Ulkomaat

Trumpin voitto tuli ennustajille yllätyksenä – Gallupit ennustavat aiempaa huonommin vaalitulosta

Mielipidemittaajat muistuttavat, että kannatusmittaukset eivät ole ennusteita.

Keskiviikkona aamuyöllä otsikot julistivat: Donald Trump oli tekemässä jymy-yllätyksen.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit tullaan muistamaan paitsi täysin politiikan ulkopulelta tulevan Trumpin historiallisesta voitosta, myös ennusteiden täydellisestä pettämisestä.

Vaalien alla Hillary Clinton johti käytännössä jokaisessa mielipidekyselyssä ja ennusteet erosivat lähinnä siinä, tulisiko Clintonin voitosta helppo vai niukka. Vielä keskiviikkona puoli neljältä aamuyöllä Suomen aikaa ääntenlaskun ollessa kesken The New York Times povasti Clintonille voittoa 80 prosentin todennäköisyydellä.

Kannatusmittauksissa ja niiden tuloksissa oli toki isoja eroja. Uutiskanava CNN laskee säännöllisesti viiden tuoreimman valtakunnallisen mittauksen keskiarvon, ja vielä viikko ennen vaaleja Clinton johti Trumpia selvästi, prosentein 47–42.

Helsingin Sanomat puolestaan julkaisi Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Huffington Postin koostamaa kokoomaa tuoreista kannatusmittauksista (Huffington Post kertoo, mihin luvut perustuvat täällä).

Vox-uutissivuston analyysin mukaan kannatuskyselyt osuivat melko lailla oikeaan Clintonin suhteen. Ennusteiden keskiarvo povasi Clintonin vievän 47 prosenttia äänistä, ja hän sai 47,7 prosenttia. Mutta Trumpin kannatuksen kyselyt aliarvioivat keskimäärin melkein neljällä prosentilla.

Tuloksen valjettua on yhdysvaltalaislehdistössä kyselty suureen ääneen, miten ennusteet saattoivat mennä näin puihin.

Mielipidemittausten maine on saanut maailmalla viime vuosina kolhuja. Vaalitulokset ovat eronneet selvästi kannatusmittausten tuloksista esimerkiksi vuonna 2014 Yhdysvaltain välivaaleissa ja vuonna 2015 Israelin ja Britannian parlamenttivaaleissa sekä Skotlannin ja Kreikan kansanäänestyksissä. Aikaisemmin tänä vuonna monet mittaukset laskivat kannatuslukemat väärin Britannian EU-kansanäänestyksen eli niin sanotun brexitin osalta.

Yhdysvalloissa pohdittiin jo ennen presidentinvaaleja, ovatko äänestyspäivän alla tehtävät kannatusmittaukset lainkaan luotettavia.

Mielipidemittauksissahan haastatellaan pientä joukkoa, jonka mielipiteet ja kannat edustavat mielipiteitä laajemmassa joukossa. Laajempi joukko voi tarkoittaa koko maan äänestäjäkuntaa.

Mielipidemittaajien ammattitaitoa on, että tämä pieni joukko eli otos edustaa oikeasti mahdollisimman hyvin laajempaa joukkoa. Suomessa otos on usein vaalien välillä ajankohtaiskysymyksissä runsaat tuhat ihmistä, puoluekannatusmittauksissa runsaat 2 000.

Yhdysvalloissa on jo pari vuotta epäilty, etteivät kannatusmittaukset olisikaan edustavia.

Rutgersin yliopiston politiikan professori Cliff Zukin mainitsi kaksi tärkeää syytä mielipidemittausten haasteisiin The New York Timesissa pian Britannian parlamenttivaalien jälkeen. Hänen mukaansa matkapuhelinten yleistyminen ja ihmisten lisääntynyt haluttomuus vastata mielipidetiedusteluihin tekevät laadukkaat kannatuskyselyt aiempaa kalliimmiksi ja siten harvinaisemmiksi.

Matkapuhelimet yleistyvät kaikkialla, mutta Yhdysvalloissa tämä on ongelma lainsäädännön vuoksi. Mielipidemittaajilta on kielletty tietokoneistetut soitot matkapuhelinliittymiin. Lankaliittymiin on jo pitkään soitettu niin, että tietokone arpoo puhelinnumeron ja soittaa sinne automaattisesti. Matkapuhelinliittymiin numero taas pitää aina olla ihmisen näpyttelemä, mikä syö työaikaa.

Puheluita pitää myös soittaa paljon aiempaa enemmän. Kun vielä 1970-luvulla 80 prosenttia soitoista oli mielipidemittaajan kannalta tuloksellisia, nyt vastaus saadaan 8 prosentilta soitetuista puheluista.

Perinteisten ja koko ajan kalliimmaksi muuttuvien mittausten rinnalle on tullut kasvava määrä erilaisia internetissä tehtäviä mittauksia. Niiden luotettavuus vaihtelee kuitenkin runsaasti. Yleisö ei kuitenkaan aina tiedä, kuinka luotettava mikin mittaus on.

”Mielipidemittaukset ovat jokainen aina jollakin tietyllä menetelmällä tehtyjä. Kaikki näistä menetelmistä eivät ole huippuja”, sanoo Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Seppo Laaksonen.

Ongelma on myös niiden vertaamisessa keskenään, hän sanoo. Aikasarjat eli saman tekijän tekemien perättäisten mittausten vertailut sen sijaan saattavat antaa yhä luotettavan kuvan muutoksesta.

”Mielipidemittauksia tekevät laitokset saattavat myös seurata toisiaan. Eivät ne hyväksy, että sanon näin, mutta kyllä kannatusmittausten tulosten julkaisemisessa on mukana varovaisuusperiaate”, hän sanoo.

Zukinin syyt ovat useimmin mainittuja, mutta mielipidemittaajat sanovat saavansa edelleen useimmiten edustavat otokset, tosin aiempaa isommalla vaivalla.

Niiden mukaan mittausten epäonnistumiseen on kolme pääsyytä.

Ensinnäkin otos on vääristynyt eli jonkun puolueen tai ehdokkaan kannattajien osuus on liian pieni tai suuri. Toisekseen mielipiteet voivat muuttua kyselyn tekohetken ja varsinaisen vaalin välillä. Kolmas mahdollinen virhe on arvioida väärin vastaajien joukosta todennäköiset äänestäjät. Vaalituloksessa vain äänestäjien äänet ratkaisevat, joten mittauksen ennustusarvo heikkenee, jos tutkijat arvioivat haastatelluista väärin ne, jotka äänestävät.

Tunnettu amerikkalainen mielipidemittauslaitos Pew epäili alkuvuodesta julkaistussa raportissaan, että kolmas syy on tärkein – tärkeämpi kuin Zukinin mainitsemat. Se on siis sitä mieltä, että ongelma ei ole uusi, vaan perinteinen.

Ensimmäistä syytä taas on arveltu ratkaisevaksi Britannian parlamenttivaalin alla. Silloin epäiltiin, että otoksen jokin osa edusti huonosti sitä joukkoa, jota sen piti edustaa. Se saattoi johtua siitä, että jonkun ryhmän edustajat olivat haluttomia vastaamaan.

Oma kysymyksensä on sitten se, voiko mielipidemittauksia käyttää lainkaan ennusteina.

”Hyvin helpostihan niitä pidetään, vaikka ne eivät ole. Ne vain kuvaavat tilannetta silloin, kun aineisto on kerätty”, sanoo johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä.

Kantar TNS tunnettiin aiemmin nimellä TNS Gallup. Se tekee Helsingin Sanomien julkaisemat HS-gallupit.

”Minulla on käsitys, että esimerkiksi viime eduskuntavaalien alla tilanne, jonka gallupit esittivät viikkoa ennen vaaleja edusti aika hyvin sitä tilannetta”, Nurmela sanoo.

Varsinainen vaalitulos erosi siitä jonkin verran. Sen on arveltu johtuneen siitä, että osa ehdokkaista ja puolueista lisäsi kampanjointia mielipidemittausten tulosten seurauksena, mikä muutti asetelmia.

”Kampanjointi ja yrittäminen kalkkiviivoilla asti tosiaankin kannattaa”, Nurmela toteaa.

Alla ovat näkyvissä HS:n vaaliviikolla julkaisema viimeinen puolueiden kannatusta mitannut HS-gallup sekä varsinainen vaalitulos:

Samoilla linjoilla on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

”Mielipidemittausten merkitys yhteiskunnalle ja demokratialle on ennen kaikkea siinä, että ne tekevät yleisen mielipiteen näkyväksi ja pakottavat ihmiset arvioimaan yhteiskunnan tilaa kriittisesti myös vaalien välillä”, Rahkonen sanoo.

”Mediat, tutkimuslaitokset ja tutkijat toki kilpailevat, kuka osuu lähemmäs tulosta. Ennustaminen ei kuitenkaan ole minusta tärkein tehtävä”, Rahkonen sanoo.

Rahkonen sanoo, että vaalikannatusmittauksilla on alan sisällä kuitenkin merkittävä rooli, sillä niiden tuloksia voidaan verrata todellisuuteen eli lopulliseen vaalitulokseen.

”Ne tarjoavat mahdollisuuden kalibroida menetelmiä. Jos kannatusmittaukset osuvat suht hyvin oikeaan, voidaan muidenkin mittausten olettaa tekevän niin. Ne ovat siis metodologisessa mielessä hyvin tärkeitä.”

Nurmela ja Rahkonen sanovat, että monet haasteet ovat länsimaille yhteisiä.

”Suomessakin on aiempaa hankalampi saada koko väestöä edustava otosta, koska ihmisillä on niin paljon muutakin ajanvietettä ja kiirettä, että he eivät aina jaksa vastata takavuosien malliin”, Rahkonen sanoo.

Silti Suomessa tilanne on varsinkin poliittisiin aiheisiin liittyvissä kyselyissä hyvä. Nurmelan mukaan politiikkaan liittyvät kyselyt ovat vastaajien keskuudessa suosituimpia.

”Niitä pidetään selvästi mielekkäinä ja niihin halutaan vastata. On kyse sitten puoluekannatuksesta, Nato-jäsenyydestä tai samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon”, Rahkonen sanoo.

Suomessa mielipidemittauksia helpottaa myös kattava väestötietorekisteri. Sieltä voidaan tehdä satunnaisotannalla otospoimintoja niistä, jotka eivät ole kieltäneet tietojensa luovuttamista.

Kaikkia ryhmiä ei kuitenkaan tavoiteta. Kaikkia ei edes yritetä.

Monissa mielipidemittauksissa haastatellaan vain esimerkiksi alle 74- tai 79-vuotiaita.

”Isoissa vaalimittauksissa vaalien alla yläikärajoja ei ole. Monet muut mittaukset tehdään usein osana omnibus-tutkimusta, jossa on mukana useiden toimeksiantajien töitä. Eri tilaajilla on eri tarpeita, joita yhdistellään, minkä seurauksena on myös yläikäraja”, Nurmela kertoo.

Joskus aiemmin oli myös vaikea saada edustavia otoksia yli 80-vuotiaista. Elinaikojen pidentyessä näin ei enää ole.

Syrjäytyneet ja yhteiskunnallisesti passiivisetkin jäävät helposti sivuun.

”Tosin monien näiden vastaamattomien ääni ei tule vaaleissakaan esiin”, professori Laaksonen sanoo.

Gallupeissa he eivät näy, jos mukaan otetaan vain todennäköisesti äänestävät. Heidän kantansa eivät siis myöskään tule näkyviksi vaalien välillä.

Rahkonen seurasi Yhdysvaltain vaaleja ja kieltäytyi veikkaamasta voittajaa kannatuskyselyiden perusteella. Hän muistutti brexitin yllätyksestä.

”Trumpilla voi olla yllättävän paljon piilevää kannatusta. Nähdään vasta vaalien ratkettua, aliarvioivatko gallupit Trumpin todelliset kannatuksen”, Rahkonen sanoi pari päivää ennen vaaleja.

Mönkäänhän ne arviot menivät.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    2. 2

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    4. 4

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    5. 5

      Suora lähetys: Suojelupoliisi kertoo Turun puukotuksista kello 15 – Isku vastaa uhka-arviota tekijän ja teon profiilin osalta: ”Uhka näyttää toteutuneen”

    6. 6

      Näin keskusrikospoliisin tiedotustilaisuus eteni: Hyökkääjä mahdollisesti valikoi naisia uhreiksi, tuli Suomeen vuonna 2016 turvapaikanhakijana

    7. 7

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    8. 8

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    9. 9

      Hallitus kokoontui Turun terrorismi­tutkinnan takia – Sipilä: ”Nyt on pidettävä yhtä, vihaan ei vastata vihalla”

    10. 10

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    9. 9

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    10. 10

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat