Ulkomaat

Valikko
Ulkomaat

Baskiterroristit luopuivat väkivallasta viisi vuotta sitten – satojen murhien jättämät arvet jakavat yhä Espanjaa

Separatistinen vasemmistojohtaja Arnaldo Otegi vapautui vankilasta keväällä, mutta Eta-taustansa takia hän ei saanut pyrkiä Baskimaan alueparlamenttiin syyskuun vaaleissa.

Kun Arnaldo Otegi vapautui vankilasta viime maaliskuussa, hän kipusi ensi töikseen lavalle pienen kotikaupunkinsa Elgoibarin keskusaukiolla. Yleisö huusi ”Independentzia!” eli toivoi itsenäisyyttä baskin kielellä.

Otegi yhtyi huutoon. Hurmosta säesti baskien perinteinen puusoitin txalaparta, joka muistuttaa suurta ksylofonia.

Katsojat kannattelivat Baskimaan lippuja. Niiden rinnalla vilahtelivat Katalonian ja Palestiinan liput merkkinä itsenäisyysliikkeiden välisestä solidaarisuudesta.

”Emme ole koskaan kamppailleet andalusialaisia, katalonialaisia tai työläisiä – – vaan Espanjan valtiota vastaan. Se on harvainvalta, joka kieltää kansoilta vapauden ja työläisiltä tasa-arvon”, Otegi julisti sanomalehti El Periódicon mukaan.

Puhe oli kuin vaalikampanjasta. Otegi yrittikin asettua separatistisen vasemmistoliittouman EH Bildun kärkiehdokkaaksi Baskimaan aluevaaleissa syyskuun lopussa, mutta Espanjan perustuslakituomioistuin kielsi sen.

Vankeudesta vapautuminen ei pyyhkinyt pois vuoteen 2021 ulottuvaa rangaistusta, jonka nojalla hän ei saa pyrkiä julkisiin virkoihin.

Otegi, 58, on istunut vankilassa yhteensä viisitoista vuotta baskiseparatismiin liittyvistä rikoksista. Viimeisin keikka kesti yli kuusi vuotta.

Otegi on tuomittu ihmisen sieppaamisesta, terrorismin ihannoimisesta, kuninkaan herjaamisesta ja yrityksestä perustaa uudelleen Batasuna-puolue, jonka toiminta kiellettiin terroristijärjestö Etan poliittisena siipenä.

Kannattajat pitävät Otegin tuomioita pääosin poliittisina. Hänen vapauttamistaan vaativat muiden muassa José Mujica, joka on entinen Uruguayn presidentti ja vasemmistosissijohtaja, sekä piispa Desmond Tutu, joka kuului Etelä-Afrikan rotuerottelun vastaisen taistelun johtohahmoihin.

Vastustajien mielestä Otegi veljeilee yhä Etan kanssa ja uhkaa Espanjan yhtenäisyyttä.

”Hän ei voi astella vankilasta kuin sankari Nelson Mandelan tapaan, koska hän on mitä on: terroristi”, Ángeles Pedraza terrorismin uhrien AVT-järjestöstä sanoi Politico-lehdelle.

Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisesti ajanut vasemmistolainen Eta-järjestö tappoi yli 800 ihmistä ja haavoitti tuhansia vuosina 1968–2010. Kiistatonta on, että Otegi oli merkittävässä roolissa suostuttelemassa Etaa lopettamaan terrorinsa.

”Uskomme, että kuusi viime vuottani vankilassa ovat olleet tietoinen, poliittinen keino rangaista meitä osuudestamme väkivallan lopettamiseen”, Otegi kertoi sanomalehti The Guardianin haastattelussa.

”Nähdäkseni Etan väkivalta tarjosi monen vuoden ajan Espanjan valtiolle keinon lakaista kaikki maan ongelmat maton alle. – – Olen varma, että kaikkia Espanjan valtionhallinnossa ei haittaisi pienen mittakaavan väkivalta, joka tarjoaisi heille vihollisen.”

Vuoden 2011 lokakuussa, tänä torstaina tasan viisi vuotta sitten, Eta julisti luopuvansa aseellisesta taistelusta lopullisesti. Siitä lähtien se on halunnut sopia Espanjan hallituksen kanssa ehdoista, joilla se luovuttaisi aseensa viranomaisille ja lakkauttaisi toimintansa tyystin.

Mariano Rajoyn johtama konservatiivihallitus ei kuitenkaan halua neuvotella, koska sen näkökulmasta Eta kävi yksipuolista terrorikampanjaa, jonka syylliset eivät ansaitse myönnytyksiä. Hallitus toivoo, että Eta yksinkertaisesti luovuttaisi aseensa ja lakkaisi olemasta.

”Emme ole vielä saavuttaneet sovintoa. – – Haavat eivät ole parantuneet”, journalisti Gorka Landaburu kuvaili Politicolle.

Etan kirjepommi vei näön Landaburun toisesta silmästä, heikensi hänen kuuloaistiaan ja vammautti hänen kättään vuonna 2001. Henkivartijat saattoivat häntä kaikkialle vuoteen 2011 asti.

”Etan väkivallan päätyttyä Baskimaassa on vallinnut eräänlainen rinnakkaiselo.”

Landaburu tarkoittaa jakoa uhrien omaisten ja Etaan kytkeytyneiden ihmisten välillä.

Espanjan ja Ranskan vankiloissa on yhä noin 360 ihmistä, jotka on tuomittu Etaan liittyvistä rikoksista. Vankien perheiden järjestö Etxerat kertoo, että vangeista vain kolme istuu tuomiotaan Baskimaassa. Useimmat on sijoitettu satojen kilometrien päähän kotoa, mikä tekee heidän perheidensä vierailuista raskaita ja kalliita.

”Espanjan hallituksen vankipolitiikka oli joustavampaa, kun Eta oli vielä aktiivinen”, Baskimaan aluehallituksen Eta-asioista vastaava ministeri Jonan Fernández sanoi Politicolle.

Otegin edustama vasemmistolainen EH Bildu sijoittui syyskuun aluevaaleissa kakkoseksi keskustaoikeistolaisen Baskien kansallispuolueen EAJ-PNV:n jälkeen. Yhdessä nämä kaksi kansallismielistä baskipuoluetta saivat lähes 60 prosenttia äänistä jo toisissa vaaleissa peräkkäin.

Etenkin vasemmistolaisten baskinationalistien suosio on kasvanut Etan aseidenlaskemisen jälkeen, kun he ovat alkaneet myös aiempaa selvemmin tuomita Etan rikoksia. Talouspoliittisten erimielisyyksien takia eri laitojen nationalistipuolueet eivät kuitenkaan ole toistaiseksi panneet kasaan yhteistä aluehallitusta.

Otegi myöntää, että terrorismista on ollut baskien itsenäisyysliikkeelle luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Hän viittaa Kataloniaan, jossa separatistit eivät koskaan turvautuneet aseisiin. Nyt he johtavat Kataloniaa parlamentaarisella enemmistöllä ja aikovat järjestää kansanäänestyksen itsenäistymisestä syyskuussa 2017.

”Mielestäni kyse on poliittisesta kulttuurista ja kulttuurisesta dna:sta. Ehkä me baskit olemme äkkipikaisempia ja intohimoisempia, tai ehkä meidän maamme on kärsinyt niin paljon, että välillä meitä ajaa järjen sijaan kiihko”, Otegi arvioi The Guardianille.

Baskien asuinseutu on hallintoaluetta laajempi

 Kahden miljoonan asukkaan Baskimaa (baskiksi Euskadi, espanjaksi País Vasco) on yksi Espanjan seitsemästätoista itsehallintoalueesta.

 Baskien historiallinen kulttuurialue ulottuu myös Navarran itsehallintoalueelle ja valtionrajan yli Ranskaan.

 Baskin kieltä puhuu runsaat 500 000 ihmistä. Se ei ole todennetusti sukua millekään muulle kielelle.

 Baskimaalla on Navarran tapaan poikkeuksellisen laaja veronkanto-oikeus, jollaista esimerkiksi Katalonia on turhaan toivonut itselleen. Se on hillinnyt Espanjan talouskriisin vaikutuksia Baskimaahan.

 Tänä vuonna tehdyn kyselytutkimuksen mukaan itsenäistymistä kannattaa 24 prosenttia ja vastustaa 63 prosenttia Baskimaan asukkaista. Kannatus on vähentynyt viime vuosina.

 Vastaavassa kyselyssä Kataloniassa itsenäisyyttä kannatti 48 prosenttia ja vastusti 42 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Espanja
  • Baskimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Tutkinnanjohtaja: Imatran epäilty oli viime aikoina vetäytynyt omiin oloihinsa – vietti paljon aikaa tietokoneella

    2. 2

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    3. 3

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    4. 4

      Levysopimus, musikaalilavat vai jotain muuta? Saara Aallon 15 minuuttia julkisuudessa on pian ohi, ja seuraavaksi nähdään, mihin se riittää

    5. 5

      Nousukiidossa oleva Saara Aalto saapui Helsinki-Vantaalle – vartin pyrähdys hurraavan yleisön eteen

    6. 6

      Venäläinen Suhoi-hävittäjä syöksyi Välimereen yrittäessään laskeutua lentotukialus Admiral Kuznetsoville

    7. 7

      Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

    8. 8

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    9. 9

      Uusnatsit lähtevät liikkeelle Hakaniemestä, vastamielenosoittajat asemalta – Poliisi yrittää pitää osapuolet erossa toisistaan

    10. 10

      Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    4. 4

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    5. 5

      Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

    6. 6

      Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

    7. 7

      Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

    8. 8

      Saara Aalto eteni Britannian X Factorin finaaliin – kertoo esiintyvänsä Helsingissä maanantaina

    9. 9

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    10. 10

      Opettajille voisi helposti opettaa auktoriteettia – miksi sitä ei tehdä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    10. 10

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    11. Näytä lisää