Ulkomaat

Viidenkympin kuukausipalkka ja jatkuva pelko poliisista – HS selvitti, miten kasvava paperittomien joukko elää Ruotsissa

Ruotsissa asuu arviolta kymmeniätuhansia paperittomia ja määrän odotetaan kasvavan lähivuosina. HS tapasi joukon maan alla eläviä ja eläneitä. He kertovat karuista oloista ja jatkuvasta pelosta mutta myös arkisista haaveista: turvasta, koulutuksesta ja mallinurasta.

Tukholma

Päivät olivat yhdeksän tunnin mittaisia ja viikot kuusipäiväisiä. Palkka kuussa oli 500 kruunua, siis runsaat 50 euroa. Lisäksi sai kuukausimatkakortin, jolla saattoi kulkea.

Parin kuukauden kuluttua iranilaisen Majan palkka nousi runsaaseen sataan euroon ja sitten lisää. Mutta edelleen, parin työvuoden jälkeen hän kertoo saavansa täysistä päivistä kampaamossa Tukholman ulkopuolella noin 800 euroa kuussa.

Se on alle puolet kampaajien keskipalkasta Ruotsissa, vaikka pimeällä työllä vältetyt verot otettaisiinkin huomioon.

”Jos sanon jotakin, he sanovat, että ole hyvä ja lähde”, 52-vuotias Maja sanoo silmät punaisena itkusta.

Takana on pitkä keskustelu Majan ja tytär Saran,19, elämästä Iranissa ja nyt Ruotsissa.

Yhden kahvilatapaamisen jälkeen perhe uskaltaa kutsua vieraan kotiinsa, pieneen vuokrayksiöön tukholmalaislähiössä. Äiti ja tytär ovat varuillaan, sillä he ovat eläneet parin vuoden ajan maan alla paperittomina. Heillä ei siis ole ollut laillista oikeutta oleskella Ruotsissa.

”Elämä on hyvin vaikeaa”, sanoo Maja jo melko hyvällä ruotsilla.

”Pitää miettiä koko ajan, kuinka paljon voin ostaa leipää tai lihaa ja missä kaupassa on alennuksia.”

Vastaavassa tilanteessa – piiloutuneena tai paperittomana – elää Ruotsissa tällä hetkellä eri arvioiden mukaan vähintään yli kymmenentuhatta, luultavasti kymmeniätuhansia ihmisiä.

Yksin poliisin etsintäkuuluttamia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on tällä hetkellä runsaat 12 000. Suuri osa heistä elää todennäköisesti maan alla Ruotsissa. Lisäksi on suuri joukko paperittomia, jotka eivät ole olleet yhteydessä viranomaisiin esimerkiksi turvapaikkaprosessin kautta, eikä heitä siksi näy tilastoissa, kertoo johtaja Per Löwenberg Ruotsin rajapoliisista.

Liki varmaa on silti, että viime vuosien suuren turvapaikanhakijamäärän seurauksena määrä kasvaa lähivuosina.

Sama on mitä luultavimmin edessä Suomessa pienemmässä mittakaavassa. Ruotsiin katsomalla voi ymmärtää, miltä elämä maan alla voi näyttää.

”Kun heitä on enemmän, on myös enemmän ihmisiä, jotka katsovat voivansa tienata heidän kauttaan”, sanoo Löwenberg paperittomista.

”Kyse on järjestelmästä Ruotsin hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolella.”

HS on haastatellut tämän artikkelin taustaksi kymmentä paperittomana tai piiloutuneena Ruotsissa elävää tai elänyttä miestä ja naista. Heidän kertomuksensa ovat kuvauksia näkymättömästä Ruotsista – ja samalla Ruotsista, joka on läsnä kaikkialla.

Isoissa ketjuravintoloissa, kampaamoissa, rakennustyömailla ja kodinhoitajina työskentelee ihmisiä kovissa oloissa, koska he kokevat sen ainoana vaihtoehtona.

He kertovat muun muassa 4–6 euron pimeistä tuntipalkoista ravintolassa tai siivoojana, kuten iranilaiset Hossein ja Sahar. Ravintola-alalla työehtosopimuksen minimipalkka on noin 12 euroa.

He kertovat saamatta jääneistä palkoista, kuten mongolialainen Baatar. Kerjäämisestä kadulla, kuten afganistanilainen Mariam. Tai vuokraemännistä, jotka vuokranmaksun lisäksi pitävät asukasta kokopäiväisenä kotiapulaisena, kuten iranilainen Zahra.

Samalla he kertovat Ruotsista, jonka he kokevat vaikeista oloista ja kielteisistä päätöksistä huolimatta parempana vaihtoehtona kuin paluun kotimaahansa.

”Minä pysyn täällä, en voi mennä takaisin Iraniin. Minulla ei ole mitään Iranissa”, sanoo Maja.

Kotona Iranissa Majalla oli mies joka pahoinpiteli, vainosi ja käytti päihteitä vuosikausia ja poliisi, jolta ei saanut riittävästi apua. Hän sai lopulta tarpeekseen ja lähti Ruotsiin vuonna 2012. Sisar asui jo maassa.

Tytär Sara tuli perässä joidenkin kuukausien kuluttua. Maja ja Sara päättivät jäädä, vaikka he saivat kielteisen päätöksen maahanmuuttovirastolta vuonna 2013.

”Elämäni meni täysin mustaksi, en tiennyt, mitä minä ja Sara voisimme tehdä”, Maja sanoo.

Hän tarjoaa vähästään kahvia ja hedelmiä. Pienen yksiön nurkassa viisi matkalaukkua odottaa taas muuttoa väliaikaisesta asunnosta, sillä vakituista on paperittomana liki mahdoton saada. Asunto vie noin 500 euroa Majan 800 euron kuukausipalkasta.

HS ei ole voinut vahvistaa haastattelemiensa paperittomien kertomuksia muista läheistä. Tarinat esimerkiksi kovista oloista työmarkkinoilla välittävät silti kuvan, jota ei ole syytä epäillä.

Hyväksikäyttö on paperittomille tavanomaista, kertoo Göran Sporsén, Ruotsin rakennusalan työntekijäliiton Byggnadsin luottamusmies. Hän on ollut pari vuotta mukana Tukholmassa toimivan ammattiliittojen yhteisen paperittomien vastaanoton toiminnassa. Vastaanotto on kerran viikossa avoinna kaikille, jotka kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi.

Vastaan on tullut kaikenlaista.

”Kerran oli tapaus, jossa mies sai pussin riisiä palkan sijaan”, Sporsén muistelee selatessaan puhelimessa klinikan muistioita.

Argentiinalainen mies oli tehnyt rakennuksilla töitä neljä päivää, loukannut sitten jalkansa ja saanut potkut. Korvaus oli klinikan muistiinpanojen mukaan noin 60 euroa, riisipussi ja hiukan hedelmiä.

”He ovat kuin orjia.”

Viime aikoina vastaanotto on yrittänyt auttaa muun muassa Ulan Batorista Mongoliasta tulevaa 28-vuotiasta Baataria.

Baatar saapuu tapaamiseen maanmiesten ravintolaan kädessään nippu paperille käsinkirjoitettuja tuntilistoja. Kolmetoista tuntia, yhdeksän tuntia, seitsemäntoista tuntia, neljätoista tuntia vuorokaudessa rakennus- ja remonttityömailla Tukholmassa ja lähistöllä.

Insinööriksi kotimaassaan kouluttautunut Baatar tuli Ruotsiin vuonna 2014. Hän sai ensin viisumin Puolaan ja matkusti sitten Ruotsiin etsimään työpaikkaa ja parempaa elämää. Kotona Ulan Batorissa palkalla oli vaikea tulla toimeen, hän sanoo.

Baatar päätyi pimeisiin hommiin työmaille, koska muuta ei löytynyt. Nyt hän elää Ruotsissa ilman työlupaa tai oleskelulupaa paperittomana ja yrittää vältellä poliisia.

”Jos on töitä, käyn töissä. Muuten koetan vain pysytellä kotona. En käy iltaisin ulkona juhlimassa tai sellaista”, hän sanoo.

Baatar on ujon oloinen mutta suora. Hän kertoo tulkkaavan maanmiehensä välityksellä, että työnantaja ei maksanut hänelle palkkaa yli 250 työtunnista, mikä tarkoittaa noin 2 000:ta euroa rahana. Työnantaja oli hänen mukaansa sanonut, ettei voi maksaa niin paljosta ja että Baatar oli ollut liian hidas töissä.

Baatar esittelee puhelimestaan kuvia remonttityömailta ja työnantajan kanssa käymäänsä viestinvaihtoa. Hän kysyy palkkaa kerran toisensa jälleen. Lopulta pienen ulkomaalaisten omistaman firman työnantaja lakkaa vastaamasta. Hän ei vastaa liioin, kun HS yrittää kysyä asiasta.

Paperittomia auttavan vastaanoton Sporsénin mukaan on hyvin tavallista, että paperittomille jätetään juuri tällä tavalla maksamatta osa koko palkasta. Ensin parista ensimmäisestä kuukaudesta saa korvauksen. Sitten, kun työ päättyy, ei viimeisestä kuukaudesta makseta lainkaan.

Palkat voivat olla noin kuuden seitsemän euron tuntitasoa, mikä vastaa hänen mukaansa laskutavasta riippuen noin puolta alan työehtosopimuksiin kirjatusta tasosta.

”Me haluamme ensisijassa puuttua epäasiallisten työnantajien toimintaan. Katsomme lisäksi, että vaikka ihmisellä ei olisi oikeutta olla maassa, hänellä on oikeus saada työstään palkka”, Sporsén sanoo.

Saman ajatuksen välittää paperittomia auttavassa Ingen människa är illegal (yksikään ihminen ei ole laiton) -verkostossa vapaaehtoisena työskentelevä Therese Johansson.

”Osa ei saa ehkä rahaa lainkaan, kun he tekevät töitä. He saattavat työskennellä esimerkiksi asuinpaikkaa vastaan jonkun kotona. Hyvin monilta huijataan osa palkasta. He uskovat saavansa rahaa seuraavassa kuussa, mutta eivät saa koskaan mitään.”

Myös 19-vuotiaalta Saralta, Majan tyttäreltä, jäi osa palkasta saamatta. Esimiehen kanssa isossa ketjuravintolassa tuli erimielisyyksiä, kun mies alkoi vikitellä Saraa. Kymmeniä vuosia Saraa vanhempi esimies halusi käydä vapaa-aikana juhlimassa ja veneilemässä. Se alkoi tuntua epämukavalta, Sara kertoo.

Kun Sara lähti esimiehen alaisuudesta, häneltä jäi joitakin satoja euroja saamatta. Hän valitti nimettömänä verovirastoon, vaikka pelkäsi, koska oli tehnyt työtä pimeänä ja paperittomana. Sara vaihtoi toisen esimiehen alaisuuteen, ja työ sujui paremmin. Palkka oli silti alhainen, seitsemisen euroa tunnissa, eikä hän saanut maksua ylitöistä eikä sairaspäivistä, kuten kollegansa. Niitä ei ole koskaan saanut myöskään äiti Maja.

”Minua suututtaa, etten saa samaa kuin muut, enkä voi elää samoin kuin muut. Mutta tuon verran saavat ne, jotka tekevät pimeänä. Monethan saavat myös paljon vähemmän”, Sara sanoo. Hän pitää itseään tavallaan onnekkaana.

Sara on voinut palkkansa ansiosta elää ainakin hieman samaan tapaan kuin muut nuoret: ostaa joskus jotain omalla rahalla. Hän käy lukion toista luokkaa, eikä koulussa kukaan muu kuin rehtori ole tiennyt hänen mukaansa paperittomuudesta. Ruotsissa kuten Suomessakin paperittomilla lapsilla on oikeus saada opetusta. Oikeus on myös terveydenhuoltoon. Joissakin kunnissa maksetaan tarvittaessa pientä avustusta.

”Olen onnellinen Ruotsissa, koska täällä voin olla sellainen kuin olen. Minulla voi olla juuri sellaiset vaatteet kuin haluan ja keitä hyvänsä kavereita, tyttöjä tai poikia, eikä kukaan pysäytä minua”, sanoo Sara.

Kotona Iranissa hän kertoo saaneensa noin 13-vuotiaana poliisin kimppuunsa, kun huivi oli väärin puettuna.

Kun elää paperittomana, ei mikään ole yksinkertaista. On jatkuva pelko poliisista ja pula rahasta. Lisäksi on arki, joka ei hoidu kuten muilla. Kun ei ole henkilönumeroa, ei saa esimerkiksi pankkitiliä, pankkikorttia eikä puhelinliittymää. Saran ja Majan puhelimet ovat Majan Ruotsissa pitkään asuneen sisaren nimissä.

Jotkut HS:n haastattelemat paperittomat naiset mainitsevat myös miehiltä heikon asemansa vuoksi saamistaan alentavista tarjouksista.

Maja kertoo esimerkiksi Ruotsissa tapaamastaan iranilaismiehestä, joka halusi mennä naimisiin hänen kanssaan ja tehdä samalla lapsen tuolloin alaikäisen Saran kanssa. Toinen mies halusi naittaa alaikäisen Saran pojallensa. ”He vain ajattelevat väärin, mittani on täynnä.”

Vaikeuksista huolimatta Maja ja Sara odottavat toiveikkaina asioiden ratkeavan Ruotsissa.

Maja jäi helmikuussa kiinni, kun veroviranomaiset tulivat hänen työpaikalleen kampaamoon, eikä hänellä ollut näyttää papereita. Hän joutui vankilaan muutamaksi päiväksi.

”Itkin koko ajan, ja olin hyvin peloissani, erityisesti lasteni vuoksi.”

Seurauksena äidin ja tyttären tapaus on uudelleen maahanmuuttoviraston käsittelyssä. Perhe katsoo olevansa vaarassa Iranissa muun muassa kristinuskonsa takia, mutta ei ole mitään varmuutta siitä, että se riittäisi syyksi maahanmuuttovirastolle. Myös perheen poika hakee nyt oleskelulupaa Ruotsista.

Maja sanoo haluavansa vain, että Saran elämästä tulisi parempi kuin hänen omastaan. Sellainen, jossa mies ei päätä kaikesta, kuten Iranissa, hän sanoo.

”Haluan vain tavallisen elämän, en enempää. Toivon, että lapseni saavat sen”, Maja sanoo.

19-vuotias Sara haluaa yliopistoon ja lakimieheksi.

”Olen sanonut maahanmuuttovirastolle, etten halua enää 20-vuotiaana ajatella tätä päätöstä. Haluan ajatella ajokorttia tai jotakin sellaista.”

Tai sitten Sara haluaa malliksi. Hymy leviää laajana kasvoille, kun kuvaaja antaa kokeilla parin kuvan verran oikeassa studiossa, valojen ja assistentin kanssa.

”Elämäni paras ilta”, tulee myöhemmin viesti Saralta.

Maja, Sara, Baatar ja Mariam käyttävät tekstissä muutettua nimeä omasta toiveestaan ja haavoittuvan asemansa vuoksi.

 

Ruotsi aikoo tiukentaa tarkastuksia

 Ruotsin hallitus on laskenut, että viime vuoden yli 160 000 turvapaikanhakijasta 60 000–80 000 saa kielteisen päätöksen ja joutuu lähtemään Ruotsista. Osa ei silti halua palata ja painuu maan alle. Poliisin etsintäkuuluttamana on tällä hetkellä noin 12 000 tapausta, jotka se on saanut toimeenpantavaksi maahanmuuttovirastolta.

 Viraston mukaan noin 7 400 turvapaikanhakijaa oli ”kadonnut” lokakuuhun mennessä tänä vuonna. Osa heistä on tiettävästi lähtenyt maasta, ja osa tullut jälleen takaisin. Tuhannet ovat yhä kateissa. Kuinka moni jää paperittomaksi, ei kukaan osaa tarkoin sanoa. Maahanmuuttoviraston ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä kadonneita ja poliisille jätettyjä tapauksia olisi noin 47 000.

 Ruotsin hallitus on viime aikoina kertonut toimista, joilla se pyrkii ottamaan tiukemman otteen paperittomista ja epäasiallisista työnantajista. Hallitus haluaa muun muassa antaa poliisille valtuudet tehdä riskiperäisiä tarkastuksia työpaikoilla, jotta paperittomasti maassa olevat löydettäisiin ja heidän oleskelunsa maassa estettäisiin. Nykyisin tarkastuksia voi tehdä vain rikosepäilyn perusteella. Vastaava oikeus on jo Suomessa.

 Vastaisuudessa poliisi voisi myös esimerkiksi kerätä sormenjälkiä sisäisten rajatarkastusten yhteydessä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruotsi
  • Paperittomat
  • Turvapaikanhakijat
  • Elina Kervinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Tutkija: Jihadistisia iskuja tehdään aiempaa enemmän, vaikka terrorismia on kokonaisuutena vähemmän kuin vuosiin – ”Iskuja voidaan tehdä kaikkialla Euroopassa”

    5. 5

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    6. 6

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    7. 7

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    8. 8

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    9. 9

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    10. 10

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää