Ulkomaat

Sodat saattaisivat loppua, jos öljyä ei ostettaisi enää roistovaltioilta

Öljyä on käytetty sodan syynä ja aseena. Sarjassa HS yrittää ostaa tynnyrillisen raakaöljyä. Osa 4/5.

Ylös, alas, ylös, alas. Haluan ostaa barrelin öljyä, enkä osaa ajoittaa kauppaa oikeaan saumaan.

Toissa kesänä Brent-raakaöljyn hinta jyskytti kohti 120 dollaria barrelilta. Ylituotanto johti kuitenkin hinnan äkkipudotukseen.

Viime tammikuussa Brentin hinta kävi pienimmillään yli 12 vuoteen. Kokonainen barreli, noin 159 litraa raakaöljyä, maksoi alle 30 dollaria. Nykyään barrelin öljyä saisi noin 45 dollarilla. Eihän tässä pysy perässä millään.

Öljytynnyrin ”normaalihinta” on noin satasen, joten ehkä ehdin vielä mukaan. Kenties hinta nousee, jos maailma muuttuu vielä sotaisammaksi.

Kaikkihan tietävät, että sodat nostavat öljyn hintaa, ja siksi sotiminen on öljyä tuottaville suurvalloille edullista.

Tosiasiassa pieni sota ei öljyn hintaa juuri heilauta. Ukrainassa on sodittu katkonaisesti kahden vuoden ajan.

Aikamme suurin sota Syyriassa on jatkunut yli viisi vuotta, eikä sille näy loppua.

Ukraina ja Syyria eivät ole merkittäviä öljyntuottajia, mutta kaksi vuotta sitten sota läikkyi Syyriasta Irakiin, kun terroristijärjestö Isis valtasi salamahyökkäyksellä kolmanneksen maasta.

Juuri Irak on jo 25 vuoden ajan otettu esiin melkein aina, kun öljykaupan ja sotien yhteyttä on haluttu todistella.

Öljy on kuitenkin halventunut parin vuoden aikana, vaikka Irak on käynyt hajoamisen partaalla. Isis on vieläpä vallannut Pohjois-Irakin tärkeän öljykaupungin Mosulin ja rahoittaa toimintaansa pitkälti öljyn myymisellä.

Ehkä sodat voisi lopettaa, kunhan vain muu maailma lakkaisi ostamasta öljyä roistovaltioilta. Näin ehdottaa esimerkiksi professori Leif Wenar tuoreessa kirjassaan Blood Oil (2016).

Toinen toistaan ketkumpi valtio pysyy pystyssä öljyn avulla. Ilman Uralin raakaöljyä edes Putin ei paljoa pullistelisi.

Profesori Michael Rossin laskelmien mukaan suuret öljy­varannot voivat olla valtiolle kirous.

Öljyvaltio on noin 50 prosenttia todennäköisemmin yksinvaltainen, ja se käy neljä kertaa todennäköisemmin sisällissotaa kuin valtio, jolla ei ole omaa öljyä. Öljy pönkittää myös itsevaltaisuutta ja epätasa-arvoa.

Tällaisille öljyntuottajamaille muut maat maksavat satoja miljardeja dollareita vuosittain kyselemättä juuri lainkaan perään.

Marketista voi ostaa reilun kaupan banaaneja, mutta ei reilun kaupan bensiiniä. Professori Wenar laskee, että vuonna 2014 keskivertoamerikkalainen tuki yksinvaltaisia hallituksia 250 dollarilla vain autoaan käyttämällä.

Eikö veriöljyn myyminen pitäisi kieltää? Yleisen käsityksen mukaan öljy voi suoranaisesti aiheuttaa sotia.

Ensimmäinen tunnettu öljy­sota oli Bolivian ja Paraguayn välinen Chacon sota vuosina 1932–35. Siinä kaksi rutiköyhää Latinalaisen Amerikan sisämaavaltiota ajautui veriseen sotaan alueesta, josta löytyi öljyä.

Tunnetun teorian mukaan sota syttyi, koska molemmat osapuolet olivat kansainvälisten öljy-yhtiöiden läänittämiä. Para­guayssa toimi Shell, Kolumbiassa Standard Oil. Väitettiin, että yhtiöt pitivät Kolumbian ja Paraguayn johtajia nukkehallituksinaan ja usuttivat ne toistensa kimppuun.

Tämä on tuttua kaikista öljysotateorioista. Usein ne ovat nojatuolikenraalien hahmotelmia, joissa vilkkuu huuruisia salaliittoja sielläkin, missä niitä ei ole.

Eikä tainnut olla Kolumbian ja Paraguayn sodassakaan.

”Tosiasiassa öljy-yhtiöiden tai hallitusten arkistoissa ei ole todistusaineistoa siitä, että yhtiöt olisivat vaikuttaneet sodan syttymiseen tai sen jatkumiseen”, historioitsija Matthew Hughes kirjoittaa.

Lähi-idän kriiseissä öljy näyttää olevan aina enemmän tai vähemmän läsnä.

Sen aloitti viimeistään Israelin ja arabimaiden välinen jom kippur -sota vuonna 1973. Sodassa arabimaat hyökkäsivät Israeliin. Kun Yhdysvallat jatkoi Israelin aseistamista, öljynviejävaltioiden järjestö Opec lopetti öljyn myymisen Yhdysvalloille.

Näin öljy itsessään muuttui aseeksi – ja se ase olikin erittäin tehokas.

Öljyn hinta nelinkertaistui Yhdysvalloissa, ja koko maa joutui säästökuurille. Öljyn kalleus heijastui myös muihin tuotteisiin, ja inflaatio laukkasi eri puolilla maailmaa. Poltto­aineen säästämiseksi nopeusrajoitus säädettiin Yhdysvalloissa 55 mailiin eli 88 kilometriin tunnissa. Tammikuusta 1974 kelloja siirrettiin pysyvästi, jotta valaistuskulut pienenisivät.

Öljyase pakotti osaltaan Yhdysvallat etsimään liittolaisia Lähi-idästä. Hintavakauden vaaliminen on saanut Yhdysvallat katselemaan Saudi-Arabian ja Egyptin tekemisiä läpi sormiensa vuosikymmenien ajan.

Ehkä yleisimmin öljyyn liitetään Persianlahdella syttyneet sodat vuosina 1990 ja 2003.

Ensimmäisessä erässä Irakin diktaattori Saddam Hussein hyökkäsi pikkuruiseen Kuwaitiin elokuussa 1990. Se oli vanhanaikainen valloitussota, jossa Saddam pyrki ottamaan haltuunsa Kuwaitin öljykentät.

Ensimmäinen Persianlahden sota oli kohtalaisen vähäpätöinen kahakka, joka oli hetkessä ohi, kun Yhdysvallat hyökkäsi helmikuussa 1991. Presidentti George Bush antoi Saddamin jäädä valtaan, mikä tasoitti tietä sodan toiselle erälle.

Kun syyskuun 11. päivänä 2001 terroristiverkosto al-Qaida iski New Yorkiin, presidentti George W. Bushin hallinto oli pakkomielteisen vakuuttunut, että Saddam oli osallinen.

Se ei ollut totta. Yhdysvallat aloitti toisen Irakin sodan keväällä 2003, vaikka mitään todisteita osallisuudesta New Yorkin iskuihin ei ollut.

Irak kuuluu maailman tärkeimpien öljyntuottajavaltioiden joukkoon. Bushin hallinnon tavoitteena ei silti ehkä ollut suoranaisesti ryövätä Irakin öljyä, kuten usein sanotaan.

Sen sijaan päättäjät ilmeisesti uskoivat raportteihin, joiden mukaan juuri Irakin öljyvarannot olisivat ratkaisevia hinnan pitämiseksi kurissa. Sota olisi ehkä voinut auttaa kampeamaan öljyn hinnoitteluvaltaa pois Opecilta, johon Yhdysvallat ei kuulu.

Lisäksi Saddamin syrjäyttäminen näyttää olleen suoranainen pakkomielle Busihin hallinnolle, joka elätteli uuskonservatiivisen aatteen mukaista kuvitelmaa, jossa sellaiset ihanteet kuin ”vapaus” ja ”demokratia” voittavat missä tahansa. Riittäisi, että paha diktaattori riuhtaistaisiin valtaistuimelta.

Aivan niin Irakissa ei käynyt. Islamilainen terrorismi alkoi kypsyä sodan jättämässä valtatyhjiössä. Nykyisin osaa Irakin öljykentistä hallitsevatkin Isisin islamistit.

Mikään valtio ei myönnä ostavansa öljyä suoraan Isisiltä, ja terroristijärjestö myykin ison osan öljystään paikallisesti.

Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön raporttien mukaan Isisin mustaa kultaa virtaa kuitenkin myös Syyriaan Bashar al-Assadin hallitukselle, joka tarvitsee öljyä kalliissa ja verisessä sisällissodassa. Samanaikaisesti al-Assadin joukot tosin taistelevat myös Isiä vastaan.

Lisäksi Isisin öljyä päätyy Yhdysvaltojen mukaan Turkkiin. Samaa on väittänyt Venäjä.

Miksi ostamme yhä öljyä valtioilta, jotka polkevat ihmisoikeuksia? Professori Wenarin mukaan ainoastaan Norja täyttää eettisen öljykauppiaan kriteerit.

Maailmantalous ei ainakaan toistaiseksi pystyisi toimimaan, jos öljyä ostettaisiin vain Norjalta. Viime vuosina Norjan osuus maailman raakaöljyn tuotannosta on ollut vain pari prosenttia.

Öljybarreli-sarjassa HS yrittää ostaa tynnyrillisen raakaöljyä. Sarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä, toisen täältä ja kolmannen täältä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Öljy
  • Öljyn tuotanto
  • Öljyn hinta
  • Lähi-itä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja 80 loukkaantunutta, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla – HS seuraa

    2. 2

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    3. 3

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    4. 4

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    5. 5

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    6. 6

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    7. 7

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    8. 8

      Twitter-käyttäjät vastaavat Barcelonan terrori-iskuun kissoilla – ”Kunnioitetaan tämän kauheuden uhreja”

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja 80 loukkaantunutta, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla – HS seuraa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    9. 9

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    10. 10

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää