Valikko
Ulkomaat

Mitä hyvää brexitistä voisi seurata ja kuinka käy Britanniassa asuville suomalaisille? – HS vastaa lukijoiden kysymyksiin, osa 2

Helsingin Sanomat pyysi lukijoita kertomaan, mikä EU-erossa askarruttaa. Eilen HS vastasi kysymyksiin muun muassa Britanniasta tehtävistä ostoksista ja Skotlannin tulevaisuudesta. Mutta mitä tapahtuu Britannian suomalaisille ja joutuuko maan vaalitapa nyt koetukselle?

Britannia äänesti viime viikolla tulevaisuudestaan Euroopan unionissa. Äänestyksen tulos oli selvä: Britannian eroa unionista kannatti suurin osa äänestäneistä.

Helsingin Sanomat pyysi lukijoita kertomaan, mikä Britannian EU-erossa askarruttaa. Kysymyksiä tuli kymmeniä. Vastaustemme ensimmäisen, maanantaina julkaistun osan voi lukea täältä.

Tässä osassa käsitellään kysymyksiä, joita kysyivät useat lukijat. Britannian päätös vaikuttaa varmasti myös Britanniassa asuviin suomalaisiin, mutta millä tavalla? Päätöksen haitoista on puhuttu paljon, mutta voisiko brexitissä olla hyviäkin puolia?

Mitä tapahtuu Britanniassa asuville suomalaisille?

Britanniassa asuu noin kolme miljoonaa jonkun muun EU-maan kansalaista, ja heistä suomalaisia on arviolta noin 30 000.

Välittömästi Britannian viimeviikkoinen äänestystulos ei vaikuta maassa asuviin suomalaisiin. Britannian eroprosessi käynnistyy, kun Britannian hallitus ilmoittaa Eurooppa-neuvostolle eroaikeistaan. Eroprosessi kestää kuitenkin vähintään kaksi vuotta, ja sen ajan Britannia on täysimääräinen EU:n jäsen.

Sinä aikana mikään ei muutu maassa asuvien ulkomaalaisten suhteen.

”Britannialla on sinä aikana velvollisuus kohdella muiden EU-maiden kansalaisia kuten tähänkin asti”, sanoo lainsäädäntöneuvos Johannes Leppo valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolta.

Tuon kahden vuoden aikana Britannian on määrä neuvotella EU-suhteistaan. Niissä neuvotteluissa maahanmuutto on keskeinen kysymys. Se, mitä Britanniassa asuville EU-kansalaisille sen jälkeen tapahtuu, on täysin auki.

EU-eroa kannattanut leiri vakuutteli ennen äänestystä, että uusien sopimusten myötä jo maassa asuvien EU-kansalaisten tilanne ei muuttuisi, ja he saisivat asua, opiskella ja tehdä töitä Britanniassa kuten tähänkin asti. Pysymistä kannattaneet kuitenkin varoittivat, että eron myötä muiden EU-maiden kansalaiset menettäisivät automaattisen oikeuden asua ja työskennellä Britanniassa.

Myös monet asiantuntijat Britanniassa ovat sitä mieltä, että asuminen Britanniassa vaikeutuisi.

”Kun maa eroaa EU:sta, ei se enää kuulu kerhoon, joka antaa oikeuden asumiseen”, sanoi oikeustieteen professori Sionaidh Douglas-Scott brittilehti The Guardianin haastattelussa.

Muutto Britanniaan saattaisi vaikeutua mahdollisten viisumien, lupien ja maksujen myötä. Yksi mahdollisuus voisi olla niin sanottu Australian malli, jossa asumisoikeutta hakeva pisteytettäisiin muun muassa tulojen ja kielitaidon mukaan. Viisumi myönnettäisiin ensin viideksi vuodeksi, minkä jälkeen voisi anoa pysyvää asumisoikeutta.

”On mahdollista, että tilanne vaikeutuu. Brittejä on kuitenkin melkoinen määrä myös muualla Euroopassa, joten kaikkien intresseissä on varmasti etsiä mahdollisimman joustava malli”, Leppo uskoo.

Avopuolisoni on Skotlannin kansalainen, ja asumme yhdessä Suomessa. Avopuolisoni on aikoinaan saapunut Suomeen opiskelijan statuksella. Mikäli brexit astuu voimaan, kuinka käy, kun hän valmistuu?

Suomessa asuviin Britannian kansalaisiin pätee sama lähtökohta kuin Britanniassa asuviin suomalaisiinkin: niin kauan kun eroprosessi on käynnissä, pätee asumiseen ja elämiseen samat säännöt kuin tähänkin asti. Jos siis valmistuu seuraavan kahden vuoden sisällä, saa Suomeen jäädä asumaan kuten tähänkin asti.

Jatko riippuu siitä, millaiset säännöt Britannia neuvottelee maassa asuville EU-kansalaisille. Mikäli Britannia vaikeuttaa tuntuvasti maassa asuvien EU-kansalaisten asemaa, vaikeutuisi vastavuoroisesti myös Britannian kansalaisten asema EU-maissa.

Jotkut asiantuntijat uskovat, että EU-maissa jo asuvien brittien asumisoikeus säilyisi Wienin yleissopimuksen nojalla. Sen mukaan jo saatuja oikeuksia ei voi ottaa pois, vaikka oikeuksiin edellyttäneet sopimukset raukeaisivat. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koskisi esimerkiksi terveydenhuoltoa.

Britannia yrittäisi varmasti neuvotella EU:n kanssa sopimuksen, joka takaisi sen kansalaisille jonkinlaisen erityisaseman Euroopan unionissa.

Mahdollista on, että brittejä kohdeltaisiin kuten EU:hun kuulumattomien Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisia. Heillä on samat oikeudet liikkumiseen ja oleskeluun Euroopan maissa kuin EU-kansalaisilla. Toisaalta Britannia ei kuulu Schengen-alueeseen, joka takaa vapaan liikkuvuuden alueen sisällä.

Mitä hyötyä Britannian EU-erosta voisi olla?

Britannian EU-eron haitat olisi helpompi luetella, mutta jos jotain hyötyä haluaa etsiä, niin ainakin EU:n päätöksenteko joillain politiikan alueilla helpottuu, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Britannia on ollut etenkin joissain integraatiota vahvistavissa kysymyksissä yksin eri linjoilla muiden maiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa kysymykset yhteisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta, sanoo Tiilikainen.

”Esimerkiksi turvallisuusyhteistyö on ollut punainen vaate briteille. Britannian eron jälkeen yhteisen tahdon vieminen eteenpäin helpottuu.”

Tiilikainen myös uskoo, että nyt EU:ssa on helpompi keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Federalismi on ollut Britannialle peikko, jonka vuoksi asioita on pitänyt kaunistella.

”EU:hun ei voitu valita ulkoministeriä, sillä se olisi viitannut liikaa federalisaatioon. Se linkki piti häivyttää, ja sen sijaan valittiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.”

EU:ssa ja Britanniassa voidaan Britannian eropäätöksen myötä myös oppia jotain. Tulos osoitti, että kansalaiset tulee pitää päätöksentekoprosessissa mukana, ja nyt EU:ssa pitää miettiä, miten se onnistuu, Tiilikainen sanoo.

”Britanniassa on piirejä, joille tämä on uusi kokemus vaikuttamisesta. Sen myötä oppii, että kun on vallassa, sen mukana tulee myös vastuuta.”

Oliko Britannian kuningatar eron kannalla?

Britannian hovi ei ota osaa päivänpolitiikkaan, eikä myöskään Britannian kuningatar Elisabet ole ottanut kantaa Britannian EU-eroon. Myös maan johdossa on varottu tarkasti, ettei kuningattaren tulkita julkisuudessa ottavan kantaa puoleen tai toiseen poliittisissa kysymyksissä.

Keväällä brittilehti The Sun uutisoi näyttävästä kuningattaren kannattavan brexitiä eli Britannian EU-eroa. Myöhemmin kuningashuone kuitenkin kiisti väitteen ja teki virallisen valituksen The Sunin uutisoinnista. Uutinen perustui kuningattaren väitettyihin kahdenkeskisiin keskusteluihin.

Vastustiko Britannia EU:n itälaajentumista?

EU:n vuonna 2004 käynnistynyt itälaajentuminen on oikeastaan koko EU-eron ytimessä. Britannia on perinteisesti kannattanut EU:n laajentumista, ja niin se kannatti myös vuonna 2004, jolloin kahdeksan Itä-Euroopan maata liittyi Euroopan unioniin.

Euroskeptinen Britannia näki laajentumisen estävän syvemmän integraation.

Itälaajenemisen myötä moni ulkomaalainen hakeutui Britanniaan töihin, sillä Britannia ei rajoittanut työperäistä muuttoa. Vuosina 2004–2012 Britanniaan muutti yli 400 000 ulkomaista työntekijää. Kansalaisissa ja mediassa ulkomaisen työvoiman – niin kutsuttujen puolalaisten putkimiesten – kasvu kuitenkin herätti närää, ja nimenomaan maahanmuutosta tuli myös Britannian EU-jäsenyyden kansanäänestyksessä yksi tärkeimmistä kysymyksistä.

Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia briteistä oli sitä mieltä, että Britanniaan oli edellisen kymmenen vuoden aikana tullut liikaa maahanmuuttajia. Syylliseksi siihen nähtiin EU.

Voiko Brittien kahta pääpuoluetta suosiva vaalitapa jäädä ennalleen?

Kansanäänestys luo tosiaan taas painetta Britannian vaalijärjestelmän pohtimiseen. Britit osoittivat, että uurnille meno kiinnostaa heitä tällaisessa äänestyksessä, jossa jokainen ääni vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Kansanäänestyksen äänestyprosentti oli 72. Se on Britannian kansallisten äänestysten korkein sitten vuoden 1992.

Britannian parlamenttivaaleissa läpi pääsee jokaisesta vaalipiiristä vain yksi ehdokas. Vaalipiirejä on yhtä monta kuin parlamenttipaikkoja. Voittaja ikään kuin vie kaiken. Tämä aiheuttaa sen, että moni äänestäjä kokee äänensä menevän hukkaan.

Vaalipiireissä, joissa on yksi ilmiselvä ennakkosuosikki, äänestäminen ei ole kovin innostavaa muiden ehdokkaiden kannattajille. Lisäksi pienempien puolueiden on vaikea saada kannatustaan vastaavaa määrää ehdokkaita parlamenttiin, kun ne eivät onnistu nousemaan kärkeen yhdessäkään yksittäisessä vaalipiirissä.

Tätä voi pitää ongelmana demokratian kannalta. Sama tilanne vallitsee Ranskassa, jossa esimerkiksi Kansallinen rintama sai viime vaaleissa 577 kansanedustajan parlamenttiin vain kaksi edustajaa, vaikka sitä kannattaa kyselyissä noin neljännes ranskalaisista.

Toisaalta hallitseva konservatiivipuolue tuskin haluaa ainakaan pian ruveta muuttamaan itseään suosivaa järjestelmää. Sillä on tarpeeksi huolia nykyisen poliittisen kaaoksen ja valtatyhjiön kanssa.

Lisäksi britit ovat varsin hiljattain äänestäneet suorassa kansanäänestyksessä nykyisen vaalitavan puolesta. Vuoden 2011 äänestyksessä toisena vaihtoehtona oli niin sanottu alternative vote -järjestelmä. Sekään ei vastaa Suomen suhteellista vaalitapaa, eikä sekään juuri auta pienpuolueita.

Kyseinen, hieman vaikeaselkoinen järjestelmä olisi kuitenkin vähentänyt äänten hukkaan menon ongelmaa. Se olisi antanut äänestäjälle mahdollisuuden nimetä ykkösehdokkaan lisäksi muitakin suosikkeja. Ne olisi otettu ääntenlaskennassa huomioon, mikäli ykkösehdokas ei pääse läpi.

Miksi brittien ero on vaikutuksiltaan pahempi kuin jonkun muun jäsenmaan vai onko asia näin?

Britannia ei varmastikaan ole Euroopan ja EU:n kannalta pahin mahdollinen eroaja. Britannia ei ennestäänkään kuulu euroon eikä vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen. Nämä eurooppalaisen yhteistyön peruspilarit saavat siis paljon vähemmän kolhuja kuin ne voisivat saada jonkun varsin pienenkin niihin kuuluvan maan erosta.

Lisäksi Britannia on poliittisestikin aina ollut enemmän tai vähemmän hankala jäsen EU:n kannalta. Se on vaatinut ja saanut erityisoikeuksia, kuten sen pysyvä, miljardien eurojen suuruinen vuosittainen jäsenmaksupalautus.

Eron vaikutuksia puolestaan pahentaa se, että Britannia on ollut kaikista poikkeuksistaan huolimatta erittäin suuri ja merkittävä jäsenmaa. Sen osuus EU:n väkiluvusta on lähes 13 prosenttia ja osuus EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta noin 16 prosenttia. Lisäksi Britannian mukana EU menettää maailmanluokan diplomaattisen, sotilaallisen ja tiedustelullisen mahdin.

Suomen kannalta Britannia on valitettava lähtijä sen vuoksi, että Suomen ja Britannian tavoitteet ovat usein olleet EU:ssa samansuuntaisia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Brexit
  • Iso-Britannia
  • Euroopan unioni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nuukan aviomiehen kuolema paljasti leskirouvalle jättiomaisuuden – Nordea tarjosi neuvojaan ja yhtäkkiä rahat hupenivat

    2. 2

      Suuren urheilusponsorin perijä välttelee oikeudenkäyntiä kuolonkolarista – ja viettää yhä ylellistä elämää

    3. 3

      Pahoinpitelyn silminnäkijänä minut haastettiin todistajaksi – oikeus kertoi nimeni syytetyille, ja pelkään nyt kostoa

    4. 4

      Palkittu kerrostalo osoittautui seulaksi Helsingin Jätkäsaaressa – kukaan ei tiedä, mistä vesi vuotaa ihmisten koteihin

    5. 5

      Kelan maksujen takkuaminen aiheuttaa jo ongelmia vuokrien maksamisessa – ”Moni on kertonut, että nyt on häätöuhka päällä”

    6. 6

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    7. 7

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    8. 8

      Tanskan maahanmuutto­ministeri: Jos pizzeriassa ei puhuta tanskaa, ilmiantakaa se viranomaisille

    9. 9

      Juha Kankkunen sai viinanjuonnin kuriin, kun tarttui uudelleen rattiin – nelinkertainen rallin maailmanmestari opettaa nyt luksusturisteja ajamaan autoa

    10. 10

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    4. 4

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    5. 5

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    6. 6

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    7. 7

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    8. 8

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    9. 9

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    10. 10

      Putin on valmis tapaamaan Trumpin Suomessa – Niinistö: ”Isännöimme ilomielin, mutta pitää olla myös jotain sanottavaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    3. 3

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    4. 4

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    5. 5

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    6. 6

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    7. 7

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    8. 8

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    9. 9

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    10. 10

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    11. Näytä lisää