Valikko
Ulkomaat

Posketonta suunnittelua, valeinsinööri ja vastuunpakoilua – Berliinin uudesta lentokentästä tuli Saksan oma ”länsimetro”

HS tutustui Berliinin ikuisuushankkeeseen, BER-lentokenttään. Kuuden miljardin euron työmaa näyttää melko valmiilta, mutta ei ole.

Berliini

Kuusituhatta kilometriä kaapelia. Se on paljon.

”Täältä Kalkuttaan asti”, sanoo Jörg Marks.

Kun Marks sanoo ”täältä”, hän tarkoittaa Berliiniä. Olemme Berliinin-Brandenburgin kansainvälisellä lentokentällä. Marks on lentokentän tekninen johtaja.

Kuusituhatta kilometriä. Sen verran on jouduttu neljän viime vuoden aikana vetämään kaapeleita uusiksi. Berliinin suurlentokenttä on kovan onnen rakennushanke, Saksan oma Olkiluoto ja länsimetro.

Berliini-Brandenburgista – kansainväliseltä lyhenteeltään BER – piti tulla Saksan pääkaupungin ylpeys. Kenttä oli tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa 2011.

Ensin tuli pieni viivästys. Käyttöönottopäiväksi ilmoitettiin 3. kesäkuuta 2012. Sinä aamuna kello 5.30 ilmaan piti nousta uuden ajan airut, Lufthansan A380-matkustajakone.

Sitten tuli iso viivästys. Muutama viikko ennen avajaisjuhlallisuuksia ilmoitettiin nolosti, että lentokenttä onkin valmis vasta syksyllä.

Syksy tuli. Tuli toinenkin, sen jälkeen kolmas, neljäs, viides.

Syksyllä 2016 ei vieläkään tiedetä, milloin lentomatkustajat pääsevät laskeutumaan BER:n kiitoradoille.

”Uskomme, että 2017 on yhä mahdollinen”, lentokentän johtaja Karsten Mühlenfeld sanoo. Tarkkaa päivämäärää hän ei mene lupaamaan, ei edes vuotta, mikä BER:n kiusallisen historian valossa on varmaan fiksua.

Mühlenfeld puhuu BER:n terminaalin eteläsiivessä sijaitsevan kenttähenkilökunnan kanttiinissa, joka odottaa kärsivällisesti ruokailijoita. Ruokailun sijaan meneillään on medialle järjestetty kiertokäynti.

Ei-insinöörin silmin Berliinin lentoasema näyttää lähes käyttövalmiilta. Mitäs jos nyt vain asentaisivat kattopaneelit paikoilleen, niin jäähdytysputket katoaisivat näkyvistä, ja poistaisivat suojamuovit lähtöporttien kupeessa odottavista penkeistä.

”Kaikkea ei voi nähdä”, Mühlenfeld toteaa. ”Informaatioteknologia ei ole näkyvää.”

Kansainvälinen lentokenttä on tavattoman monimutkainen kone. Siksi rakentamisessakin on kiikastanut. BER ei oikeastaan ole yksi suuri työmaa vaan kokoelma lukemattomia pieniä – jotka kuitenkin pitää pystyä sovittamaan yhteen.

”Meillä on ollut jopa 12 000 samanaikaista työprosessia”, pääinsinööri Marks sanoo. Hän käyttää kankeaa saksankielistä adjektiivia: koordinierungsaufwändig. Työläästi koordinoitava, niin kai se suomentuu.

On seurattava Marksia. Hän johdattaa joukkoa BER:n uumenissa. Kiertokäynti on ripeätahtinen.

Lentoasema näyttää siltä kuin lentoasemat näyttävät. Visuaalinen ilme on ihan tyylikäs seinäpanelointeineen ja viininpunaisine opastetauluineen.

Päähalli on vaikuttava. Halli on ilmava, ja sen kattoon on ripustettu suuri punainen tilataideteos: kalifornialaistaiteilija Pay Whiten Taikamatto.

Tyhjillä terminaalikäytävillä on kuitenkin mahdotonta arvioida olennaisinta asiaa, toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Sen tietää vasta sitten joskus, kun suomalaismatkustajatkin kulkevat BER:n kautta.

Toistaiseksi Berliinin lentoliikenne hoituu Tegelissä, vanhalla länsiberliiniläisellä kentällä. Tegel on omalla tavallaan viehättävä, mutta kiistatta melkoinen sumppu.

Jotkut lentoyhtiöt, kuten EasyJet ja Ryanair, taas lentävät kolholle Schönefeldille, joka oli DDR:n päälentokenttä. BER on rakennettu Schönefeldin vanhan kentän kupeeseen, parinkymmenen kilometrin päähän Berliinin keskustasta.

Tekninen johtaja Marks pysähtyy välillä pitämään miniesitelmiä yksityiskohdista, esimerkiksi kattorakenteista, joita on pitänyt purkaa ja rakentaa uusiksi.

Syy: evakuointitilanteissa käytettävien poistumisreittien yläpuoliset rakenteet eivät olleet turvamääräysten mukaisia eli riittävän paksuja. Palon tai muun onnettomuuden sattuessa sisäkattojen pitää kestää kuormitusta, jotta ne eivät rysähdä tukkimaan käytäviä.

Puutteet turvajärjestelmissä olivat tärkein syy Berliinin lentokenttäfiaskoon. Erityisesti savunpoistojärjestelmä on surullisenkuuluisa. BER:n työmaalla se nimettiin ”Monsteriksi”.

Savunpoistojärjestelmän suunnitteli insinööri, josta myöhemmin kävi ilmi, ettei hän oikeasti ollut insinööri.

Kaikki on pantu uusiksi. Esimerkiksi 3 000 savuilmaisinta on pitänyt siirtää, Marks kertoo.

Sopii tietysti kysyä, miksi BER-kentän työmaalla tehtiin asiat alun perin päin prinkkalaa.

On sitä Saksassa kyseltykin, jo vuosien ajan. Lentokentän omistavat Saksan valtio sekä Berliinin ja Brandenburgin osavaltiot. Rakentamisbudjetti on paisunut kuuteen miljardiin euroon, ja jokainen lisäkuukausi maksaa saksalaisille veronmaksajille liki 40 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa julkaistiin virallinen 1 269-sivuinen tutkimusraportti. Vikaa löytyi ennen kaikkea työnjohdosta. Raportin mukaan ”kollektiivinen todellisuudentaju petti” ja ”kielteiset uutiset jätettiin huomiotta tai vaimennettiin”.

Vastuuta oli jaettu niin moneen paikkaan, ettei sitä lopulta tuntunut olevan kellään.

Berliini haluaa osansa Aasian-lennoista

Kun Berliinin uusi lentokenttä lopulta valmistuu, siitä tulee Saksan kolmanneksi vilkkain. Matkustajamäärissä BER ei yllä lähellekään Frankfurtia tai Müncheniä, mutta solmukohdaksi se silti mielii.

Yksi ilmansuunnista, itä, on suomalaisittain erityisen kiinnostava. BER tähyää myös Aasiaan, kertoo lentokentän johtaja Karsten Mühlenfeld.

”Aasiassa on paljon kohteita, joihin pitäisi lentää [Berliinistä] suoraan.”

Aasia taas on Helsinki-Vantaan ja Finnairin kannalta kriittinen markkina. Onko edessä kova kilpailu suomalaisia vastaan?

”En sanoisi että kilpailu heitä vastaan vaan yhdessä heidän kanssaan”, Mühlenfeld muotoilee. ”Aasian-kakku on uskoakseni niin iso, että siitä riittää kaikille.”

Berliinin lentokentän Aasian-pyrkimykset eivät tule yllätyksenä valtionyhtiö Finavialle, joka omistaa Helsinki-Vantaan ja pyörittää sen toimintaa.

”On ihan selvää, että Berliini tulee tälle samalle markkinalle”, sanoo viestintäjohtaja Mikko Saariaho. ”Jää nähtäväksi, millainen solmukohta Berliinistä muodostuu, vai onko yhteyksien pääpaino kohteesta kohteeseen -lentämisessä.”

Yhden lentokentän mukaantulo ei Saariahon mukaan ravistele perusyhtälöä uusiksi:

”Kilpailu vaihtomatkustajista on jo pitkään ollut hyvin tiukkaa. Helsinki-Vantaan näkökulmasta keskeisiä kilpailijoita ovat Tukholma ja Kööpenhamina. Etelämpänä Euroopassa oikeastaan kaikki isot kentät taistelevat samasta liikenteestä.”

Lentokenttien kilpailussa kaukoliikenteestä vaikuttaa ainakin kolme perustekijää: sijainti, palvelutaso ja hinnoittelu lentoyhtiöiden suuntaan.

Aasiaa ajatellen Helsingin sijainti on Euroopan parhaita. Esimerkiksi suora lento Pekingiin (7h 35min) on kaksi tuntia nopeampi kuin Berliinistä.

Palvelutasoltaan ja hinnoittelultaan Helsinki-Vantaa on Saariahon mukaan vahvoilla.

”Olemme tällä hetkellä Euroopan halvin hub-lentokenttä [solmukohta], ja palvelutasossakin olemme pärjänneet.”

Kymmenen vuotta rakentamista takana

 Berliinin-Brandenburgin lentokentän (kansainvälinen lyhenne: BER) peruskivi muurattiin syyskuussa 2006.

 Uuden lentokentän on aluksi tarkoitus pystyä palvelemaan noin 22–25 miljoonaa lentomatkustajaa vuodessa. Tegelin lentokenttä on tarkoitus sulkea, mutta tämä ei ole varmaa.

 Berliinin lentoliikenne on voimakkaassa kasvussa. Viime vuonna matkustajien määrä oli liki 30 miljoonaa.

 BER-kenttää voidaan myöhemmin laajentaa niin, että sen matkustajamäärä nousisi 40 miljoonaan. Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli viime vuonna 16,4 miljoonaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Berliini
  • Saksa
  • Lentoliikenne

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Näin brittimedia kirjoittaa X Factorista ja Saara Aallosta – ”Voitaisiinko vain julistaa molemmat voittajiksi ja jatkaa elämäämme”

    2. 2

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    3. 3

      Asiakaspalvelijat kertovat salaisuutensa: Mitä he oikeasti ajattelevat asiakkaistaan?

    4. 4

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    5. 5

      HS tapasi Turkissa suomalais­runoilijan, joka pelkäsi vainoa ja pakeni Jyväskylään: ”Alkoi olla hikiset paikat”

    6. 6

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton – lauantain finaaliesitykset jäivät vaisummiksi kuin olisi suonut

    7. 7

      Poliisi: Imatran kolmoissurmasta epäilty varasti metsästyskiväärin tuttavaltaan – ”Aseen omistajaa ei epäillä mistään”

    8. 8

      Helsingin kaupunki teki kannustusvideon Saara Aallolle – ”In Finland we have this thing called ’Torilla tavataan’!”

    9. 9

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    10. 10

      Suomi käännytti Hamidin, Zaidin, Nawarin ja Murtadhan, nyt he pelkäävät ja piileskelevät – HS vieraili Irakiin palanneiden luona Bagdadissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    3. 3

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    4. 4

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton – lauantain finaaliesitykset jäivät vaisummiksi kuin olisi suonut

    5. 5

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    8. 8

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    9. 9

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    10. 10

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    5. 5

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    9. 9

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    10. 10

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    11. Näytä lisää