Ulkomaat

Rooman historia on myös Suomen historiaa – Nurmijärvellä kasvanut Marko Halonen penkoo työkseen Vatikaanin arkistoja

Tutkija Marko Halonen selvittää kalenterien avulla, miten yhteiseurooppalainen kulttuuri levisi keskiajalla Roomasta Pohjolaan asti. Yhteiseurooppalaista on myös Rooman historiantutkimus.

Vielä talvella oman työpaikan näki paremmin.

Historiantutkija Marko Halonen viittilöi ikkunasta horisonttiin, läpi lehteen puhjenneiden oksistojen. Niiden takana, runsaan kilometrin päässä, siintää Pietarinkirkon valtava kupoli.

”Kävi sikäli huono tuuri, että talon toiselta sivustalta näkisi koko Rooman yli”, Halonen, 30, sanoo asuinhuoneessaan Suomen Rooman-instituutissa renessanssihuvila Villa Lantessa.

Tarkkaan ottaen Halosen työmaa ei ole Pietarinkirkossa vaan sen kupeessa Vatikaanin arkistoissa ja kirjastoissa – ja muissa Rooman vanhoissa arkistoissa ja kirjastoissa.

”Lähdemateriaalin paljous on tukahduttava”, hän sanoo.

Halonen tutkii keskiaikaisia kalentereita, jotka kertovat muun muassa yhteisen kulttuurin leviämisestä katolisen kirkon pääpaikasta aina Pohjolaan asti.

Latinalaiset aakkoset, kristinusko, sen mukana nimet ja yhteiseurooppalainen arvopohja. Ja niin edelleen.

Jopa useimpiin nykyajan digitaalisiin kalentereihin on säilynyt roomalaisten tapa merkitä pyhäpäivät punaisella värillä. Lisäksi kalenterien välityksellä ovat levinneet kuukausien nimet lähes identtisinä useimpiin eurooppalaisiin kieliin – paitsi suomeen.

Horoskooppikalenteri, johon liittyviin ennustuksiin osa ihmisistä yhä uskoo, on pysynyt samanlaisena antiikin ajoista asti. Näin, vaikka Maan pyörimisakselin suunnan hitaan muuttumisen takia näkymä tähtitaivaalle ei enää täsmää horoskooppikalenterin kanssa.

Valmistuvassa väitöskirjassaan Halonen, 30, käsittelee nimenomaan pohjoismaisia keskiaikaisia kalentereita, mutta alkuvuodesta aloittaneessa työryhmässä Suomen Rooman-instituutissa hän keskittyy roomalaisiin kalentereihin.

Olivat ne pohjoismaisia tai roomalaisia, kalenterien ulkoasu, rakenne, kieli, sisältö ja tyyli ovat hyvin yhteneviä, peräisin samasta lähteestä.

”Toisin kuin yleisesti luullaan, Suomessakin on säilynyt paljon keskiaikaista materiaalia, vaikka meillä ei ole tuhansia keskiaikaisia kirkkoja niin kuin Italiassa. Materiaalia ei vain ole käyty kunnolla läpi, minkä takia se on unohdettu.”

Varjoisassa lehtimajassa Villa Lanten puutarhassa Halonen kaivaa esiin tablettinsa ja esittelee sen ruudulta monimutkaisia verkostokaavioita, jotka kuvastavat eri kalenterien yhteyksiä. Hän hyödyntää nykyaikaisia tutkimuskeinoja ja siirtää kalentereita digitaaliseen tietokantaansa, joka mahdollistaa tehokkaan tilastollisen tutkimuksen.

Löytämällä kalentereista yhteisiä tunnusmerkkejä Halonen voi esimerkiksi suurella todennäköisyydellä todentaa arvoitukseksi jääneitä kalenterien valmistuspaikkoja. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kukaan ei ole tehnyt vastaavaa aiemmin.

Siksi Nurmijärven Klaukkalassa kasvanut ja historiasta Ressun lukiossa Helsingissä innostunut Halonen edustaa tieteenalallaan maailman kirkkainta kärkeä.

”Perinteisesti kalentereita ovat tutkineet lähinnä tähtitieteilijät ja uskonmiehet omista näkökulmistaan. Minulla on kokonaisvaltaisempi ote. Minua kiinnostaa, miksi kalenterit tehtiin sellaisiksi kuin tehtiin ja mitä niissä pidettiin tärkeänä”, Halonen sanoo.

Kalenteritutkimus ei ole ainoa Rooman historiantutkimuksen osa-alue, jossa tuleva kansainvälinen tutkimus rakentuu suomalaisen työn pohjalle. Suomen Rooman-instituutti on erityisen tunnettu epigrafien eli piirtokirjoitusten ja tiilileimojen tutkimuksestaan.

Instituutin johtaja Tuomas Heikkilä kertoo, että suomalaisten erikoistumista ovat määritelleet vaatimattomat edellytykset.

”Suomalaiset ovat tehneet ikään kuin köyhän miehen arkeologiaa digitaalisin metodein. Olemme olleet hyviä kehittämään tutkimusmenetelmiä, koska meillä ei ole ollut rahaa kalliisiin arkeologisiin kaivauksiin.”

Heikkilän mielestä ulkopuolisuudesta on kiistatta hyötyä.

”Italialaiset oppivat Rooman ja antiikin historian jo koulussa paremmin kuin me suomalaiset edes yliopistossa, mutta heillä siihen liittyy aika vahva kansallinen paatos. Suomalaiset suhtautuvat tutkimukseen kiihkottomammin, ilman ennakkoasenteita, ja pystyvät ehkä asettamaan erilaisia kysymyksiä”, hän sanoo.

”On sitä paitsi vaikea tehdä eroa kansallisen ja kansainvälisen välillä. Jos Marko saavuttaa kalenteriensa kanssa tärkeän tuloksen, siitä hyötyvät kaikkien maiden tutkijat.”

Halonen on tavallaan yhteiseurooppalaisuuden ytimessä sukkuloidessaan Helsingistä Roomaan kalenterien perässä. Rooman historiaa tutkivat italialaisten lisäksi lukemattomat ihmiset eri puolilta Eurooppaa, ja kaikki erikoistuvat eri asioihin.

Yli 30 maalla on tiedeinstituutti Roomassa, ja Halosen mukaan melkein joka päivä on tarjolla luentoja tai muita tapahtumia jossain instituutissa.

”On tärkeää, että eri maiden Rooman-instituuteilla on paljon yhteisiä tilaisuuksia. Siten pääsee mukaan Rooman kansainväliseen tutkimusverkostoon. Yleensä saa käyttää hyväkseen myös muiden instituuttien kirjastoja”, hän sanoo.

Halonen jakaa arkensa kolmen paikan välillä. Helsingissä hän tekee päätoimisesti väitöskirjaansa, Villa Lantessa kokoustaa tutkijoiden työryhmän kanssa ja Rooman arkistoissa kerää itsenäisesti kalenterimateriaalia.

Halonen kiittelee vuolaasti mahdollisuutta asua ja työskennellä Suomen Rooman-instituutissa, jossa hän on vieraillut eri projekteissa ja eri apurahoilla vuodesta 2011 – ja aikoo vierailla vastakin.

”On aivan eri asia lukea asioista kirjoista Suomessa kuin tulla tänne, nähdä ja kokea kaupunki, johon tutkimus liittyy”, Halonen sanoo.

”Täällä todella oppii ymmärtämään Euroopan kulttuuriperintöä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    3. 3

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Uusi maailman rikkain nainen on älykkö, joka soittaa pianoa ja kirjoittaa kirjoja – kosmetiikkadynastia L’Oréalin perijätär kaihtaa seurapiirejä

    5. 5

      Pahaa tarkoittavat aikuiset ovat oikea vaara sosiaalisessa mediassa, sanoo poliisi – ”Lasten Facebookissa” suomalaiset moderaattorit käyvät sisältöä läpi päivittäin

    6. 6

      Lehti: Ongelmiin joutunut suomalaishävittäjä laskeutui jarruvaijerin avulla Tanskassa

    7. 7

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    8. 8

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    9. 9

      Yhden kolikon viskomiselle tuli yllättävän kova hinta – englantilainen jalkapallofani kärsii tempustaan vuosia

    10. 10

      Auton omistaminen on pian historiaa, sanoo liikennetutkija ja vertaa autoa tupakkaan: ”Ei enää ajatella, että olisi hyvä juttu, jos baareissa voisi polttaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    9. 9

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    10. 10

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää