Ulkomaat

Valikko
Ulkomaat

Tylsänä pidetystä Itämerestä tuli yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä – Venäjän vaikutusyritykset huolestuttavat naapureita

Itämerestä tuli yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin. Erityisesti Baltian maat huolestuivat turvallisuudestaan. Meri merkitsee sitä ympäröiville maille ja niiden asukkaille myös paljon muuta, muistuttaa ensi vuoden alussa HS:n Itämeren-kirjeenvaihtajana aloittava Jussi Niemeläinen.

Venäjä siirtää Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, joihin voi asettaa ydinkärkiä. Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Donald Trump vihjailee, ettei Yhdysvallat välttämättä puolustaisi liittolaisiaan Baltiassa.

Itämeri on noussut viime aikoina otsikoihin maailmalla. Samalla sävy on muuttunut. Kun ennen maailmalla kerrottiin Viron kehittyneistä sähköisistä palveluista, Suomen koululaitoksesta ja Puolan päättymättömästä talouskasvusta, nyt Itämeri esiintyy pääasiassa alueena, jossa Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelu kiristyy.

Turvallisuustilanteen kiristyminen on huomattu myös Itämeren rannoilla. Itämeri on silti paljon muutakin – ja rantavaltiot ovat sidoksissa toisiinsa monin tavoin. Tahtoen ja tahtomattaan.

Venäjä vei Iskanderit Kaliningradiin

Itämeren turvallisuusympäristössä vaikuttaa kaksi isoa asiaa.

Venäjä miehitti 2014 Krimin ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa. Nämä toimet kylmensivät Venäjän ja lännen välit sekä nostivat erityisesti Baltian maiden turvallisuustilanteen esiin.

Yhdysvaltain ohjuspuolustuskilven rakennustyöt ovat yltäneet Itämerelle. Venäjä tulkitsee kilven uhkaksi ja käyttäytyy sen mukaisesti.

Viime kesänä sotilasliitto Nato päätti lähettää joukkoja Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Ruotsissa pohditaan asevelvollisuuden palauttamista ja Gotlantiin on sijoitettu taas joukkoja. Suomessa havahduttiin venäläishävittäjien ilmatilaloukkauksiin viime viikolla.

Samaan aikaan Venäjä vei ohjuksia näyttävästi Kaliningradiin. Asiantuntijat ovat pitäneet näkyvää siirtoa symbolisena, mutta Kaliningradilla on Venäjälle myös iso strateginen merkitys. Venäjän eliitti myös puhuu ydinaseista aiempaa vapaammin.

Venäjän lisääntyneet yritykset vaikuttaa muiden sisäpolitiikkaan ja yleiseen mielipiteeseen huolestuttavat naapurustoa. Varsinkin Aleppon pommitusten jälkeen Syyrian sodalla on vaikutusta, kuten myös Yhdysvaltain presidentinvaaleilla ja Saksan tulevalla vaalikampanjalla. Huolta lisää epätietoisuus siitä, kuinka todenmukaista tiedustelutietoa Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiri hänelle esittelee. Myös Venäjän kehitys yhä autoritäärisemmäksi huolettaa.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Kaasuputkesta tulee vielä riita

Energia-asiat ovat nekin esillä, sillä Venäjä haluaa rakentaa uudet merenalaiset kaasuputket nykyisten Nordstreamin putkien rinnalle. Kannattajien mukaan niille on kaupallinen tarve.

Venäjän tavoitteena on myös päästä eroon kaasun kuljetuksesta Ukrainan läpi. Ukraina menettäisi tärkeän tulonlähteen ja ainoan neuvotteluvalttinsa. Putkella olisi myös geopoliittista merkitystä, sillä se sitoisi Saksaa ja Venäjää yhteen. Arvostelijoiden mukaan putket myös lisäisivät EU:n riippuvuutta venäläisestä energiasta.

Baltian maat vähentävät riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Liettuan ja Puolan välille on tulossa kaasuputki, jolla Baltian kaasuputkiverkosto yhdistyisi Keski-Eurooppaan. Samaan liittyvät nestekaasuterminaalihankkeet. Liettua pyrkii eroon riippuvuudestaan venäläisestä sähköstä.

Leväongelma muhii yhä

Pitkään Itämeri-uutisoinnin keskiössä olivat levät. Ongelma ei ole kadonnut, vaikka esimerkiksi Pietarin jätevedenpuhdistamojen ansiosta itäisen Suomenlahden kukinnat ovat vähentyneet. Läntisellä Suomenlahdella tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä Itämeren pääaltaan tila on huonontunut. Rehevöittäviä ravinteita valuu jokia pitkin edelleen runsaasti etenkin Valko-Venäjältä.

Itämeri on yhä myös kemikaali-cocktail. Pitoisuudet ovat laskeneet, mutta uusia kemikaaleja tulee koko ajan. Merestä löytyy myös mikromuovia eli pieneksi jauhautunutta muovijätettä, joka voi päätyä kalojen kautta ihmisiin. Kalojen uhkana on myös liikakalastus.

Öljyturma on myös yhä riski.

Venäjän romahdus muistutti kaupasta

Helposti unohtuu, miten tiiviisti taloudelliset siteet sitovat Itämeren maita yhteen. Suomenkin kolme suurinta kauppakumppania ovat Itämeren rannikkovaltiot Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Tosin Krimin miehitys osoitti, ettei keskinäisriippuvuus välttämättä estäkään konflikteja: Venäjä toimi kaupasta välittämättä.

Tärkeysjärjestys ei tosin ole aivan yksinkertainen. Yhdysvallat ja Kiina ovat Suomelle tärkeitä myös siksi, että Saksa on riippuvainen niiden taloustilanteesta. Ruotsin talous taas on riippuvainen Saksasta. Itämeri on näinkin sidoksissa muuhun maailmaan.

Suomessa asia huomattiin ainakin paikallisesti ja joillakin aloilla, kun Venäjä talous nuukahti öljynhinnan laskettua.

Taloudet ovat erikokoisia. Moni suomalaisyrityskin on siirtänyt tuotantoaan halvempiin Baltiaan ja Puolaan.

Toisista lähdetään, toisiin tullaan

Itämeren alueella liikutaan paljon, sillä Venäjää lukuun ottamatta rajat ovat auki. Muualtakin tullaan, kuten pakolaiskriisi näytti Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Sen kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähty.

Toisista lähdetään. Britanniassa asuu jo lähes miljoona Puolassa syntynyttä. Liettuassa siirtotyöläisyys nousi viime viikon vaaleissa tärkeäksi.

Venäjältä siirtyy länteen nykyhallinnon vastustajia.

Laivoilla kulkee miljoonia

Liikennettä on joka suuntaan. Vilkkaan rahtiliikenteen seassa kulkee kymmeniä matkustaja-aluksia. Viime vuonna niillä kulki yli 17 miljoonaa matkustajaa töihin, lomalle tai ostoksille.

Pelkästään Finnair lentää Helsingistä yli 20:een kaupunkiin Itämeren rantavaltioissa.

Myös Baltian muuhun EU:hun yhdistävä Rail Baltic -ratahanke etenee. Sen siivittämänä Suomi ja Viro teettävät parhaillaan kannattavuuslaskelmaa Suomenlahden alittavasta rautatietunnelista.

Lähteet: Prahan kansainvälisten suhteiden instituutin tutkija Mark Galeotti, EK:n johtaja Jussi Mustonen, Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. Upin Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -raportti, HS-arkisto.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Baltian maat
  • Krimin niemimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    2. 2

      Poliisin tiedotustilaisuus Imatran ampumavälikohtauksesta – HSTV:n suora lähetys juuri nyt

    3. 3

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    4. 4

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    5. 5

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      Suomen leijonasta on taisteltu aina – nyt sitä koetetaan palauttaa äärioikeistolaisilta kaikkien käyttöön

    8. 8

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    9. 9

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    10. 10

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    4. 4

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    5. 5

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    6. 6

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    7. 7

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    10. 10

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää