Valikko
Ulkomaat

Mistä Trumpin suosio johtuu? Kirjeenvaihtajan reportaaseissa esitellään kahdeksan syytä

Puoli Amerikkaa ei ole tullut hulluksi, vakuuttaa HS:n kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski.

Yhdysvaltojen presidenttikisa on saanut suuren osan suomalaisista hämmennyksen valtaan. Miten on mahdollista, että ääntenlaskennan edetessä voitossa on kiinni tosi-tv:stä tuttu bisnesmies, jonka suusta voi tulla ulos melkein mitä vain?


HS:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski on etsinyt vastausta Donald Trumpin arvoitukseen koko pitkän vaalikamppailun ajan. Matka on vienyt Meksikon rajaseudulta Keskilännen preerialle ja Queensin esikaupunkiin, jossa Trump vietti lapsuutensa.


Saarikoski on matkoillaan vakuuttunut ainakin yhdestä asiasta: Puoli Amerikkaa ei ole tullut hulluksi. Trumpin suuren suosion taustalla vaikuttaa paljon todellisia syitä, jotka kumpuavat äänestäjien elämästä.


Se, onko Trump näihin ongelmiin paras vastaus, on toinen kysymys.


Kokosimme kahdeksan syytä Trumpin suosioon. Jokaiseen syyhyn liittyy ainakin yksi laajempi HS:n sivuilla julkaistu juttu, jonka pääsee lukemaan klikkaamalla linkkiä.


1. Yhdysvaltain keskiluokan ahdinko


Donald Trump on erityisen suosittu alueilla, joilta on hävinnyt teollisuuden työpaikkoja. Tehtaat on siirretty suurempien voittojen toivossa maihin, joissa palkat ovat alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa.


Samalla moni amerikkalainen on joutunut siirtymään tehdastöistä huonosti palkattuihin palvelualan töihin. Heidän amerikkalainen unelmansa on murtunut: kahdellakaan palkalla ei aina pysty elättämään perhettä – ei ainakaan sillä elintasolla, johon Yhdysvalloissa on totuttu. Keskiluokan reaaliansiot ovat polkeneet paikallaan samalla kun rikkain prosentti on rikastunut suurin harppauksin.


Onkin sanottu, että Yhdysvaltojen politiikan uusi rintamalinja kulkee globalisaation voittajien ja häviäjien välissä. Trump lupaa tuoda työpaikat takaisin merten takaa ja Meksikosta. Hän sanoo neuvottelevansa uusiksi surkeat vapaakauppasopimukset ja panevansa Kiinalle luun kurkkuun.


Laura Saarikoski perehtyi aiheeseen tutustumalla ilmiön molempiin päihin. Hän vieraili Illinoisissa Galesburgin tehdaskaupungissa, jonka ylpeys, Maytagin jääkaappitehdas, siirrettiin Meksikoon kymmenen vuotta sitten. Saarikoski kävi myös rajan eteläpuolella Meksikon Saltillossa, jossa tehdas nykyään toimii.


Meksikolainen Lidia Nomei López Hernandez kertoi saavansa palkkaa kymmenesosan siitä, mitä Galesburgin duunareille aikanaan maksettiin.


Lue Saarikosken reportaasi Yhdysvalloista ja Meksikosta tästä.



2. Luvaton siirtolaisuus Meksikosta


Trumpin yksi kuuluisimmista vaalilupauksista on rakentaa Meksikon rajalle muuri. Moni uskoo hänen tässä myös onnistuvan, onhan Trump tehnyt omaisuutensa toteuttamalla mahtipontisia rakennusprojekteja. Trump on myös luvannut maksattaa muurin meksikolaisilla – lupaus, jolla tuskin on mitään toteutumisen edellytyksiä.


Laura Saarikoski kävi eteläisessä Texasissa paikassa, johon Trumpin paljon puhuttu muuri nousisi. Lue reportaasi tästä.


Yhdysvalloissa on 11,3 miljoonaa luvatonta siirtolaista, joista suurin osa meksikolaisia. He tulevat paremman elämän toivossa ja tekevät Yhdysvalloissa likaiset työt. Laiton työvoima laskee myös vähän koulutettujen amerikkalaisten palkkoja.


Luvattomien rajanylitysten määrä on laskenut 80 prosenttia vuodesta 2000. Silti Yhdysvaltoihin yritti viime vuonna luvatta 340 000 siirtolaista.


Saarikoski haastatteli jutussaan texasilaista Pamela Tayloria, joka ei ennen edes lukinnut oviaan. Se loppui, kun Taylor tapasi meksikolaismiehen olohuoneestaan lepuuttamasta jalkojaan.



3. Valkoisten kutistuva enemmistö


Yhdysvallat on aina tunnettu eri puolilta maailmaa tulleiden ihmisten sulatusuunina. Tähän asti valkoiset eurooppalaistaustaiset ovat kuitenkin muodostaneet enemmistön. Näin ei tule olemaan enää kauaa.


Ennusteen mukaan vähemmistöistä tulee Yhdysvalloissa enemmistö 2040-luvun alussa. Esimerkiksi Texasissa valkoisia on jo alle puolet asukkaista. Se vaikuttaa väistämättä politiikkaan.


Latinoista tulee vaali vaalilta entistä merkittävämpi äänestäjäryhmä, mutta Trump ei edes yritä houkutella heitä taakseen. Sen sijaan hän vetoaa niihin valkoisiin äänestäjiin, jotka ovat aiemmin jättäneet äänestämättä ja jotka nyt kokevat, etteivät enää tunnista maata, jossa asuvat.


Saarikoski haastatteli Texasissa eri väestöryhmiin kuuluvia äänestäjiä. Ajatuksiaan kertoivat valkoinen, latino, intiaani, musta ja aasialainen. Lue juttu tästä.


Trumpilla on ilmiöstä myös omakohtaista kokemusta. Hän kasvoi New Yorkin Queensissä. Kun Donald oli pieni poika, alueella asui lähes pelkästään eurooppalaistaustaisia. Nyt Queensin asukkaista valkoisia on alle puolet.


Saarikoski vieraili Trumpin vanhalla kotikadulla, jossa Trumpin kotitalo on yhä paikallaan. Eläkeläinen Allan Robertson, 78, muisti yhä hyvin Trumpin isän, vuokraisäntä Fred Trumpin.


”Hän oli aina pukeutunut moitteettomasti pukuun ja hattuun kuin saksalainen tai englantilainen herrasmies, ja hän oli hyvin vaatimaton ja hiljainen”, Robertson muisteli.


Nyt hänen vähemmän hiljaisesta pojastaan saattaa tulla presidentti, jonka yksi merkittävä äänestäjäryhmä ovat vihaiset valkoiset miehet. Lue reportaasi Trumpin kotikadulta täältä.


Kysymys siitä, missä määrin Trumpin kannatus on seurausta suoranaisesta rasismista, on Yhdysvalloissa jatkuvan väittelyn aihe. Keskustelusta ovat kirjoittaneet laajasti muun muassa The New Yorker ja The Economist.


Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton totesi ensimmäisessä vaaliväittelyssä ykskantaan, että Trump aloitti koko poliittisen uransa rasistisella hyökkäyksellä. Hän viittasi Trumpin tukemaan birther-kampanjaan, jossa väitettiin valheellisesti, että Yhdysvaltojen ensimmäinen musta presidentti Barack Obama on syntynyt Keniassa.


4. Nostalgia mennyttä maailmaa kohtaan


Trumpin vaalilause kuuluu ”Make America great again”. Tehdään Amerikasta jälleen suuri.


Se on itsessään kuin nostalgian määritelmä. Hyvältä kuulostava lause sisältää lähes automaattisen oletuksen siitä, että ennen asiat olivat paljon paremmin. Mutta kenelle?


Monissa tärkeissä osavaltioissa iso osa äänestäjäkunnasta on melko iäkästä. Aivan nuoria eivät ole ehdokkaatkaan. Clinton on 68-vuotias, Trump 70.


Saarikoski tutustui golfia pelaaviin eläkeläisäänestäjiin Floridassa, joka on yksi vaalin ratkaisevista vaa’ankieliosavaltioista. Eläkeläisten paratiisissa oli aina happy hour, mutta myös paljon ahdistusta ja pelkoa.


”Clinton on sosialisti, joka avaa rajat pakolaisille. Hänelle mustien henki on tärkeämpi kuin poliisien henki”, totesi kirjeenvaihtajallemme Dean Liotta, 68.


Lue reportaasi Floridasta tästä.



5. Terrorismin pelko


Mikään lähihistorian tapahtuma ei ole vaikuttanut yhdysvaltalaisten turvallisuudentunteeseen yhtä voimakkaasti kuin syyskuun 11:nnen terrori-iskut vuonna 2001. Terroristiverkosto al-Qaidan terroristit ohjasivat matkustajakoneet kohti New Yorkin World Trade Centerin torneja ja puolustusministeriö Pentagonia. Kolmetuhatta ihmistä kuoli.


Viime aikojen pienemmät terroriteot Yhdysvalloissa sekä äärijärjestö Isisin nousu Lähi-idässä ovat nostaneet taas esiin vanhat pelot.


Presidentiksi nousee todennäköisesti se ehdokas, joka onnistuu vakuuttamaan äänestäjät paremmin siitä, että juuri hän on heidän turvallisuutensa paras tae.


Periaatteessa Hillary Clintonilla pitäisi olla kokemuksensa vuoksi etu puolellaan. Trump on kuitenkin syyttänyt entistä ulkoministeriä sekä Libyan kaaoksesta, Irakin sodan huonosta hoidosta että Isisin esiinmarssista.


Trump ei ole esittänyt kovin konkreettisia suunnitelmia Isisin lyömiseksi. Terrorismiin hän on ehdottanut lääkkeeksi kaikkien muslimien maahantulokieltoa. Tällä hän hankki kovanaaman maineen, joka vetoaa isoon osaan äänestäjistä.


Monia äänestäjiä miellyttää myös Trumpin ulkopoliittinen hokema ”Amerikka ensin”. Heille se tarkoittaa sitä, ettei omia poikia lähetetä enää sotimaan paikkoihin, joiden nimiä he eivät edes osaa lausua. Trump sanoo vastustaneensa Irakin sotaa, vaikka vuonna 2002 radio-ohjelmassa hän sanoi kannattavansa sitä.


Saarikoski vieraili 9/11-terrori-iskujen muistopäivän kunniaksi Shanksvillessä Pennsylvaniassa. Sinne putosi neljäs kaapattu kone, jonka matkustajat hyökkäsivät sankarillisesti konekaappareiden kimppuun.


Samalla Saarikoski pohtii, miten 15 vuoden takaiset tapahtumat vaikuttavat presidenttikisaan yhä tänä päivänä. Lue juttu tästä.



6. Republikaanien sisäinen kriisi


Yhdysvalloissa on kaksi suurta puoluetta, demokraatit ja republikaanit. Donald Trump on republikaanien ehdokas.


Perinteisesti Yhdysvaltojen republikaaneja on pidetty varakkaiden valkoisten puolueena, joka kannattaa veroleikkauksia, vapaakauppaa ja Yhdysvaltojen ”maailmanpoliisin” roolia, eli aktiivista ulkopolitiikkaa.


Nämä teemat vetoavat suurkaupunkien varakkaisiin republikaaneihin.


On kuitenkin olemassa myös toisenlaisia republikaaneja. He asuvat maaseudulla ja ovat usein vähävaraisia. He kannattavat puoluetta ennen kaikkea isänmaallisuuden, uskonnollisuuden ja perinteisten perhearvojen takia.


Kaupunkirepublikaanien ajamat leikkaukset veroihin, eläkkeisiin ja sosiaalitukiin eivät heitä hyödytä – pikemminkin päinvastoin.


Nyt etenkin maaseudun republikaanit ajattelevat, että heitä on petetty. Vauraus ei valunutkaan rikkailta alaspäin. Siirtolaiset kilpailevat heidän kanssaan pienipalkkaisista töistä. Vaikeista sodista ei irtauduttukaan.


Trump on pukenut nämä pettymykset sanoiksi.


Kun republikaanieliitti kerää rahaa Trumpin vastaiseen kampanjaan, Trumpin kannattajille se todistaa vain entistä selvemmin, että Trump on köyhän kansan puolella, ei poliittisen eliitin talutusnuorassa – vaikka itse eliittiin kuuluukin.


Heinäkuun puoluekokouksessa ainut kaikkia republikaaneja yhdistävä tekijä näytti olevan inho Hillary Clintonia kohtaan. Tuolloin Laura Saarikoski havainnollisti analyysissään republikaanien hajaannusta muun muassa nelikentän avulla.


Samat republikaanien sisäiset ristiriidat tulivat selvästi esille jo esivaalikamppailun aikana.


Vaikka Trump on houkutellut republikaaneihin uusia äänestäjiä vähävaraisten keskuudesta, häntä ei silti oikein voi kutsua vain työväen saatikka köyhien ehdokkaaksi. Esimerkiksi kuuluisa vaalianalyytikko Nate Silver muistuttaa blogissaan, että Trumpin keskivertoäänestäjän vuositulot ovat selvästi korkeammat kuin Clintonin keskivertoäänestäjällä.


Trumpilaisten selkein yhdistävä tekijä onkin tulojen sijasta vähäinen koulutus.



7. Vahvan johtajan kaipuu


Toiset meistä kaipaavat vahvaa johtajaa hanakammin kuin toiset. Keväällä politiikan tutkijat Yhdysvalloissa havaitsivat, että nimenomaan vahvan johtajan kaipuu näytti ennakoivan Trumpin kannatusta selvemmin kuin mikään muu yksittäinen tekijä.


Toisin sanoen: jos äänestäjä antaa paljon painoarvoa kurille ja selkeille hierarkioille, hän äänestää näissä vaaleissa hyvin todennäköisesti karismaattista tosi-tv-miljardööriä.


Vahvan johtajan kaipuu nousee äänestäjissä tutkijoiden mukaan selvimmin esiin usein juuri suurten murrosten aikana. Tällaisia murroksia ovat Yhdysvalloissa ainakin teollisuustyöpaikkojen katoaminen ja finanssikriisiä seurannut yleinen epävarmuus, joillekin ehkä myös arvojen nopea muutos vapaamielisempään suuntaan.


Presidentti Barack Obamakin esimerkiksi ilmoitti kannattavansa homojen avioliitto-oikeutta, ja viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus laillisti sen. Monille vanhoillisille ja kristillisille yhdysvaltalaisille se oli liikaa.


Kurin ja jämäkän johtajan kaipuu paistoi läpi tammikuussa myös Iowassa, jossa Saarikoski haastatteli Trumpin vaalitilaisuuteen jonottaneita ihmisiä. Rintanappeja myytiin muun muassa iskulauseilla ”Pommitetaan Isis helvettiin” ja ”Pommitetaan Isis paskaksi”.


Lue Trumpin tilaisuuteen jonottaneiden kommenteja tästä.


8. Faktojen jälkeinen aikakausi


Kesäkuussa julkaistussa Kuukausiliitteen laajassa artikkelissa HS:n Washingtonissa asuva toimittaja Saska Saarikoski pohtii, miksi monet Trumpin suorat valheet ja pöyristyttävät tokaisut ovat menneet yhdysvaltalaisessa yleisössä niin hyvin läpi.


Saarikoski on itse hallissa, jossa Trump väittää olevan parhaillaan 28 000 ihmistä. Halliin mahtuu 14 000 ihmistä, ja Saarikoski näkee omin silmin, että siellä on paljon tyhjää.


Jutun voi lukea tästä.


Trumpille totuuden venyttäminen on tuttua puuhaa. Itse asiassa se on monien hänen suurimpien bisnesmenestystensä salaisuus. Näin hän puhuu vuonna 1987 ilmestyneessä esikoiskirjassaan The Art of the Deal.


”Leikittelen mielelläni ihmisten fantasioilla. Ihmiset eivät ehkä ole niin innostuneita itsestään, mutta he voivat innostua ihmisistä, jotka ovat. Siksi pieni liioittelu on aina paikallaan. Ihmiset haluavat uskoa, että jokin on suurinta, hienointa ja kaikkein ihmeellisintä. Minä kutsun sitä totuudelliseksi liioitteluksi.”


Lopulta Saarikoski päättelee, että Trump on aidoimmillaan lavalla ja yleisöjen edessä – silloin, kun hän näyttelee. Se sopii Diili-ohjelmasta tunnetulle pomolle ja se tuntuu sopivan myös tosi-tv-ohjelmiin tottuneille yleisöille.


Trumpin kannattajien mielestä Trump on näiden vaalien rehellinen ehdokas. Sillä he eivät kuitenkaan niinkään tarkoita sitä, että hänen faktansa olisivat aina tutkittuja tai edes suurin piirtein oikein. Tärkeämpää on aito ja rehellinen vaikutelma. Trump puhuu suunsa puhtaaksi välittämättä siitä, ketä loukkaa.


Tässä vaalikamppailussa faktoja on venytetty ja vääristelty niin paljon, että Yhdysvalloissa on alettu puhua jopa faktojen jälkeisestä aikakaudesta. Sillä aikakaudella Trumpin menestymisen edellytykset ovat hyvät.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    2. 2

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Pokka-koiran katoamisesta käynnistyi kiihkeä etsintä, jota tuhannet seurasivat Facebookissa – näin some-yhteisö auttoi lemmikin löytämisessä

    4. 4

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    5. 5

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    6. 6

      Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

    7. 7

      Hoitajien uupumus pitää ottaa vakavasti

    8. 8

      Teinielokuvaklassikko The Breakfast Clubin paras hahmo oli ”friikki”, joka ei vielä 1980-luvulla kelvannut pojille

    9. 9

      Ranskalaislaulaja menehtyi kesken konsertin – Kuolinsyyksi epäillään voimakkaan sähköiskun aiheuttamaa sydämenpysähdystä

    10. 10

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    4. 4

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    5. 5

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    6. 6

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    7. 7

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    8. 8

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    9. 9

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    10. 10

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää