Ulkomaat

Sukkulointi Brysselin ja Strasbourgin välillä turhauttaa EU-parlamentaarikkoja

Kaikki suomalaismepit haluaisivat lopettaa piinallisen ja kalliin matkustamisen Strasbourgiin EU-parlamentin istuntoihin

Lokakuun alussa tuhannet politiikan koulimat ja hyväpalkkaiset ihmiset tekivät jälleen kerran turhautuneina matkaa Ranskan Strasbourgiin ja siellä sijaitsevaan Euroopan parlamenttiin. He olivat menossa hyväksymään Pariisin ilmastosopimusta, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä.

EU-parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki (kesk) lähetti medialle tiedotteen, joka muistutti panttivangiksi jääneen ihmisen hätähuutoa.

”EU vaatii jäsenmaita, kansalaisia ja yrityksiä vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Strasbourgiin matkustamisesta aiheutuu kuukausittain 19 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Järjettömät aikaa ja rahaa tuhlaavat sekä ympäristölle haitalliset Strasbourgin viikot on lopetettava”, Jäätteenmäki vaati.

Jäätteenmäki ei ole yksin turhautumisensa kanssa. Jokainen suomalainen europarlamentaarikko eli meppi kertoo HS:n meppiraadissa haluavansa eroon käytännöstä, joka pakottaa heidät matkustamaan 12 kertaa vuodessa Strasbourgiin täysistuntoihin.

Näin heidän on tehtävä, vaikka heillä on parlamenttitalonsa – tai talorykelmänsä – myös Brysselissä. Kyseiset kalliit ja kiiltävät Brysselin rakennukset tunnetaan esimerkiksi lyhenteistään PHS, ASP, ATR, WIB, JAN, EAS ja MON.

Useat mepeistä viittaavat kyselyihin, joiden mukaan kolme neljästä EU-parlamentin 751 jäsenestä olisi valmis luopumaan Strasbourgin istunnoista.

Mutta valittaminen ei auta, huomauttaa esimerkiksi Jussi Halla-aho (ps).

”Koska parlamentin siirtäminen pois Strasbourgista edellyttäisi perussopimusten muuttamista ja koska perussopimusten muuttamiselle ei ole realistisia edellytyksiä, meppien mielipiteellä ei ole juurikaan merkitystä.”

Lissabonin sopimuksen kuudes protokolla toteaa, että EU-parlamentin on kokoonnuttava 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa. Sinne sitten matkaavat parlamentaarikot, heidän avustajansa, lobbarit, komissaarit, mediaväki – ja rekkakaupalla tavaraa.

Parlamentti aloitti asteittaisen siirtymisensä Strasbourgista Brysseliin vuonna 1985, koska parlamentti halusi olla lähempänä muita EU-instituutioita. Strasbourgissa istutaan nykyään noin 48 päivää vuodessa.

Keskustelu Strasbourgista nousee aika ajoin julkisuuteen – ja sitten se sammuu, koska mikään ei muutu. Monet mepeistä ajattelevat, että kyse on muiden maiden haluttomuudesta haastaa unionin perustajamaata Ranskaa.

“Nyt Ranska yksin vetollaan estää ratkaisun purkamisen. On aika, että EU:n parlamentti päättää itse kokoontumispaikastaan”, toteaa Heidi Hautala (vihr).

Petri Sarvamaa (kok) keksii Strasbourgin parlamentista ainakin yhden hyvän asian. Se todistaa, että EU-maissa päätöksiä tehdään eri jäsenmaiden kesken, ei vain Brysselin kuplassa.

”Jos parlamentti lähtisi Ranskasta, se antaisi ranskalaisille yhä enemmän ajatuksia siitä, että ehkä (euroskeptinen populistipoliitikko) Marine Le Pen onkin oikeassa.”

Strasbourgin sirkuksen pyörittämisen luulisi olevan suurempikin huolenaihe, koska EU-maat ovat käyneet läpi vaikean talouskriisin ja tänäkin syksynä parlamentti ja jäsenmaat ovat riidelleet EU-budjetin koosta.

Parlamentin matkaralli aiheuttaa vuosittain noin 180 miljoonan euron lisäkulun, arvioi Strasbourgista eroon pyrkivä Single Seat -kampanja, johon kuuluu myös suomalaismeppejä.

Aika monelle EU-kansalaiselle taitaa olla arvoitus, että Brysselin ja Strasbourgin lisäksi parlamentilla on kolmaskin pääkallopaikka, Luxemburgissa. Siellä työskentelee parlamentin hallinnon virkamiehiä: yhteensä 2 400, noin kolmannes EU-parlamentin työllistämistä ihmisistä.

Luxemburgiin on muuten tekeillä uusi rakennus parlamentille noin 400 miljoonan euron hintaan. Single Seat -kampanjan mukaan Strasbourgin parlamentti­rakennuksiin on uponnut noin 600 miljoonaa euroa.

EU-byrokratian tuhlailu on ollut etenkin brittilehtien kritisoima aihe vuosikymmenien ajan. Se oli yksi osasyy siihen, miksi britit päätyivät kansanäänestyksessään jättämään unionin.

Miapetra Kumpula-Natri (sd) kutsuu parlamentin hajasijoittamista unionin ”imagolle haitalliseksi hölmöilyksi”.

”Ravaaminen on kallista, saastuttavaa, rasittavaa ja kaikin puolin typerää hommaa.”

HS kysyi mepeiltä

1. Kannattaisitteko sitä, että EU-parlamentti siirtyisi kokonaisuudessaan Brysseliin ja Strasbourgin täysistuntoviikot lopetettaisiin?

2. Mitä hyvää ja / tai huonoa on mielestänne siinä, että EU-parlamentti muuttaa kerran kuussa toiseen maahan ja kaupunkiin?

Nils Torvalds (r)

1. ”Kyllä. Parlamentilla pitää olla yksi ainoa täysistuntopaikka.”

2. ”Ei mitään hyvää. Matkat Strasbourgiin varastavat kohtuuttomasti aikaa ja energiaa. Jos tulen Suomesta, olen käyttänyt noin kuusi tuntia matkustamiseen ja polttanut tuntemattoman määrän lentokonebensiiniä. Tavallisesti myös kaksi avustajaa on tuhlannut kallista aikaa matkustamiseen.”

Merja Kyllönen (vas)

1. ”Kyllä.”

2. ”Reissaaminen on juoksevine kuluineen ja ympäristöpäästöineen ihan järjetön prosessi. Brysselissä on kaikki tarpeelliset systeemit, jotta istunnot voidaan pitää myös siellä. Kaikki muutkin säästävät, ja EU-parlamentti voi säästää omalta osaltaan tästä järjettömästä menettelystä.”

Heidi Hautala (vihr)

1. ”Ehdottomasti.”

2. ”Tämä ratkaisu on menneisyyden jäänne, joka maksaa veronmaksajille ainakin 140 miljoonaa euroa vuodessa ja aiheuttaa tuhansien ihmisten työn tehottomuutta. Se on peräisin ajalta, jolloin alkuperäinen jäsenmaa pystyi vaatimaan ’osuuttaan’ EU:n instituutioista.”

Jussi Halla-aho (ps)

1. ”Kyllä.”

2. ”Ei siinä ole mitään järkeä tai hyvää. Puhtaan subjektiivisesti Strasbourg on miellyttävämpi työskentely-ympäristö kuin Bryssel, mutta tällä tuskin voidaan perustella sitä, että satoja miljoonia euroja julkista rahaa tuhlataan vuosittain rekkaralliin ja tyhjänä seisoviin rakennuksiin.”

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)

1. ”Kannatan mallia, jossa parlamentti olisi pysyvästi yhdessä paikassa, joko Strasbourgissa tai Brysselissä.”

2. ”Järjestelystä hyötyvät lähinnä istuntopaikkakunnan elinkeinoelämä, kuljetusten järjestäjät ja ravintolat. Kun parlamentti kokoontuu Strasbourgissa, ovat hotellien hinnat usein kaksin- tai kolminkertaiset normaalihintoihin nähden eli kaikkien osapuolten rahastus on kovaa.”

Hannu Takkula (kesk)

1.”Kyllä.”

2.”En tiedä yhtään meppiä, joka kannattaa kahden parlamentin järjestelmää. Ainoa jakolinja meppien välillä on se, että lähinnä ranskalaiset ja muutamat muut ovat sitä mieltä, että parlamentin ainoa kokoontumispaikka pitäisi olla Strasbourgissa. Enemmistön mielestä sen tulisi olla Brysselissä.”

Anneli Jäätteenmäki (kesk)

1. ”Kyllä.”

2. ”Käytäntö ei ole mielestäni pelkästään huono vaan kaikin puolin haitallinen. Inhimillisten ja rahallisten resurssien lisäksi kansalaisten oikeustajun vastainen käytäntö rapauttaa kansalaisten luottamusta unionia kohtaan.”

Paavo Väyrynen (kesk)

1. ”Kyllä.”

2. ”Kannatan täysistuntojen pitämistä vain Brysselissä. Nykyisessä käytännössä en näe mitään hyvää. Toisaalta tämä on turha puheenaihe, kun Ranska ei suostu luopumaan Strasbourgin istunnoista.”

Henna Virkkunen (kok)

1. ”Kyllä.”

2. ”Päätöksellä on aikoinaan ollut iso symbolinen ja historiallinen merkitys. Nyt ajat ovat muuttuneet, ja uskon että jäsenmaat ovat vielä joskus kypsiä siihen, että siirrymme yhteen istuntopaikkaan.”

Petri Sarvamaa (kok)

1. ”Kyllä kannattaisin, jos sitä meiltä kysyttäisiin.”

2. ”Olisi ehdottoman järkevää, että istuisimme vain yhdessä paikassa. Brysselissä olisi järkevintä olla koko ajan, koska siellä ovat (jäsenmaita edustava) neuvosto ja komissio, ja parlamentti on elimellinen osa lainsäädäntötyötä, koska suurin osa asioista päätetään yhteispäätösmenettelyllä.”

Sirpa Pietikäinen (kok)

1. ”Kyllä.”

2. ”Ymmärrettävämpi puoli Strasbourgiin siirtymisessä on se, että se on eurooppalaista aluepolitiikkaa. Tehokkuuden nimissä voisimme vaatia, että kaikki EU-elimet ja -virastot siirrettäisiin samaan paikkaan, mutta emme me tee niin jäsenmaissakaan. Yliopiston tai metsäinstituutin lakkauttaminen Joensuusta kohtaa yhtä lailla vastustusta paikallistasolla.”

Liisa Jaakonsaari (sd)

1. ”Kyllä. Yksi paikka, joko Bryssel tai Strasbourg.”

2. ”Kaksi paikkaa maksaa maltaita, ja kulkuyhteydet ovat hankalat. Hyviä puolia ei ole muuta kuin se, että erityisesti Strasbourg on upea kaupunki ja muistuttaa Euroopan synkästä historiasta. Kaupungin yli ovat marssineet sotajoukot toisensa perään.”

Miapetra Kumpula-Natri (sd)

1. ”Kannatan koko sydämestäni.”

2. ”Hyvä puoli on se, että Strasbourgissa työtä tehdään todella tiiviisti, siellä työskennellään kellon ympäri. Ympäristö muistuttaa vähän seminaaria ruotsinlaivalla: kukaan ei poistu, ihmiset viettävät aikansa suljetussa tilassa, työhuoneetkin muistuttavat hyttejä. Tunnelma tosin on vähemmän viinaisa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • mepit
  • EU-parlamentti
  • Euroopan unioni
  • EU
  • Pekka Mykkänen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    2. 2

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    3. 3

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    4. 4

      Natsit arvostivat luomua, eläintensuojelua ja kasvissyöntiä – nyt natsien ympäristöintoilusta saavat maksaa nykyvihreät

    5. 5

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    6. 6

      Saksalaislehti: Kolmella Turun puukotusten marokkolaisepäillyistä rikostausta Saksassa

    7. 7

      Suurella tohinalla pystytetyt designpysäkit seisovat hylättyinä Kampissa – ohi ei mene ratikoita, eivätkä bussien ovet mahdu avautumaan

    8. 8

      Hyvin menestyvien tyttöjen haukkuminen on yleisesti hyväksytty kiusaamisen muoto – Miksi tyttöhikareita pilkataan?

    9. 9

      Lähes 2 000 ihmistä saattoi altistua tuhkarokolle kesällä – taudin Suomeen tuonut mies matkusti täysissä junissa ja Tallinnan-lautalla

    10. 10

      Helsinkiläisen Ulla Pihkalan vauva syntyi yllättäen makuuhuoneeseen – ”Olin iloinen, että ensihoitajat tulivat paikalle, mutta samalla hävetti, että täällä sitä ollaan kotona synnyttämässä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    5. 5

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    6. 6

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    7. 7

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    8. 8

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    9. 9

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    10. 10

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää