Ulkomaat

Kiinan uiguurit elävät Pekingin ehdoilla – HS vieraili levottomalla vähemmistöalueella

Kiinan uiguurien sydänmailla Kashgarissa ovat muuttuneet talot ja pukeutuminen. Kiina yrittää vähentää islaminuskon vaikutusta.



Kiinan suurimman moskeijan Id Kahin sisäpihalla kymmenen miestä rukoilee katoksen alla kolmenkymmenen asteen helteessä, vaikka ei ole varsinainen rukousaika. Joukko pitkäpartaisia miehiä lepäilee sivummalla varjossa.


Moskeijan ulkopuolella pitkä parta on harvinaisuus. Muotia ovat viikset.


Kaupungin kaduilla liikkuvilla naisilla muotipäähine on hiusten ympärille kietaistu huivi. Har­tioille ulottuvaa hijab-huivia käyttävät melko harvat.


Kiinan hallinnon kampanja muslimivaatetuksen kitkemiseksi näyttää purreen Kiinan uiguurivähemmistön sydänmailla Kashgarissa. Kaupunki kuuluu Xinjiangin alueeseen, josta islaminuskoiset uiguurit ovat kotoisin.


Vuosikymmenten mittaan Xinjiangiin on muuttanut enemmistökansaa eli han-kiinalaisia niin paljon, että heitä on alueella lähes yhtä paljon kuin uiguureja. Xinjiangin eteläosassa Kashgarissa uiguurit ovat silti yhä enemmistö.


Ulkomailla Xinjiang tunnetaan lähinnä levottomuuksista. Uiguurien, han-kiinalaisten ja poliisin välisissä väkivaltaisuuksissa on kuollut muutaman viime vuoden aikana satoja ihmisiä.


Kiinan mukaan terrori-iskuja ja muita väkivaltaisuuksia aiheuttavat uiguurit, jotka havittelevat itsenäisyyttä tai ajattelevat ääri-islamilaisesti.


Ihmisoikeusjärjestöt ja maanpaossa toimivat uiguurijärjestöt arvioivat kuitenkin, että kansanryhmien välistä kitkaa lietsovat paljolti uiguurikulttuurin tukahduttaminen ja uskonnonharjoituksen rajoittaminen.


”Minä rukoilen viisi kertaa päivässä”, sanoo 25-vuotias uiguurimies Kashgarin keskustan Kansan puistossa.


Viereisellä aukiolla kohoaa kaiken yläpuolelle suuri, kivinen Mao Tsetungin patsas. Se muistuttaa alueen virallisesta oppijärjestelmästä kommunismista, johon kuuluu ateismi.


”Pystyn rukoilemaan, koska työskentelen yksityisessä yrityksessä”, mies sanoo. Hän ei silti halua nimeään julkisuuteen.


Julkisen sektorin työpaikoissa muslimitapojen noudattamista ei katsota hyvällä, sanovat HS:n tapaamat paikalliset muslimit.


Xinjiangista on kantautunut parina viime vuonna uutisia, että esimerkiksi ramadankuukauden aikana on patisteltu uiguureihin kuuluvia virkamiehiä ja yliopisto-opiskelijoita syömään, vaikka islamin mukaan silloin pitäisi paastota.


Muslimivaatetusta Xinjiangissa on kitketty esimerkiksi vuonna 2011 alkaneella kampanjalla, jolla naisia patistellaan paljastamaan kasvonsa ja hiuksensa.


Sitä ennen oli yleistynyt etenkin hijab-huivin käyttö, mahdollisesti vastareaktiona valtakulttuurin paineeseen.


Muutamassa Xinjiangin kaupungissa on myös kielletty huiveja käyttäviltä naisilta ja pitkäpartaisilta miehiltä pääsy julkisiin liikennevälineisiin.


Kieltoja on perusteltu uskonnollisen ääriajattelun vastustamisella.


Vaikka Xinjiang on virallisesti autonominen uiguurialue, täällä eletään han-kiinalaisten säännöillä.


Uiguureja on esimerkiksi virastoissa ja johtavissakin asemissa, mutta kiinalaisessa järjestelmässä asioista päättää kuitenkin kommunistinen puolue.


”Puoluekomiteoiden johdossa on vain han-kiinalaisia”, mies puistossa toteaa.


”Jos ihmiset saavat tietää, mitä sanon, turvallisuusvirasto saattaa tulla tapaamaan minua.”


Mies pelkää viranomaisia, vaikka hän ei edes suoraan arvostele Kiinan toimintaa. Xin­jiangissa moni HS:n tapaama uiguuri on sisäistänyt valvonnan yhtä tehokkaasti.


Valvonta näkyy Kashgarin kaduilla esimerkiksi tärkeimmissä risteyksissä, joissa rynnäkkökiväärein varustetut maastopukuiset turvallisuusjoukot päivystävät panssariautoissa. Aivan kuin oltaisiin sota-alueella.


Kashgarissa monet sanovat, että uiguurien ja han-kiinalaisten välit ovat kuitenkin asialliset. Monilla alueilla asuu sekaisin uiguureja ja han-kiinalaisia.


”Ei meillä ole ongelmia han-kiinalaisten kanssa. Tulemme hyvin toimeen”, sanoo uiguurimies Mahmoudi Mehmutjan, 31.


Samaa mieltä on lapsesta asti Kashgarissa asunut han-kiinalainen mies Sun Pang, 26.


”Minullakin on uiguuriystäviä ja työtovereita.”


Sunin työpaikan lähellä joukko miehiä pelaa korttia tavaramopon lavalla. Kymmenen miehen korttiringissä on kaksi uiguuria ja kahdeksan han-kiinalaista.


Tietyillä alueilla asuu kuitenkin lähes pelkkiä uiguureja. Yksi niistä on keskustassa sijaitseva vanhakaupunki, jonka asukkaista monet eivät esimerkiksi puhu kiinaa juuri lainkaan. He käyttävät äidinkieltään, turkinsukuista uiguurikieltä.


Xinjiangissa kaikki uiguurit joutuvat opiskelemaan kiinaa koulussa, mutta ainakin osalle se on melkoista pakkopullaa.


”Tämä on Etelä-Xinjiangia. Ei täällä kukaan ota kiinan opiskelua kovin tosissaan”, sanoo yksi HS:n tapaama nuori mies.


Kiinan vaikutusta Kashgarissa on sekin, ettei vanhakaupunki ole enää kovin vanha.


Noin 350 000 asukkaan Kashgar on ikivanhan kauppareitin silkkitien varrella sijainnut keidaskaupunki, jonka historia ulottuu ainakin parintuhannen vuoden päähän.


Keskustassa on yhä pystyssä 1400-luvulla rakennettu Id Kah -moskeija, mutta sen ympäriltä on aivan viime vuosina purettu sokkeloiset kujat ja vanhat talot. Alueella on yhä paljon rakennustyömaita.


Katuja on levennetty ja niiden varsille on rakennettu taloja, joissa on teräsbetonirungot. Ulkoasultaan talot noudattelevat vanhaa arkkitehtuuria, mutta osa niistä näyttää kulisseilta.


Paikallisen virkamiehen mukaan vanhakaupunki on uusittu, koska alueella on maanjäristysriski. Paikallisen turistioppaan mukaan se on uusittuna myös mukavampi turisteille.


Huomattava osa han-kiinalaisista turisteista näyttää kuitenkin kuljeskelevan vanhankaupungin laidassa kukkulalla, jossa on vielä alkuperäisiä taloja. Osassa rakennuksista asutaan, osa on tyhjillään ja romahtaneita.


”Niiden tilalle rakennetaan ehkä uusia taloja. Hallitus maksaa puolet rakennuskustannuksista”, sanoo alueella asuva nuori nainen nimeltä Amina.


Vaikka arkkitehtuuri ja pukeutuminen ovat muuttuneet, uiguurit pitävät kiinni yhdestä paikallisesta ominaispiirteestä. Uiguurien omistamien kauppojen, kotien ja moskeijoiden seinäkellot ovat kaksi tuntia jäljessä.


Kiinassa on virallisesti vain yksi kellonaika, vaikka valtioon mahtuisi maantieteellisesti viisi eri aikavyöhykettä. Länsilaidalla eläville uiguureille Pekingin aika on epäkäytännöllinen, joten he elävät omalla epävirallisella aikavyöhykkeellään.

Monen kulttuurin Kiina

 Kiinassa on 55 virallisesti tunnustettua vähemmistöä, vaikka han-kiinalaisia on yli 90 prosenttia väestöstä.

 Suurin vähemmistöryhmä ovat zhuangit, joita on arviolta 16 miljoonaa. Uiguureja on noin 12 miljoonaa. Yli 10 miljoonan kokoisia vähemmistöjä ovat myös islaminuskoiset huit ja Koillis-Kiinasta lähtöisin olevat mantšut.

 Xinjiangin lisäksi merkittäviin vähemmistöalueisiin kuuluu esimerkiksi Tiibet, jossa asuu runsaat kuusi miljoonaa tiibetiläistä. Suomen väkilukua suurempia vähemmistöjä ovat myös miaot, yit, tujiat ja mongolialaiset.

 Vähemmistökansoilla on pitkään ollut monia erivapauksia, kuten koulutuskiintiöitä ja poikkeus niin sanotusta yhden lapsen politiikasta, joka muuttui tänä vuonna kahden lapsen politiikaksi.

 Kiinaa on myös syytetty vähemmistöjen syrjimisestä ja kulttuurien tukahduttamisesta esimerkiksi Xinjiangissa ja Tiibetissä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kiina
  • uiguurit
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

  2. 2

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  3. 3

    Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

  4. 4

    Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

  5. 5

    Turun puukotuksista epäilty on uhattu tappaa – Sairaala toimii normaalisti ylimääräisten vartijoiden valvomana

  6. 6

    Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

  7. 7

    Tavallista vahvemmin aseistettuja poliiseja näkyy kaduilla ja toreilla ainakin ensi viikon alkuun asti – Poliisiylijohtaja toivoo kansalaisilta malttia

  8. 8

    Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

  9. 9

    Keskusrikospoliisi tiedottaa Turun iskun tutkinnasta lisää tänään – Näihin neljään kysymykseen kaivataan vielä vastausta

  10. 10

    Vastaus terrorismille löytyy suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  2. 2

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  3. 3

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  4. 4

    Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

  5. 5

    Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

  6. 6

    Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

  7. 7

    70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

  8. 8

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  9. 9

    Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

  10. 10

    Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  3. 3

    Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

  4. 4

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  7. 7

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  8. 8

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  9. 9

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  10. 10

    Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

  11. Näytä lisää