Valikko
Ulkomaat    |   Essee

Brexitin vaikutusta Suomelle liioiteltu

Taloudellisesti Brexit vaikeuttaisi kauppaa, mutta tavalliselle suomalaiselle ero ei ehkä edes näkyisi – Valioliigaakin tulisi edelleen kotitelevisiosta, kirjoittaa professori Tapio Raunio.

Osallistuin noin kymmenen vuotta sitten Leicesterissä kokoukseen, jossa puhujana oli eräs Britannian konservatiivipuolueen europarlamentaarikko.

Kyseinen maansa eroa EU:sta kannattava herrasmies jakoi käyntikortteja, jossa hän poseerasi Waterloon taistelun muistomerkillä. Waterloossahan brittien johtama liittouma murskasi Napoleonin.

Europarlamentaarikko oli painattanut käyntikorttinsa ilmeisen tosissaan. Kollegat muualta Euroopasta eivät olleet huvittuneita.

Britannian ”erityissuhde” Euroopan unioniin on herättänyt vilkasta keskustelua koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Manner-Euroopasta on seurattu kiinnostuneina ja ajoittain erittäin turhautuneina brittien väittelyä, jossa tahdin ovat määrittäneet integraatioon kielteisemmin suhtautuvat tiedotusvälineet ja poliitikot.

Pääministeri David Cameronin lupaus kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä onkin ymmärrettävä reaktiona konservatiivipuolueen sitkeän ja vaikutusvaltaisen euro­skeptisen siiven sekä unionista irtautumista ajavan Ukip-puolueen kannatuksen vahvistumiselle.

Brittien EU-vastaisuutta on analysoitu paljon, mutta asenteiden selittäminen on hankalaa. Viittaukset saarimentaliteettiin vaikuttavat kovin abstrakteilta. Integraation vastustus on vahvaa niin duunarien kuin keskiluokan parissa. Keskimääräinen britti suhtautuu varsin pragmaattisesti integraatioon, arvostaen jäsenyyden taloudellisia hyötyjä mutta kantaen huolta kansallisen kulttuurin ja itsemääräämisoikeuden heikentymisestä.

Maahanmuuton lisääntyminen ja unionin demokratiavaje korostuvat EU-kriitikkojen puheissa. Asenneongelma, toteavat monet manner-Euroopassa.

Brittien vuosikymmenestä toiseen jatkuva keskustelu EU-jäsenyydestä on aiheuttanut paljon ärtymystä ympäri Eurooppaa. Ongelman ydin on tapa, jolla integraatiosta puhutaan: britit korostavat mielellään erilaisuuttaan ja erinomaisuuttaan vastapainona kankealle ja byrokraattiselle manner-Euroopalle. Brittien EU-diskurssissa Bryssel näyttäytyy vallanhimoisena direktiivitehtaana ja Eurooppa etäiseltä, erilaiselta maanosalta.

Tanska ja Irlanti ovat aiheuttaneet kansanäänestyksineen valtavasti päänvaivaa unionille, mutta siellä on pääasiassa vältytty asettamasta kansallista ja EU:n etua selkeästi vastakkain. Varsinkin liittovaltiohenkisemmissä jäsenvaltioissa onkin runsaasti kansalaisia ja poliitikkoja, jotka ovat kyllästyneitä brittien itsekeskeiseltä vaikuttavaan retoriikkaan. Ei olekaan yllättävää, että Cameron sai kevään neuvotteluissa lähinnä kosmeettisia myönnytyksiä muilta jäsenmailta.

Mahdollisen Brexitin onkin ennakoitu myötävaikuttavan unionin yhtenäisyyteen. Britannian läheisimpinä kumppaneina ovat viime vuosina usein näyttäytyneet Puola, Tšekki tai Unkari – eli maat, jossa konservatiiviset arvot ja euroskeptisyys ovat jyllänneet viime vuosina.

Brittien erotessa muiden isojen jäsenvaltioiden ja ennen kaikkea Saksa-Ranska-akselin rooli korostuisi entisestään. Unionissa onkin Brexit-keskustelun vastapainoksi esitetty rohkeita avauksia integraation syventämiseksi. Lisäksi Brexit helpottaisi päätöksentekoa niin neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa kuin Euroopan parlamentissa.

Britannia on toki merkittävä toimija EU:ssa. Sen taloudellista ja sotilaallista painoarvoa ei tule väheksyä. Brexitin toteutuessa maan kanssa todennäköisesti neuvoteltaisiin jonkinlainen kumppanuus, joka Euroopan talousalueen maiden kuten Norjan tapaan liittäisi Britannian osaksi sisämarkkinoita.

Tässä kohtaa on muistettava, että britit ovat itse korostaneet nimenomaan integraation taloudellista ulottuvuutta ja maan vaikutusvaltaiset liike-elämän yritykset ja finanssikeskus Lontoon City ovat lobanneet voimallisesti EU-jäsenyyden puolesta. Sotilaallisesti Britannia on unionin vahvin valtio, mutta kriitikot ovat samalla huomauttaneet maan suhtautuneen verraten viileästi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen.

Brexitin vaikutuksia Suomelle on pahasti liioiteltu. Eturivin poliitikoillamme voi olla henkilökohtaisia syitä painottaa tiiviitä yhteyksiä Britanniaan, mutta tutkimukset eivät tue väitteitä Suomen ja Britannian samanhenkisyydestä Brysselin neuvotteluissa. Ruotsi ja Tanska ovat EU:n suurista linjoista päätettäessä olennaisesti lähempänä brittejä kuin Suomi. Taloudellisesti ero toki vaikeuttaisi kauppaa.

Tavalliselle suomalaiselle ero ei ehkä edes näkyisi – joutuuhan Britanniaan matkustaessaan nytkin näyttämään passia ja vaihtamaan valuuttaa. Valioliiga näkyisi entiseen tapaan kotitelevisioissa, mutta liiga todennäköisesti heikkenisi EU-maiden pelaajien menettäessä automaattisen oikeutensa harjoittaa ammattiaan Britanniassa.

Perussuomalaiset ovat kuuluneet brittikonservatiivien johtamaan ryhmään Euroopan parlamentissa, mutta suomalaiset EU-kriitikot voisivat saada lisää intoa nähdessään unionista eroamisen olevan mahdollista.

Mielenkiintoisempia olisivat Brexitin seuraukset Britanniassa. Skotlantilaiset suhtautuvat englantilaisia selkeästi myötämielisemmin EU-jäsenyyteen ja Brexitin onkin ennakoitu johtavan uuteen kansanäänestykseen Skotlannin itsenäisyydestä. Tosin Skotlanti on taloudellisesti hyvin riippuvainen Englannista, joten yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Taloustieteilijöiden mukaan Brexitillä olisi selkeän kielteinen vaikutus Britannian talouteen. Yhdysvaltojen ja brittien perinteisesti vahva liittolaisuus voisi sekin rakoilla Yhdysvaltojen keskittyessä enemmän EU-suhteisiin. Tosin republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Donald Trumpin mukaan Britannia pärjäisi paremmin ilman unionin kahleita.

Brittien hankalasta maineesta huolimatta unionissa ei kuitenkaan haluta maan eroa. EU selviäisi ilman brittejä, mutta Brexitin suurin vaikutus voi liittyä sen symboliseen merkitykseen. Yksikään muu jäsenvaltio ei ole toistaiseksi edes vakavasti harkinnut eroa unionista tai euroalueesta. Tanskalle kuuluva Grönlanti tosin irtautui silloisesta Euroopan yhteisöstä vuonna 1985.

Sama logiikka pätee integraation historiaan: jokainen perussopimusten muutos on johtanut unionin vallan kasvuun jäsenvaltioiden toimivallan kustannuksella. Brexitin myötä integraation purkautuminen ei näyttäytyisi enää pelkkänä teoreettisena mahdollisuutena. Muiden jäsenvaltioiden euroskeptiset puolueet voisivat saada tuulta purjeisiinsa, vaatien Britannian tapaan neuvotteluja maan asemasta unionissa ja kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Toiseksi huonoin vaihtoehto olisi EU-jäsenyyden kannattajien erittäin niukka voitto: jäsenyyden vastustajat tuskin lannistuisivat vaan pyrkisivät kokoamaan rivejään, tähdäten mahdollisesti seuraaviin kansallisiin parlamenttivaaleihin. Samalla pääministeri Cameron joutuisi jatkuvasti todistamaan kotimaan medialle, ettei se taivu liian helposti Brysselin teknokraattien vaatimuksiin. Unionin päätöksenteko vaikeutuisi ja Britannia vaatisi jatkossakin erivapauksia.

Cameron on luvannut jättäytyä sivuun pääministerin paikalta ennen seuraavia, kevääksi 2019 kaavailtuja parlamenttivaaleja. Mikäli kansanäänestys päätyy jäsenyyden kannattajien niukkaan voittoon, voi EU nousta ratkaisevaksi teemaksi konservatiivipuolueen puheenjohtajakilvassa. Yksi Cameronin motiiveista järjestää kansanäänestys oli saada selkeä ratkaisu jäsenyyskysymykseen – voittomarginaalin ollessa niukka keskustelu saattaa päinvastoin vain yltyä.

Kirjoittaja on valtio-opin professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Britannia ja EU
  • Brexit
  • Britannia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    5. 5

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      En usko selviäväni yhteislauluista ja vadelmakääretortun syönnistä palvelutalossa – edessäni on elämä vanhana vaikeana naisena

    8. 8

      Barcelonalaisilla työttömyyttäkin suurempi huoli: Turismi

    9. 9

      Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Perus­suomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    8. 8

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    9. 9

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    10. 10

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää