa Eurooppaa vakauttava tekijä.

Vaikka Romania on sekä EU:n että Naton jäsen, se hakee turvatakuut suoraan Yhdysvalloista.

Syynä siihen on historiallinen trauma, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Oana Popescu sanoo. Toisen maailmansodan etupiirijako kummittelee yhä romanialaisten mielessä. Vuoden 1945 Jaltan konferenssi, jonka jälkeen Neuvostoliitto kahmaisi itäisen Keski-Euroopan ja myös Romanian osaksi kommunistista itäblokkia, vaikuttaa yhä turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. Romaniassa Jalta nähdään tapahtumana, jossa länsi petti maan.

Krimin valtaus vuonna 2014 ja Venäjän sotatoimet Ukrainassa nostivat vanhat pelot pinnalle. Venäjä on tullut fyysisesti lähemmäksi, sillä Romania sijaitsee Krimin tavoin Mustanmeren rannalla.

”Pelkona on, että Mustastamerestä tulee Naton pehmeä vatsapuoli”, Popescu sanoo.

Suora hyökkäys ei silti ole Romanian suurin huoli. Venäjän ja lännen välissä sijaitsevaa maata huolestuttaa eniten se, jos länsi taipuu kompromissiin Venäjän etupiiripainotuksen alla. Jos Jalta toistuu ja vapaus uhrataan Euroopan vakauden vuoksi.

”Tämän vuoksi haluamme liittoutua vahvimman kanssa. Näin vältymme uudelta Jaltalta”, Popescu sanoo.

Deveselussa lapsille on välittynyt näkemys siitä, miksi kyläläiset ovat ottaneet yhdysvaltalaiset sotilaat avosylin vastaan. Paikallisen koulun neljäsluokkalaisilla on yksimielinen arvio mahdollisesta uhasta.

Tiedättekö, minkä vuoksi yhdysvaltalaissotilaat ovat täällä?

”Suojelemassa meitä!” kuuluu vastaus kuin yhdestä suusta.

Ketä vastaan?

”Venäjää!”

Yhdeksänvuotiaat istuvat koulupuvuissa vastakunnostetussa luokkahuoneessa. Remontti tehtiin amerikkalaisrahalla, jolla rakennettiin kylään myös uusi päiväkoti. Tämänkaltaisen imagopolitiikan amerikkalaiset osaavat. Koululaisten silmissä sotilaat ovat symboli paremmista ajoista.

Kylän raitti on päällystetty ensimmäistä kertaa. Taloihin on vedetty vesi ja rakennettu vessat. Nämä tehtiin Romanian valtion rahoilla, mutta tukikohdan vuoksi.

 

Tausta

Ohjuskilpeä perusteltiin ”roistovaltioiden” uhalla

Eurooppaan sijoitettava ohjuskilpi on osa Yhdysvaltojen ohjuspuolustusta, jolla Yhdysvallat sanoo turvaavansa Nato-maita Euroopassa. Ohjuskilpi pystyy paikantamaan ja tuhoamaan Eurooppaan suunnattuja lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia. Torjuntaohjuksia on Romanian tukikohdassa ja Yhdysvaltain sotalaivoissa Euroopassa.

Venäjä uskoo ohjuskilven suuntautuvan sitä vastaan ja pelkää Euroopan ohjuskilven heikentävän sen ydinasepelotetta. Venäjä on jo aloittanut uusien aseiden kehittelyn. Venäjän huolena on, että Yhdysvallat pystyisi iskemään sitä vastaan ja torjumaan ohjuskilvellä Venäjän vastahyökkäyksen.

Maanpuolustuskorkeakoulun kapteeni Juha Kukkola sanoo, että on hyvin epätodennäköistä, että Euroopan ohjuskilpi pystyisi nykymuodossaan torjumaan Venäjältä tulevia mannertenvälisiä ohjuksia.

Ohjuspuolustusta alettiin kehittää George W. Bushin presidenttikaudella syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Silloin uhkakuvaksi nimettiin niin kutsutut roistovaltiot, joihin luokiteltiin muun muassa Iran. Ydinsovusta huolimatta länsiliittouma määrittelee Iranin mahdolliseksi uhaksi sen ohjushankkeen vuoksi.

Bushin kaudella Yhdysvallat sanoutui irti Neuvostoliiton kanssa 1970-luvulla solmitusta sopimuksesta, jolla ohjuspuolustuksen määrää rajoitettiin. Tämä hiertää Venäjää, sillä sopimus oli symboloinut Venäjän asemaa sotilasmahtina.

Sopimus oli tehty aikana, jolloin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kauhun tasapaino piti yllä turvallisuutta. Päätös rajoittaa ohjuspuolustusta piti molemmat supervallat haavoittuvina. Ydinisku toista vastaan olisi tuhonnut molemmat.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Yhdysvallat
  • Nato
  • Venäjä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – Yle: Kolme kuollutta

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    5. 5

      Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

    6. 6

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    7. 7

      Jopa 40 ihmisen pelätään kuolleen valtavassa tulipalossa tanssiklubilla Kaliforniassa – HS:n tietojen mukaan kadoksissa myös suomalainen

    8. 8

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    9. 9

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    10. 10

      Huokailevat meteorologit tekevät säätiedotuksista pelkkää mässäilyä – 20 pakkasasteessa ei ole mitään kummallista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    5. 5

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    8. 8

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    9. 9

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    10. 10

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää