Ulkomaat    |   Essee

Brexitin vaikutusta Suomelle liioiteltu

Taloudellisesti Brexit vaikeuttaisi kauppaa, mutta tavalliselle suomalaiselle ero ei ehkä edes näkyisi – Valioliigaakin tulisi edelleen kotitelevisiosta, kirjoittaa professori Tapio Raunio.

Osallistuin noin kymmenen vuotta sitten Leicesterissä kokoukseen, jossa puhujana oli eräs Britannian konservatiivipuolueen europarlamentaarikko.

Kyseinen maansa eroa EU:sta kannattava herrasmies jakoi käyntikortteja, jossa hän poseerasi Waterloon taistelun muistomerkillä. Waterloossahan brittien johtama liittouma murskasi Napoleonin.

Europarlamentaarikko oli painattanut käyntikorttinsa ilmeisen tosissaan. Kollegat muualta Euroopasta eivät olleet huvittuneita.

Britannian ”erityissuhde” Euroopan unioniin on herättänyt vilkasta keskustelua koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Manner-Euroopasta on seurattu kiinnostuneina ja ajoittain erittäin turhautuneina brittien väittelyä, jossa tahdin ovat määrittäneet integraatioon kielteisemmin suhtautuvat tiedotusvälineet ja poliitikot.

Pääministeri David Cameronin lupaus kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä onkin ymmärrettävä reaktiona konservatiivipuolueen sitkeän ja vaikutusvaltaisen euro­skeptisen siiven sekä unionista irtautumista ajavan Ukip-puolueen kannatuksen vahvistumiselle.

Brittien EU-vastaisuutta on analysoitu paljon, mutta asenteiden selittäminen on hankalaa. Viittaukset saarimentaliteettiin vaikuttavat kovin abstrakteilta. Integraation vastustus on vahvaa niin duunarien kuin keskiluokan parissa. Keskimääräinen britti suhtautuu varsin pragmaattisesti integraatioon, arvostaen jäsenyyden taloudellisia hyötyjä mutta kantaen huolta kansallisen kulttuurin ja itsemääräämisoikeuden heikentymisestä.

Maahanmuuton lisääntyminen ja unionin demokratiavaje korostuvat EU-kriitikkojen puheissa. Asenneongelma, toteavat monet manner-Euroopassa.

Brittien vuosikymmenestä toiseen jatkuva keskustelu EU-jäsenyydestä on aiheuttanut paljon ärtymystä ympäri Eurooppaa. Ongelman ydin on tapa, jolla integraatiosta puhutaan: britit korostavat mielellään erilaisuuttaan ja erinomaisuuttaan vastapainona kankealle ja byrokraattiselle manner-Euroopalle. Brittien EU-diskurssissa Bryssel näyttäytyy vallanhimoisena direktiivitehtaana ja Eurooppa etäiseltä, erilaiselta maanosalta.

Tanska ja Irlanti ovat aiheuttaneet kansanäänestyksineen valtavasti päänvaivaa unionille, mutta siellä on pääasiassa vältytty asettamasta kansallista ja EU:n etua selkeästi vastakkain. Varsinkin liittovaltiohenkisemmissä jäsenvaltioissa onkin runsaasti kansalaisia ja poliitikkoja, jotka ovat kyllästyneitä brittien itsekeskeiseltä vaikuttavaan retoriikkaan. Ei olekaan yllättävää, että Cameron sai kevään neuvotteluissa lähinnä kosmeettisia myönnytyksiä muilta jäsenmailta.

Mahdollisen Brexitin onkin ennakoitu myötävaikuttavan unionin yhtenäisyyteen. Britannian läheisimpinä kumppaneina ovat viime vuosina usein näyttäytyneet Puola, Tšekki tai Unkari – eli maat, jossa konservatiiviset arvot ja euroskeptisyys ovat jyllänneet viime vuosina.

Brittien erotessa muiden isojen jäsenvaltioiden ja ennen kaikkea Saksa-Ranska-akselin rooli korostuisi entisestään. Unionissa onkin Brexit-keskustelun vastapainoksi esitetty rohkeita avauksia integraation syventämiseksi. Lisäksi Brexit helpottaisi päätöksentekoa niin neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa kuin Euroopan parlamentissa.

Britannia on toki merkittävä toimija EU:ssa. Sen taloudellista ja sotilaallista painoarvoa ei tule väheksyä. Brexitin toteutuessa maan kanssa todennäköisesti neuvoteltaisiin jonkinlainen kumppanuus, joka Euroopan talousalueen maiden kuten Norjan tapaan liittäisi Britannian osaksi sisämarkkinoita.

Tässä kohtaa on muistettava, että britit ovat itse korostaneet nimenomaan integraation taloudellista ulottuvuutta ja maan vaikutusvaltaiset liike-elämän yritykset ja finanssikeskus Lontoon City ovat lobanneet voimallisesti EU-jäsenyyden puolesta. Sotilaallisesti Britannia on unionin vahvin valtio, mutta kriitikot ovat samalla huomauttaneet maan suhtautuneen verraten viileästi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen.

Brexitin vaikutuksia Suomelle on pahasti liioiteltu. Eturivin poliitikoillamme voi olla henkilökohtaisia syitä painottaa tiiviitä yhteyksiä Britanniaan, mutta tutkimukset eivät tue väitteitä Suomen ja Britannian samanhenkisyydestä Brysselin neuvotteluissa. Ruotsi ja Tanska ovat EU:n suurista linjoista päätettäessä olennaisesti lähempänä brittejä kuin Suomi. Taloudellisesti ero toki vaikeuttaisi kauppaa.

Tavalliselle suomalaiselle ero ei ehkä edes näkyisi – joutuuhan Britanniaan matkustaessaan nytkin näyttämään passia ja vaihtamaan valuuttaa. Valioliiga näkyisi entiseen tapaan kotitelevisioissa, mutta liiga todennäköisesti heikkenisi EU-maiden pelaajien menettäessä automaattisen oikeutensa harjoittaa ammattiaan Britanniassa.

Perussuomalaiset ovat kuuluneet brittikonservatiivien johtamaan ryhmään Euroopan parlamentissa, mutta suomalaiset EU-kriitikot voisivat saada lisää intoa nähdessään unionista eroamisen olevan mahdollista.

Mielenkiintoisempia olisivat Brexitin seuraukset Britanniassa. Skotlantilaiset suhtautuvat englantilaisia selkeästi myötämielisemmin EU-jäsenyyteen ja Brexitin onkin ennakoitu johtavan uuteen kansanäänestykseen Skotlannin itsenäisyydestä. Tosin Skotlanti on taloudellisesti hyvin riippuvainen Englannista, joten yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Taloustieteilijöiden mukaan Brexitillä olisi selkeän kielteinen vaikutus Britannian talouteen. Yhdysvaltojen ja brittien perinteisesti vahva liittolaisuus voisi sekin rakoilla Yhdysvaltojen keskittyessä enemmän EU-suhteisiin. Tosin republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Donald Trumpin mukaan Britannia pärjäisi paremmin ilman unionin kahleita.

Brittien hankalasta maineesta huolimatta unionissa ei kuitenkaan haluta maan eroa. EU selviäisi ilman brittejä, mutta Brexitin suurin vaikutus voi liittyä sen symboliseen merkitykseen. Yksikään muu jäsenvaltio ei ole toistaiseksi edes vakavasti harkinnut eroa unionista tai euroalueesta. Tanskalle kuuluva Grönlanti tosin irtautui silloisesta Euroopan yhteisöstä vuonna 1985.

Sama logiikka pätee integraation historiaan: jokainen perussopimusten muutos on johtanut unionin vallan kasvuun jäsenvaltioiden toimivallan kustannuksella. Brexitin myötä integraation purkautuminen ei näyttäytyisi enää pelkkänä teoreettisena mahdollisuutena. Muiden jäsenvaltioiden euroskeptiset puolueet voisivat saada tuulta purjeisiinsa, vaatien Britannian tapaan neuvotteluja maan asemasta unionissa ja kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Toiseksi huonoin vaihtoehto olisi EU-jäsenyyden kannattajien erittäin niukka voitto: jäsenyyden vastustajat tuskin lannistuisivat vaan pyrkisivät kokoamaan rivejään, tähdäten mahdollisesti seuraaviin kansallisiin parlamenttivaaleihin. Samalla pääministeri Cameron joutuisi jatkuvasti todistamaan kotimaan medialle, ettei se taivu liian helposti Brysselin teknokraattien vaatimuksiin. Unionin päätöksenteko vaikeutuisi ja Britannia vaatisi jatkossakin erivapauksia.

Cameron on luvannut jättäytyä sivuun pääministerin paikalta ennen seuraavia, kevääksi 2019 kaavailtuja parlamenttivaaleja. Mikäli kansanäänestys päätyy jäsenyyden kannattajien niukkaan voittoon, voi EU nousta ratkaisevaksi teemaksi konservatiivipuolueen puheenjohtajakilvassa. Yksi Cameronin motiiveista järjestää kansanäänestys oli saada selkeä ratkaisu jäsenyyskysymykseen – voittomarginaalin ollessa niukka keskustelu saattaa päinvastoin vain yltyä.

Kirjoittaja on valtio-opin professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Britannia ja EU
  • Brexit
  • Britannia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    2. 2

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    5. 5

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    6. 6

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    7. 7

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    8. 8

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    9. 9

      Hehkumuovin johdon tuomiot säilyivät hovioikeudessa

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    10. 10

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää