Ulkomaat    |   Eurooppa

Koputus kuuluu EU:n ovella

Britannia haluaa Euroopan unionista pois, kun taas Länsi-Balkanin maat hinkuvat mukaan

Britannian lähtöaikeista huolimatta Euroopan unioni ei ole ainoastaan kutistumassa: liittoon on myös tulijoita.

Unionilla on viisi ehdokasmaan aseman saanutta maata ja kaksi mahdollista ehdokasmaata. Kuusi listalla olevista maista sijaitsee Balkanilla.

Länsi-Balkanin maille EU-jäsenyys merkitsisi tärkeää ja puuttuvaa askelta Euroopan yhdentymisessä ja kylmän sodan jakolinjojen unohtamisessa.

Jäsenyys nähdään myös vakuutena sille, ettei alueella enää koskaan ratkottaisi ristiriitoja verisin sodin vaan poliittisin neuvotteluin.

EU-jäsenyys on siis symbolinen osoitus kuulumisesta läntiseen kulttuuripiiriin, vaikka EU:n sisämarkkinat merkitsevätkin suuria rakenteellisia muutoksia maiden talouksille.

Toistaiseksi EU:ssa on 28 jäsentä, sillä Britannian eroprosessi ei ole vielä alkanut. Ainakaan Turkki ei ole liittymässä listalle lähivuosina. Balkanin maillakin on vielä paljon töitä tehtävänä ennen kuin jäsenyysneuvottelut päästään aloittamaan tai niissä etenemään.

HS selvitti, mitä esteitä EU:n hyväksyttyjen ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden jäsenyydelle on.

Ehdokasmaat

Albania

Vajaan kolmen miljoonan asukkaan Albaniassa oikeuslaitos ei toimi. Lisäksi korruptio on saatava kitkettyä ennen kuin maa pääsee eteenpäin.

Maan kahden kilpailevan pääpuolueen välit ovat erittäin kireät. EU-jäsenyyden etenemiseksi oikeusvaltio on saatava kehittymään ja poliittiset ristiriidat ratkottua.

Albania on sotilasliitto Naton jäsenmaa. Se on viimeinen kommunismista luopunut Euroopan maa: ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1991.

Albania, kuten muut Länsi-Balkanin maat, määriteltiin mahdolliseksi EU:n jäsenehdokkaaksi Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa Thessalonikissa vuonna 2003. Virallisen jäsenyyshakemuksen Albania jätti vuonna 2009.

Vuonna 2010 Euroopan komissio totesi lausunnossaan, ettei jäsenyysneuvotteluita voida aloittaa ennen kuin Albania toteuttaa unionin edellyttämiä parannuksia esimerkiksi vaalijärjestelyissä ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa.

Vuonna 2012 riittäviä edistysaskeleita oli komission mielestä otettu. Albania sai ehdokasmaan aseman vuonna 2014.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Makedoniassa tilanne johdossa olevan oikeiston ja oppositiossa olevan vasemmiston välillä on todella huono. Suurin sisäinen ongelma on pääpuolueiden välinen sisäpoliittinen ristiriita. Tilanne on ollut tulehtunut jo pitkään esimerkiksi hallituksen salakuunteluskandaalin vuoksi.

Varsinainen este jäsenyydelle on Kreikka, joka ei hyväksy Makedonian nimeä historiallisista syistä. Kreikka ei antanut Makedonian edes liittyä Natoon, joten EU-jäsenyysneuvotteluiden alkamisesta ei ole mitään toivoa. Tämä syventää maan sisäpoliittista kriisiä, eikä EU:lla ole tarjota porkkanoita.

Jugoslaviasta vuonna 1991 itsenäistynyt, reilun kahden miljoonan asukkaan Makedonia haki EU-jäsenyyttä vuonna 2004.

Komissio antoi seuraavana vuonna myötämielisen lausunnon, ja vielä samana vuonna maalle annettiin ehdokasmaan asema. Komissio suositteli neuvotteluiden aloittamista vuonna 2009.

Montenegro

Myös Montenegroa vaivaavat korruptio ja oikeusvaltion kehittymättömyys. Maa on kuitenkin valovuosia edellä esimerkiksi Albaniaan nähden, koska se jo pistää lainsäädäntöään EU-kuosiin. Pienessä maassa ongelmatkin ovat suhteellisen pieniä: Montenegrossa on noin 600 000 asukasta. Montenegron oikeusvaltiokehitystä katsotaan hellemmin EU:ssa, koska Montenegro ei ole EU-maille minkäänlainen turvallisuusuhka.

Montenegro julistautui itsenäiseksi Serbian ja Montenegron valtioliitosta vuonna 2006 kansanäänestyksen jälkeen. EU-jäsenyyttä maa haki vuonna 2008.

Ehdokasmaan asema myönnettiin vuonna 2010. Tuolloin komissio totesi, että Montenegron on parannettava esimerkiksi lehdistönvapautta ja korruption vastaista työtään, jotta neuvottelut voidaan aloittaa.

Neuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2012.

Serbia

Serbia on kulttuurisesti monimuotoinen maa, jolla on sotaisa historia. Reilun seitsemän miljoonan asukkaan Serbian on kokonsa vuoksi oltava kunnossa, jos se mielii EU:n jäseneksi.

Yksi henkinen ongelma on maan suhde Venäjään. Serbia ei ole mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa, vaikka yleensä hakijamaiden pitää olla ulkopolitiikan osalta samassa linjassa EU-maiden kanssa.

Serbia perustelee tätä taloudellisilla syillä, mutta Venäjä on aina ollut myös sen vahva liittolainen. Maan talous on kuralla, eikä demokratiakehityskään ole parhaalla mahdollisella mallilla.

Serbia ja EU solmivat kumppanuuden vuonna 2008, ja seuraavana vuonna Serbia jätti muodollisen jäsenhakemuksen. Ehdokasmaaksi se nimettiin vuonna 2012.

Varsinaiset jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2014.

Turkki

Turkin asema suhteessa unioniin on erilainen kuin millään muulla menneellä tai tulevalla hakijalla. Kun Turkki sai virallisen ehdokasaseman, keskustelu ei ole koskenut sitä, koska Turkki valmis, vaan sitä, voiko Turkki edes kriteerit täyttäessään koskaan tulla EU:n jäseneksi.

75 miljoonan asukkaan Turkin eurooppalaisuus on vaikeasti määriteltävissä. Turkki ei jaa ajatusta, jonka mukaan se unioniin liittyessään hyväksyisi unionin yhteisiksi esitetyt arvot. Turkille nykyinen poliittinen unioni näyttäytyy talousyhteistyönä, jossa sen ei tarvitse välittää unionin arvoista. Asetelma on korostunut sen jälkeen kun vahvasti islamilaiseen identiteettiin tukeutuva AKP tuli valtaan vuonna 2002.

EU:n piirissä esillä ollut ajattelu siitä, että jäsenyysneuvottelut itsessään saavat aikaan myönteistä muutosta Turkissa, kostautuu nyt: ehdokasasema on voimassa, mutta maa ajautuu koko ajan kauemmas silti samalla tinkien EU:lta myönnytyksiä jäsenyysneuvotteluihin liittyen.

Selvittämättä on myös Kypros. Kypros otettiin EU:n jäseneksi vuonna 2004 ilman, että saaren osapuolia olisi riittävästi painostettu löytämään liittovaltiomalli ennen kreikkalaispuolen jäsenyyttä. Saaren pohjoisosa on Turkin miehittämä. Nyt Kypros estää Turkin jäsenyysneuvotteluita ja saaren turkkilainen osa on Turkin armoilla.

Turkki sai vuonna 1963 liitännäisjäsenyyden EU:ta edeltäneessä Euroopan yhteisössä. Yhteisön jäseneksi Turkki haki vuonna 1987.

Jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa alkoivat vuonna 2005. Monia neuvottelukohtia ei kuitenkaan edes avata ennen kuin Turkki ja EU pääsevät yksimielisyyteen esimerkiksi Kyprokseen liittyvistä kiistoista.

Välejä kiristää myös pakolaistilanne. Turkki ja EU solmivat sopimuksen Turkista Kreikkaan laitonta merireittiä saapuvien ihmisten palauttamisesta Turkkiin. Samalla EU lupasi vauhdittaa neuvotteluja Turkin EU-jäsenyydestä ja viisumivapaudesta. Turkki on uhannut vetäytyä sopimuksesta, jos viisumivapaus ei toteudu. EU:ta haittaavat Turkin hallinnon itsevaltaiset otteet erityisesti heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Mahdolliset ehdokasmaat

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia-Hertsegovina koostuu Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta ja Bosnian serbitasavallasta. Maan ongelma on vuonna 1995 allekirjoitettu Daytonin rauhansopimus, joka on perustuslain pohjana ja joka kirjoitettiin huonosti.

Maa on jäänyt jumiin sodan lopettaneeseen tilaan, jossa kaikille suurimmille etnisille ryhmille annettiin yhteisvastuu.

Etnisesti rakennettu perustuslaki ei luo pohjaa sille, että maa kehittyisi taloudellisesti ja pääsisi eteenpäin demokratiakehityksessä. Mikään etninen ryhmä ei halua luopua erityisoikeuksistaan, ja jokaisen ryhmän mukanaolo tarkoittaa kallista megahallintoa.

EU vaatii Bosnia-Hertsegovinalta perustuslakiuudistusta, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pitää sitä ihmisoikeuksien vastaisena. Esimerkiksi presidentiksi voi nousta vain tietyistä ryhmistä. Laki on kuitenkin linjassa rauhansopimuksen kanssa.

Bosnia ja Hertsegovina haki EU:n jäsenyyttä helmikuussa 2016. Maa odottaa saavansa ehdokasmaan aseman ensi vuonna. Asukkaita on alle neljä miljoonaa.

Kosovo

Kosovon jäsenyys ei etene, koska viisi jäsenmaata ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä. Päätös on tehtävä EU:ssa yksimielisesti, joten sen osalta ei ole tehtävissä paljoakaan.

Assosiaatiosopimus on jo iso askel, mutta Kosovoa vaivaavat samat ongelmat kuin muualla Balkanilla: oikeusvaltiota ja -laitosta on kehitettävä.

Kosovon budjetin suurin tulonlähde ovat edelleen tullitulot, mikä ei ole hyvä, jos aikoo EU:hun. Talouden osalta siis maan veronkantoa ja valtiontaloutta on vahvistettava.

Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008. Maassa on vajaat kaksi miljoonaa asukasta. EU on tukenut maan taloudellista ja poliittista kehitystä esimerkiksi EULEX-oikeusvaltio-operaation avulla.

Balkanin maiden osalta juttuun haastateltiin Tanja Tammista, joka on tutkimusryhmän johtaja Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan keskittyneessä IOS-tutkimusinstituutissa Saksan Regensburgissa. Turkin tilannetta kommentoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Euroopan unioni
  • EU ja Turkki
  • Turkki
  • Serbia
  • Bosnia-Hertsegovina
  • Albania
  • Makedonia
  • Montenegro
  • Kosovo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    3. 3

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – STT: Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    4. 4

      Tutkija: Jihadistisia iskuja tehdään aiempaa enemmän, vaikka terrorismia on kokonaisuutena vähemmän kuin vuosiin – ”Iskuja voidaan tehdä kaikkialla Euroopassa”

    5. 5

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    6. 6

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    9. 9

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    10. 10

      Suomalais­jäänmurtaja teki historiaa läpäisemällä Luoteisväylän ennätysaikaisin – upeat kuvat kertovat myös ilmaston­muutoksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    7. 7

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    6. 6

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää