Ulkomaat

Saksa on ahdistunut, vaikka talous porskuttaa – HS kysyi selitystä pikkukaupungista, Berliinistä ja lopulta suoraan Merkeliltä

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski matkusti itäisen Saksan Bautzeniin ja Berliiniin etsimään vastausta sille, mikä Liittotasavaltaa oikein vaivaa. Löytyi huoli identiteetistä.

Harva Saksan ulkopuolella tuntee kaupunkia nimeltä Bautzen. Se on sääli.

”Meillä on kaunis kaupunki”, sanoo Henrik Locke, 55-vuotias sairaseläkeläinen.

Täysin totta. Bautzenin keskusta on kuin karamelliä. Sieviä vanhoja porvaristaloja, barokkitorneja, jokunen kapea kuja muistijälkenä keskiajasta. Bautzen on tuhat vuotta vanha, ja mainio kohde vaikka viikonloppureissulle.

Locke ulkoilee sähköskootterillaan kaupungin ytimessä, Kornmarktilla. ”Me tulemme hyvin toimeen kaikkien kanssa”, hän väittää.

Kohta, ikään kuin vahvistaakseen väitteen todeksi, aukiolle ilmestyy 26-vuotias Mohammad Gamodi. Hän hipsii Locken selän taakse ja sulkee kädet tämän silmien peitoksi.

Locke yllättyy iloisesti: ”No terve, ystävä hyvä.”

Gamodi on turvapaikanhakija Libyasta. Hän on ollut Saksassa 2 vuotta 9 kuukautta ja osaa kieltä jo varsin hyvin. Hänellä on Bautzenista synkempi näkemys.

”Täällä on aina ongelmia natsien kanssa.”

Saksassa Bautzen tunnetaan hyvin.

DDR:n aikana Bautzen oli kuulu vankilastaan, jonne kommunistihallinto telkesi poliittiset vangit. Kansan suussa vankila kulki nimellä das Gelbe Elend, Keltainen kurjuus, ja tätä nykyä siellä on museo.

Nyt 40 000 asukkaan kaupungin maine on tahriutunut muista syistä. Asialla on äärioikeisto.

Viime helmikuussa roihusi hotellirakennus, josta oli määrä tulla vastaanottokeskus. Kyseessä oli mitä todennäköisimmin tuhopoltto. Humalaisten nuorten miesten porukka saapui taputtamaan tulipalolle.

Kun Saksan liittopresidentti Joachim Gauck vähän myöhemmin vieraili Bautzenissa, hänen kaupunkikävelyään säestivät huutelijat: ”Kansanpetturi!”

Ja nyt syyskuussa kaupunki meni pois tolaltaan. Keskiviikkoiltana 14. syyskuuta äärioikeistolaiset ja nuoret turvapaikanhakijat maleksivat tapansa mukaan Kornmarktilla. Vihamielisyys laajeni rajuksi yhteenotoksi.

Poliisin mukaan kahakan aloittivat turvapaikanhakijat. Heitä oli parikymmentä, useimmat ilman vanhempiaan maahan saapuneita pakolaisnuoria. Kantaväestöön kuuluneita nuoria, joukossa ilmeisen paljon uusnatseja, oli noin 80.

Kauniin Bautzenin keskusta ajautui pariksi tunniksi täyteen kaaokseen. Uusnatsit ajoivat turvapaikanhakijoita takaa ja huusivat haluavansa ”ulkomaalaisista vapaata” kaupunkia. Kukaan ei onneksi loukkaantunut vakavasti.

Seuraavana iltana Bautzenissa oli jo 300 uusnatsia. Heitä oli virrannut myös lähialueilta.

Bautzen saatiin rauhoitettua vasta poliisin massiivisella väliintulolla. Vielä nytkin, monta päivää tapahtumien jälkeen, pikkukaupungin ytimeen on parkkeerannut seitsemän maijaa. Poliiseilla on mellakkavarustus käden ulottuvilla.

Uusnatsit ovat saaneet ”ulkomaalaisista vapaan” Kornmarkt-aukionsa, ainakin vähäksi aikaa. Alle 18-vuotiaille turvapaikanhakijoille on langetettu väliaikainen ulkonaliikkumiskielto kello 19 jälkeen, ja ehdoton alkoholin käyttökielto.

Saksassa Bautzen nousi johtavaksi puheenaiheeksi: Mitä on oikein tapahtumassa?

Kysehän ei tietenkään ole vain yhdestä pikkukaupungista.

Bautzenissa kärjistyy saksalainen paradoksi. Kaikki on hyvin, ja asiat huonosti.

Saksan talous porskuttaa. Kansalaisilla menee keskimäärin paremmin kuin koskaan. Tätä voisi todistella laveasti, mutta otetaan nyt vain pari esimerkkiä: Saksan metalliliitto sai alkukesästä neuvoteltua 4,8 prosentin palkankorotukset. Suomessa moinen on utopiaa.

Reaalipalkat kasvoivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Kyselytutkimusten mukaan selvä enemmistö saksalaisista suhtautuu optimistisesti omaan taloustilanteeseensa.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Ja silti taloksi ovat asettuneet angstit.

Angst on perisaksalainen sana. Kirjaimellisesti se kääntyy peloksi. Suomalaisittain angstisuuden voi tulkita yleisemminkin, jonkinlaiseksi kalvavaksi epävarmuudeksi. Sellainen Saksaa nyt vaivaa.

Toki muitakin maita vaivaa – esimerkkejä löytyy kovin läheltä –, mutta Saksan kohdalla yhtälön tekee omituiseksi juuri talous. Se on niin vahva, että sen luulisi lieventävän angsteja.

Näin ei ole. Kuten viikkolehti Der Spiegel vastikään totesi: ”Numerot eivät enää merkitse, eivät ainakaan yhtä paljon kuin pelot ja viha, huhut ja salaliittoteoriat.”

Siispä kyse on muusta kuin toimeentulosta.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Bautzen on vireä kulttuurikaupunki. Lauantai-iltapäivän kohokohta on kuorojen konsertti. Raatihuoneentorille on pystytetty lava, ja yleisöä varten on aseteltu satojen muovituolien rivistö jämptiin ojennukseen.

Konsertin aloittaa sorbien nuorisokuoro kansallispuvuissaan. Elämäniloinen,valloittava esitys.

Sorbit ovat pienen pieni slaavilaisvähemmistö, joka on pitkälti sulautunut valtaväestöön, mutta varjelee kulttuuri-identiteettiään. Bautzen sijaitsee maantieteellisessä nurkassa, lähellä Saksan, Puolan ja Tšekin kolmen maan rajapyykkiä.

Identiteetistä saksalaisten angsteissakin on kyse.

”Minä ensi alkuun kannatin rajojen avaamista”, sanoo 71-vuotias Roland Martin. Hän laulaa Harmonia-kuorossa.

Martin ymmärtää syyrialaisten ahdinkoa jo henkilökohtaisista syistä. DDR:n aikoina hän työskenteli VEB Kombinat Baukeman leivissä. ”Kansan omistama yritys” valmisti järeitä rakennuskoneita.

Hafez al-Assadin Syyria oli kombinaatille tärkeä vientimarkkina, ja Martin asui 1980-luvun lopulla neljä vuotta Damaskoksessa. Hafez al-Assad oli julma diktaattori ja Bashar al-Assadin isä.

Roland Martin kertoo pitäneensä syyrialaisia mukavina ihmisinä. Senkin takia hän suhtautui myötämielisesti, kun liittokansleri Angela Merkel syyskuussa 2015 julisti, että Saksa pitää rajansa auki pakolaisille.

Turvapaikanhakijoita tuli Saksaan miljoona. Vauras Saksa on selvinnyt valtavasta ponnistuksesta sinänsä hyvin, mutta yhteiskunnassa kirskuu ja natisee.

Roland Martin on eläkkeellä. Toisin kuin monet itäsaksalaiset ikätoverinsa, hän selvisi Saksan jälleenyhdistymisestä kuivin jaloin. Kombinaatti mureni alta, mutta Martin siirtyi pankkialalle ja teki lopun uransa töitä Volksbankissa.

Raha-asioista Martin on siis hyvinkin kärryillä, myös isommassa mittakaavassa.

”Saksan kansantalous kehittyy kyllä suotuisasti, mutta Euroopassa me olemme melkein yksin. Lihavat vuodet taitavat olla takanapäin, ja EU:n tila on huolestuttava.”

Pakolaiskriisiä ei ratkaista rahalla, mutta sitäkin tarvitaan. Kriisin hoidossa Euroopan unioni ei ole vakuuttanut. Roland Martin ajattelee monien maanmiestensä tavoin, että Saksa on jätetty oman onnensa nojaan.

Martin on SPD:n äänestäjä, siis sosiaalidemokraatti. Se on olennaista, koska demarit ovat hallituksessa ja suhtautuvat maahanmuuttoon perinteisen myönteisesti.

”Ei tämä toimi. Saksa ei voi ottaa vastaan kaikkia niitä, jotka ovat eksyksissä tässä maailmassa. Jotain pitäisi tehdä, olisiko se sitten yläraja vai mikä… Saksa ei tätä yksin voi ratkaista.”

Yläraja on Saksan tämän hetken poliittisen keskustelun avainsanoja. Kristillisdemokraattisen Merkelin liittolaisetkin ovat jo ryhtyneet vaatimaan maahanmuuton rajoittamista.

Yleisimmin esitetty luku on 200 000 tulijan vuosittainen katto. Sitä vaatii muun muassa Baijerin CSU, kristillisdemokraattisen CDU:n sisarpuolue. Merkel ei ole suostunut.

Saksalaisten suuri huolenaihe on integraatio. Viikkolehti Der Spiegel kertoi syyskuun alussa 34-sivuisesta tutkimuksesta, jonka Allensbach-instituutti oli tehnyt SPD:n puoluejohdon toimeksiannosta. Sen mukaan 71 prosenttia saksalaisista on sitä miltä, ettei pakolaisten integraatio onnistu.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Bautzenissa integraatio vaikuttaa epäonnistuneen jo alkumetreillä. Mitä muutakaan voi ajatella siitä, että uusnatsien laumat ajavat takaa alaikäisiä turvapaikanhakijoita, jotka poliisin mukaan ovat aloittaneet nujakoinnin ja lisäksi heitelleet poliiseja pulloilla ja laudanpätkillä.

Roland Martinin mielestä Bautzenin tapahtumia on paisuteltu Saksan mediassa.

”Isoissa kaupungeissa tapahtuu sellaista jatkuvasti. Bautzenilla on vähän kokemuksia ulkomaalaisista, se on meille uusi asia.”

Mitä Bautzenissa sitten tarkkaan ottaen tapahtui?

Kuten arvata saattaa, versiot vaihtelevat sen mukaan, kenen kanssa kaupungilla puhuu.

Useammasta suusta kuulee sen, että Kornmarktin kulmat ovat jo kuukausien ajan tuntuneet asukkaista iltaisin epämiellyttäviltä. Siellä ovat riekkuneet niin äärioikeistolaiset kuin turvapaikanhakijat.

Alkoholi on vahvasti kuvassa mukana. Äärioikeistolaisten känniurheiluun on kuulunut muun muassa korkean tornin korjaustelineillä kiipeily.

Asianosaisilta tietoja on vaikea saada. Dresdner Strassen vastaanottokeskuksen portti on lukittu, ja sinne ei voi kävellä kyselemään.

Kun kolmen murrosikäisen nuoren porukka astuu portista ulos kadulle, he kieltäytyvät jyrkästi puhumasta omilla nimillään, eikä valokuvia saa ottaa.

Pojat ovat Syyriasta. Heistä yksi puhuu saksaa auttavasti. Hänen mukaansa turvapaikanhakijat kohtaavat Bautzenissa jatkuvasti rasismia.

Sattumaa tai ei, juuri kun tästä ollaan puhumassa, harmaatukkainen mies heilauttaa ohiajavasta autosta keskisormea ja karjaisee jotain vihamielistä.

Kornmarktin tapahtumista pojilta ei saa selvää kuvaa.

Yhtä vähän tietoja saa kantaväestöön kuuluvilta nuorilta miehiltä, jotka illalla parveilevat Kornmarktin laidalla, valintamyymälä Edekan edustalla.

Kaikilla on lyhyet tukat ja mustat vaatteet. Monissa huppareissa on fraktuuraa, natsien suosimaa tekstityyppiä.

Äärioikeistolaiset ovat huomattavan haluttomia keskusteluun. Olutta vaikuttaisi kuluneen tölkki poikineen, eikä tilanne ole kovin miellyttävä. Ainoa ajatus, jonka heistä saa oikeasti irti, on ”keskustan rauhoittaminen”.

Ulkomaalaisista vapaa keskusta, sitä kai he tarkoittavat.

Itäisessä Saksassa ulkomaalaisia on paljon vähemmän kuin lännessä. Silti rasismi ja rasistiset rikokset kukoistavat juuri idässä. Muukalaisvastaiset puolueet menestyvät idässä erityisen hyvin, uusnatseja myöten.

Tämä pistää silmään myös Bautzenin vaalitilastoissa. Kaupunki sijaitsee Saksin osavaltiossa, ja vuoden 2014 osavaltiovaaleissa joka neljäs bautzenilaisäänestäjä valitsi laita- tai äärioikeiston.

Saksan kansallisdemokraattinen puolue NPD sai Bautzenissa 11 prosenttia äänistä. Se on pesunkestävä natsipuolue, joka koko Saksan mittakaavassa on pieni tekijä. Perustuslakituomioistuin käsittelee parhaillaan NPD:n kieltämistä.

Ja sitten on AfD, uudehko muukalaisvastainen puolue. Bautzenissa AfD keräsi 14 prosenttia äänistä, ja viime aikoina se on edennyt vaalivoitosta toiseen eri puolilla Saksaa.

Kansleri Merkelin kotikonnuilla Mecklenburg-Etupommerissa – itäistä Saksaa sekin – AfD sai syyskuun alussa maanvyöryvoiton, 20 prosenttia äänistä. Merkelin oma puolue jäi nöyryyttävästi sen taakse.

Alternative für Deutschland. Niistä sanoista AfD on lyhenne. Vaihtoehto Saksalle.

”Rehellisesti sanottuna, kyllä minä taidan heitä äänestää”, sanoo 41-vuotias Michel.

Michel ja hänen veljensä Tim ovat juuri käyneet Bautzenin Aldissa tekemässä lauantain ruokaostokset. Michel on asunut Bautzenissa viisi vuotta. Hän on ammatiltaan CNC-hioja.

Vaatii vähän selventämistä, mitä CNC-hioja tekee. Jos tulee ymmärrettyä Micheliä oikein, hän valmistaa Audien metalliosia käyttämällä tietokoneohjattua hiomalaitetta.

31-vuotias pikkuveli Tim opiskelee ympäristötieteitä Berliinissä. Hän on Bautzenissa viikonloppuvierailulla.

Veljekset eivät halua esiintyä sukunimellään, mutta kuvaan he suostuvat. Ja miksipä eivät suostuisi: Michelillä on näyttävä auto. Tuunatun kirkkaansinisen Opel Vectran konepeltiin on maalattu verkkoroolipeli World of Warcraftin hahmo Death Knight, Kuolonritari.

Mutta se Vaihtoehto Saksalle.

Michel ja Tim ovat saksalaisten pelkojen ytimessä. Heitä ottaa päähän, etteivät maahanmuuttajat sopeudu Saksaan.

”Merkel on epäonnistunut”, Tim puuskahtaa.

Se ei ole pelkästään tulijoiden vika, Tim sanoo. Epäonnistumista on hänen mielestään sekin, etteivät Saksan rahkeet riitä kunnon integraatio-ohjelmiin.

”Kaikki eivät pääse edes saksankursseille. Jos jättää ihmiset yksin, niin kulttuurisokkihan siitä tulee.”

Isoveli Michel huomauttaa, ettei tulijoille myöskään aseteta rajoja. ”Mitä tahansa saa tehdä, kaikki on sallittua.”

Esimerkistä käy hänen mukaansa muslimien halal-liha. ”Rehellisesti sanottuna se on minusta täysin sietämätöntä. Eläimet kärsivät.”

Halal-teurastuksessa eläimen kurkku leikataan veitsellä ja samalla huudetaan ”Allahu akbar”. Eläimen kärsimys riippuu siitä, onko se ensin tainnutettu. Niin Saksassa kuin Suomessa säädökset vaativat tainnutusta.

Veljekset eivät ole varmoja, kuinka pitkälle maahanmuuttajien pitäisi sopeutua saksalaisuuteen, tai mitä se saksalaisuus oikeastaan on.

Oluen juomista lederhoset jalassa?” Tim kysyy. ”Klassista musiikkia? Kristinuskoa? Ei se voi olla vain uskontoa.”

Identiteetin puolustamisesta on joka tapauksessa kyse, ja silloin ratkaisuksi käy vaikka Vaihtoehto Saksalle.

”Protesti”, Tim luonnehtii AfD:n äänestämistä. ”Vanhojen puolueiden politiikka on jämähtänyttä. Näin ei voi jatkua. Ei AfD mitään pysty muuttamaan, mutta sen vaalivoitot ovat signaali.”

Seuraavana päivänä, sunnuntaina, berliiniläisellä Timillä on mahdollisuus käyttää protestiääntään. Berliinissä on nimittäin osavaltiovaalit.

Sunnuntai-iltana Berliinin Charlottenburgissa raikuvat protestihuudot: ”A-F-D, Rassistenpack! Wir haben euch zum kotzen satt!”

Miten tämän nyt suomentaisi. Jotenkin näin: ”AfD, rasistit nää! Te saatte meidät yrjöömään!”

Charlottenburgin raatihuoneenkellarissa ovat alkamassa AfD:n vaalivalvojaiset, ja antifasistit ovat osoittamassa mieltään. Sisäänkäyntiä turvaa vanttera mellakka-aitojen ja poliisien ketju. Berliinissä näkymä on aika arkipäiväinen.

Huutokuoro jatkuu: ”Nie! Nie! Nie wieder Deutschland!”

Ei koskaan, ei koskaan, ei koskaan enää Saksaa. Se on protestihuuto kansallisvaltiota vastaan.

Marianne Kleinertilta ei heru ymmärrystä antifasisteille. ”Eihän heitä kukaan pakota pysymään Saksassa”, hän sanoo raatihuoneenkellarin edustalla.

Kleinert on 27-vuotias ammattisotilas, alikersantti arvoltaan. Hän on AfD:n aktiivi Lichtenbergin kaupunginosasta itäisestä Berliinistä.

”Me olemme uusi puolue”, Kleinert sanoo. ”Minulla ei aiemmin ollut, ketä äänestää. Minua ei kiinnostanut politiikka. Äänestin tyhjää tai sitten satiiripuoluetta.”

Satiiripuolue on nimensä mukaisesti saksalainen pilapuolue, jota taidetaan äänestää vähän samassa hengessä kuin Aku Ankkaa.

”Saksassa ei enää noudateta lakeja”, Kleinert valittaa. ”Ajatelkaa nyt vaikka, mitä Leipzigissa tänä viikonloppuna tapahtui.”

Kleinert viittaa tuhopolttoon. AfD:n puoluejohtajan Frauke Petryn Seat-merkkinen henkilöauto paloi lauantain vastaisena yönä tämän kotikortteleissa Leipzigissa.

On oletettavaa, joskaan ei todistettua, että auton polttivat antifasistit.

Berliinin leppeässä illassa Vaihtoehto Saksalle jatkaa vaalivoittojensa sarjaa.

AfD:n kannattajat riemuitsevat: ensimmäiset tulosennusteet lupaavat puolueelle 12 prosenttia äänistä.

”Hyvä tulos, Berliinihän on melko vasemmistolainen”, Marianne Kleinert sanoo.

Saksalaisten angstisuudelle Kleinertilla on selitys.

”Me olemme palanneet vähän kuin DDR-aikoihin. Ei saa enää sanoa, mitä ajattelee. Pitää pelätä työnsä puolesta, AfD:n kannattajia irtisanotaan poliittisen vakaumuksensa takia, ja uhataan jopa väkivallalla.”

Kleinert itse ei ole tällaista kohdannut.

”Saksassa on moni asia pielessä. Meillä on suuri laiton siirtolaisuus, emme me voi kaikkia ottaa. Merkel sanoo, että ’me pystymme tähän’, ilman että hän kysyy kansalta.”

Me pystymme tähän, Wir schaffen das, on Merkelin kuuluisa lause syksyltä 2015. Kävi mitä kävi, se jää lauseeksi, josta hänet kanslerina parhaiten muistetaan.

”Emme me mitään pysty”, Kleinert sanoo. ”Meille tulee talouspakolaisia vailla perusteita, ja he vievät paikkoja sotapakolaisilta, jotka tarvitsevat apua oikeasti.”

AfD perustettiin vuonna 2013 vastustamaan yhteisvaluutta euroa. Sisäisten linjariitojen ja johtajavaihdosten jälkeen puolueen otti kuitenkin pääteemakseen maahanmuuton vastustamisen.

Viime keväänä AfD hyväksyi ohjelman, jossa todetaan muun muassa, että ”islam ei kuulu Saksaan”. Saksassa on 80 miljoonaa asukasta, joista nelisen miljoonaa muslimeja.

Pakolaiskriisi on siivittänyt AfD:n hurjaan nousukiitoon. Berliinin vaalivalvojaisissa puolueen kakkosmies Jörg Meuthen kiistää kuitenkin jyrkästi, että Vaihtoehto olisi maahanmuuttovastainen.

”Täysin väärin sanottu. Me emme käänny ihmisiä vastaan, jotka Saksaan pyrkivät”, Meuthen sanoo. ”Me vastustamme hallitusta, joka päästää maahan hallitsemattoman määrän ihmisiä.”

Meuthen jatkaa: ”Saksalaiset ovat epävarmoja ja pelkäävät, koska vallanpitäjien maahanmuuttopolitiikka on katastrofaalinen. Hallituksella ei ole homma hanskassa, mikä tarjoaa kultaisen tilaisuuden oppositiopuolueelle, joka tarjoaa vaihtoehdon. Se on Vaihtoehto Saksalle.”

Meuthen kiistää, että AfD tekisi politiikkaa peloilla. Toisinkin voi asian nähdä. Der Spiegel paljasti vastikään, että Hessenin osavaltion AfD haluaa teettää valmiiksi julisteita siltä varalta, että Saksassa tapahtuu iso ääri-islamilainen terrori-isku.

Julisteissa lukisi isolla, että ”KIITOS, ROUVA MERKEL!”

Vaalijuhlissa Charlottenburgin raatihuoneenkellarissa tunnelma on konstailemattoman berliiniläinen.

Olutta hörpitään isoista tuopeista, ja tilaisuutta varten on valmistettu raakajauhelihasta kakku, jonka päällä lukee AfD. Kirjaimetkin ovat raakajauhelihasta. Mett, tai Hackepeter, niin kuin tartar-lihaa kutsutaan Berliinissä.

Illanviettoa voisi pitää jopa provinsiaalisena, jos se ei olisi osa suurta saksalaista ja eurooppalaista kehityskulkua.

Raatihuoneenkellarissa juhlii keskisuureksi kasvanut pienpuolue, joka on tehnyt läpimurtoja toisensa perään. Näyttää todennäköiseltä, että Vaihtoehto Saksalle menee syksyn 2017 liittopäivävaaleissa ryminällä läpi.

Jos näin käy, niin Saksassakin on merkittävä valtakunnallinen oikeistopopulistinen puolue. Silloin menisi päreiksi Saksan maltillisen oikeiston perinteinen periaate, että laidoilta ei tulla läpi.

Saksan puoluekenttä pirstaloituisi, ja toimivan hallituskoalition muodostaminen muuttuisi entistä vaikeammaksi. Tällä olisi vaikutuksia euroopanlaajuisesti.

Saksan perinteiset puolueet joutuvat jo nyt reagoimaan AfD:n haasteeseen. Siihen sekin perustuu, että Baijerin konservatiivit vaativat vuosittaista kattoa maahanmuutolle.

Ei tiedä hyvää Euroopalle, jos Saksa muuttuu kansallismielisempään suuntaan. Siksi AfD:n vaalituloksia kannattaa pitää silmällä.

Charlottenburgin vaalivalvojaisissa viettää iltaansa myös Beatrix von Storch. Hän on europarlamentaarikko ja AfD:n johtohahmoja. Von Storch kertoo, että puolueen inspiraation lähteitä on Marine Le Pen ja Ranskan Kansallinen rintama.

Juttutuokio von Storchin kanssa keskeytyy, kun televisiosta tulee päivitys Berliinin vaalituloksesta. AfD:n ääniosuus on noussut 13 prosenttiin. Raatihuoneenkellarin yleisö riemuitsee.

Lopulta AfD saa 14,2 prosenttia Saksan pääkaupungin äänistä. AfD on kristillisdemokraattien CDU:n kintereillä. Angela Merkelin CDU kärsii kirvelevän vaalitappion ja saa vain 17,6 prosenttia.

Kansleripuolueen ääniä on syönyt ennen kaikkea Vaihtoehto Saksalle. Taas on Merkelillä selittämistä.

Maanantaina kello 13.30 Berliinin Tiergartenissa toimittajien ja kuvaajien eteen astuu katuvainen liittokansleri.

Kristillisdemokraattien puoluejohto on ollut koolla ja pohtinut tuoreimman vaalitappion syitä.

”Kannan oman osani vastuusta”, Merkel sanoo CDU:n puoluetoimiston ala-aulassa.

Seuraa pitkä puhe, jossa liittokansleri käy läpi pakolaispolitiikkansa perusteita. Hän myöntää tehneensä virheitä toteutuksessa, ja hän tekee tiettäväksi kyllästymisensä omaan ”Me pystymme siihen” -lauseeseensa.

”Se on ärsyttänyt monia ihmisiä, mikä ei tietenkään ollut tarkoitus.”

Merkelin pitkässä katumusharjoituksessa kiinnittää kuitenkin huomiota se, mitä hän ei kadu: politiikkansa sisältöä. Sallivaan pakolaispolitiikkaan ei ole tiedossa linjanmuutoksia, ei ainakaan tässä vaiheessa.

Angstit ovat asettuneet Saksassa taloksi, ja Bautzenissa ja Berliinissä on tullut selväksi, että maahanmuutto hiertää monia saksalaisia. Huoli kansallisesta identiteetistä kalvaa.

Mutta pelkästään siitäkö on kyse, 80 miljoonan asukkaan vauraassa maassa, jolla menee niin hyvin? Mistä epävarmuus oikein johtuu, mistä oikeistopopulistien voittokulku?

Kysytäänpä asiaa liittokanslerilta.

”Me puhuimme siitä tänään puoluejohdon kanssa”, Merkel sanoo. ”Uskon, että on olemassa joukko muitakin syitä [kuin pakolaiskriisi]. Laukaiseva tekijä on pakolaiskriisi, mutta on olemassa myös pelkoja liittyen demografiseen muutokseen.”

Merkelin vastaus on pitkä. Hän puhuu muun muassa väestön ikääntymisestä, siitä, kuinka nuoret jättävät maaseudun, kiinteistöjen arvo pienillä paikkakunnilla laskee ja liikenneyhteydet heikkenevät.

”On lukuisia tekijöitä, jotka yhdessä tiivistyvät tulevaisuuden peloksi”, Merkel sanoo.

On myös eurooppalainen ulottuvuus.

”Euroopassa on tapahtunut jotain. Me olemme joutuneet huomaamaan, ettemme olekaan globalisoituneessa maailmassa keulilla. Me emme määrää tahtia tässä maailmassa.”

”Vuonna 1990, kun Berliinin muuri oli murtunut ja kylmä sota ohi, kun vapaus koitti Euroopassa – silloin näytti siltä, että olemme ohittamattomia ja kuljemme voitokkaasti tiellä, jota muiden maanosien täytyy seurata, ja sitten on vapaus voittanut.”

”On osoittautunut, ettei se ollut näin yksinkertaista”, Merkel lopettaa. ”Ja ihmiset huomaavat sen.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Saksa
  • Euroopan pakolaiskriisi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    5. 5

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    6. 6

      Kaksi kolmesta suomalaisesta jää asumaan kotiseudulleen, mutta Helsingissä pysyy vain puolet – Kartta näyttää, mistä suomalaiset karkaavat ja minne he jäävät

    7. 7

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    8. 8

      Hotelli Kämpin salissa järjestetään ensi viikolla Venäjän-mielisten tilaisuus ”hybridiuhkista ja Donbassin tulevaisuudesta” – Hotelli ei halua kommentoida

    9. 9

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    10. 10

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    7. 7

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    8. 8

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    9. 9

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    10. 10

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Lentopallokausi alkaa: 39-vuotias konkari on yhä huippuiskussa – lepo, ruokavalio ja voimaharjoittelu ovat Mikko Eskon menestyksen salaisuus
    3. Astmalääkkeen dopinghyöty kyseenalainen – ”Tulisi kovia sivuvaikutuksia, sydän hakkaisi ja kädet tärisisivät”
    4. Tilastoja kumoava ”Tankki” muutti suunnan – Manchester United osuu taas tiuhaan
    5. Cristiano Ronaldo jälleen vahvoilla maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi
    6. Hotelli Kämpin salissa järjestetään ensi viikolla Venäjän-mielisten tilaisuus ”hybridiuhkista ja Donbassin tulevaisuudesta” – Hotelli ei halua kommentoida
    7. Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?
    8. Miss Turkki joutui luopumaan kruunustaan – syynä tviitti, jossa voittaja kertoi juhlivansa vallankaappausyrityksen uhreja vuotamalla kuukautisverta
    9. Tunti sitten
    10. Triathlonisti Kaisa Salilta yllättävä paljastus – pudottaa painoaan kauden tärkeimpiin kilpailuihin: ”En muulloinkaan syö mitä sattuu”
    11. Päästöskandaali ja kartelliepäilyt ravistelevat Saksan autoteollisuutta – HS haastatteli Daimlerin pääjohtajaa ja kysyi, miksi meidän pitäisi uskoa autonvalmistajien lupauksia
    12. Intia käyttää paprikasumutetta ja tainnutuskranaatteja estääkseen rohingya-muslimien pääsyn rajan yli
    13. Näytä lisää