Valikko
Ulkomaat

”Epäruotsalainen”, kuva Venäjästä ”inhorealistinen” – tutkijat kertovat, mikä Ruotsin turvallisuus­selvityksessä on oleellista

Selvityksen mukaan sotilaallinen uhka kohdistuu Ruotsiin vain Venäjältä.

Ulkopoliittisen instituutin Upin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä Ruotsin turvallisuuspoliittinen selvitys on suorapuheisuutensa ansiosta ”aika epäruotsalainen”.

Lue tästä HS:n jutusta tuoreen selvityksen pääkohdat.

Tiilikaisesta on yllättävää, että selvitys painottuu nyt vain ja ainoastaan sotilaalliseen turvallisuuspolitiikkaan.

Yllättävää siksi, että selvityksen tekoa edelsi laaja keskustelu siitä, voiko Nato-selvitystä ylipäänsä tehdä ja kuinka paljon sen tulisi keskittyä kansainvälisen yhteistyön pohdintaan laajemmin ulko- ja turvallisuuspolitikassa.

”Se kertoo ruotsalaisen maailmankuvan muuttumisesta. Ainakin näissä piireissä. Se painottuu hyvin sotilaallisesti.”

Tiilikaisen mukaan ruotsalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on pyrkinyt optimismiin.

”Ja kaunisteluunkin.”

Yksi syy tähän kulttuuriseen eroon Suomen kanssa syntyy siitä, että Ruotsi on entisenä suurvaltana ymmärtänyt itsensä ja asemansa maailmanpolitiikassa eri lailla kuin Suomi.

”Maailma näyttää ruusuisemmalta”, Tiilikainen kuvaa Ruotsin näkökulmaa.

Nyt tilalla on synkempi sävy ja painotus hyvin sotilaalliseen tulkintaan, Tiilikainen summaa selvityksen antia.

Tiilikaisen mukaan selvityksen sävy on hyvin Natoon liittymismyönteinen, vaikka tekstissä useampaan otteeseen sanotaankin, ettei Nato-jäsenyyteen oteta kantaa.

Tämä käy Tiilikaisen mukaan ilmi esitetystä ajatusketjusta, joka menee näin: Ruotsin puolustus on huonolla tolalla, Ruotsi ei pysty puolustamaan itseään, kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan ja tällöin Nato nousee esille selkeästi uskottavimpana vaihtoehtona.

Tiilikainen muistuttaa, että Suomessa ei sanota puolustuksen olevan huonolla tolalla.

Suomalaisessa keskustelussa moni pitää Suomen jäsenhakemuksen yhtenä ehtona sitä, että jäsenyyttä haettaisiin ”käsi kädessä” samanaikaisesti Ruotsin kanssa.

Tiilikaisen mukaan Ruotsin selvityksestä käy ilmi, että Suomi on enemmän riippuvainen Ruotsin ratkaisusta kuin päinvastoin.

Ruotsi voi hakea jäsenyyttä Suomesta riippumatta, mutta Suomelle haku ilman Ruotsia olisi poliittisesti vaikeampi.

”Strateginen kartta on siis meille vaikea, Ruotsille ei.”

Tiilikaisen mukaan tämä arvio oli kirjoitettu rivien väliin myös Suomen Nato-selvityksessä, jota hän oli mukana tekemässä.

Ruotsin selvityksestä voi saada myös sellaisen kuvan, että Ruotsi suhtautuu kylmäkiskoisesti Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön kahdenkeskiseen syventämiseen.

Tiilikainen on tästä tulkinnasta hieman eri mieltä.

Hän kuvaa selvityksen suhdetta Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen yhteistyön syventämiseen realistiseksi.

Ruotsin selvityksessä todetaan, että Ruotsin pitää ajatella ratkaisujaan alueen kannalta , koska Ruotsi on suuri toimija Itämeren alueella, Tiilikainen sanoo.

”Mikä on alueelle hyvä, on myös hyväksi Suomelle, selvityksessä sanotaan.”

”Tunnustetaan, että tiettyyn pisteeseen asti voidaan syventää, mutta sanotaan selkeästi, että sopimuspohjainen puolustusliittosuhde ei tule kysymykseen.”

Tiilikaisen mukaan toisin sanoen selvityksessä käydään läpi se vähä, mitä sotilaallisesti voidaan yhteistyön syventämiseksi tehdä, mutta loppu on poliittisessa harkinnassa.

”Se sitoo käsiä.”

Selvityksessä tuodaan selvästi ilmi, että kahdenkeskisen sopimuspohjaisen yhteistyön lisääminen ei ole vaihtoehto Natolle tai kansainvälisen yhteistyön syventämiselle, Tiilikainen tulkitsee.

Tiilikainen kiinnittää huomiota myös selvityksen ”inhorealistiseen” kuvaan Venäjästä.

Selvityksen mukaan sotilaallinen uhka kohdistuu Ruotsiin vain Venäjältä.

Myös Venäjän arvaamattomuutta ja sotatoimien kykyä korostetaan.

Suomessa presidentti Sauli Niinistö on esittänyt Suomen turvallisuuspolitiikan perustuvan pilarijärjestelmään, joista luottamuksellinen suhde Venäjään on yksi pilari.

Jos jokin pilari heikkenee, jotain toista pilaria, kuten puolustusvoimien kykyä tai kansainvälistä yhteistyötä pitää tällöin parantaa, oppi opettaa.

Ruotsissa tällaista Venäjä-pilaria ei nähdä olevan, Tiilikainen huomaa.

”Yhteistyösuhdetta ei ole. Sitä pilaria, joka Suomessa on, ei Ruotsissa nähdä olevan”, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen arvelee syyn tähän johtuvan siitä, että Ruotsi on vanha suurvalta, ja sen kansalaisilla on suurvaltaidentiteetti.

”Suhde toiseen suurvaltaan on erilainen kuin Suomen tapauksessa.”

”Ehdottomasti hyvin huolellisesti tehty, vahva ruotsalainen tyyli”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista kehuu Ruotsin turvallisuusselvitystä

Smithin mukaan selvityksestä erottuu kaksi trendiä. Kaikessa painotetaan ratkaisujen merkitystä laajemmassa yhteydessä niin, että esimerkiksi Suomen ja Ruotsin suhde sidotaan eurooppalaiseen ja transatlanttiseen yhteyteen, jossa Venäjäkin on mukana.

Toinen selkeä linjaus on siinä, että turvallisuuspoliittiset ratkaisut perustellaan nyt aina kansallisista lähtökohdista.

Tämä trendi on Smithin mukaan tullut takaisin Ukrainan vuoden 2014 tapahtumien jälkeen laajemminkin. Samalla puheet rajojen katoamisesta erilaisista turvallisuusyhteisöistä ovat jääneet taka-alalle.

Smith kiinnittää huomiota myös siihen, että selvityksessä mainitaan Suomen erityinen kahdenkeskinen suhde Venäjään.

Tämä muodostaa yhden rajan siihen, miten selvityksen mukaan Suomi– Ruotsi-yhteistyötä voidaan tiivistää.

”Ruotsilla taas on selkeä erityissuhde Yhdysvaltoihin”, Smith sanoo.

Hänen mukaansa puhe Yhdysvaltojen merkityksestä ja läheisyydestä on aivan erilaista kuin suomalaisten puheissa.

”Selvityksen mukaan eurooppalaisen sotilaallisen turvallisuusviitekehityksen keskiössä on Nato, ja sen kautta Yhdysvallat”, Smith selittää.

”Nato on se operationaalinen taso. Suomessa tätä ei näin selvästi sanota.”

Smith nostaa erikseen esille selvityksen havainnon siitä, että puolustusliitto Suomen kanssa nostaisi Suomen turvallisuutta, mutta olisi riski Ruotsille.

Ruotsi altistuisi silloin Venäjä-riskille, eikä olisi enää puolueeton, Smith selittää.

Selvityksessä otetaan myös kantaa Suomen ja Ruotsin suhteeseen suhteessa Baltian maiden tilanteeseen.

Smithin mukaan selvityksessä pidetään selvänä, että Venäjän hyökätessä Baltian maihin Ruotsi joutuu mukaan konfliktiin siitä riippumatta, olisiko se sotilasliitto Naton jäsen vai ei.

Tällöin Suomen pitää nähdä sitoutuminen Baltian puolustamiseen aika lailla samalla kuin Ruotsin, jos Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä suhdetta aiotaan syventää, Smith selittää.

Tähän sitoutuminen voi olla Suomelle vaikeaa.

Tiivistimme Suomen ja Ruotsin asevoimien erot seitsemään alla olevaan kuvaan. Selaa kuvia klikkaamalla laidoissa olevia nuolia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  • Ruotsi
  • Venäjä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    4. 4

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    5. 5

      Hallitus tavoittelee 250 000:ta uutta sähköautoa – Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ne tulisivat käyttöön kerralla?

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    8. 8

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    9. 9

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    10. 10

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää