Ulkomaat

Baltian ja Venäjän rajaseudulla odotetaan Trumpin aikaa hermostuneina – ”Meidän on parempi varautua sotaan, tuli sitä tai ei”

Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump säikäytti Baltian maat kommenteillaan Venäjästä ja Natosta. HS teki tutkimusmatkan Naton ja Venäjän uudelle etulinjalle. Matkalla Venäjän Pihkovasta Latvian ja Liettuan kautta Kaliningradiin paikalliset saivat itse selittää, millä mielin he odottavat Trumpin aikakautta.

Pihkovan alue, Venäjä


Rajalle on matkaa vain muutama kilometri. Sen takana alkaa Viro – ja samalla myös sotilasliitto Nato. Ollaan Venäjällä, Pihkovan alueella. Neuvostoarmeijan majuri evp. Mihail Bustabajev istuu pienen talonsa keittiön pöydän ääressä ja naurahtaa.


”Kaksi asiaahan ihmistä kiinnostaa. Onko Marsissa elämää ja tuleeko sota.”

Sitten hän vakavoituu.

”Eihän suhdetta voi kutsua ystävällisemieliseksi, jos rajalle aletaan rakentaa sotajoukkoja.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Täällä Venäjän ja Baltian rajalla ollaan uuden edessä.

Yhdysvallat saa perjantaina uuden presidentin Donald Trumpista, joka viime kesänä sanoi, ettei Yhdysvallat puolustaisi ehdottomasti Baltiaa Venäjän hyökkäykseltä. Lausunto oli yllättävä, sillä Baltian maat ovat kuuluneet Natoon vuodesta 2004.

Baltiassa oli oltu hermostuneita alkuvuodesta 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin ja Itä-Ukrainan sota alkoi. Naton ja Venäjän välit viilenivät. Venäjä tosin pitää syynä Puolaan tulevaa ohjuspuolustuskilven osaa, jota se vastustaa.

Tästä rajasta tuli aiempaa merkittävämpi etulinja. Tämä on huomattu ja kuultu täällä Petserissä. Venäjän sotakoneiden lennot lisääntyivät heti Krimin valtauksen jälkeen.

Pihkova on vanha sotilaskaupunki. Se on tunnettu maahanlaskudivisioonastaan, jota pidetään yhtenä Venäjän parhaista joukko-osastoista. Sen sotilaat ovat osallistuneet muun muassa Itä-Ukrainan sotaan. Tämä selvisi loppukesästä 2014, kun sen sotilaita alkoi kaatua.

”Kun ne lähtivät kolonnana 19. elokuuta 1991 Pihkovasta seitsemältä, ne olivat Tallinnassa lounaan jälkeen”, Bustabajev sanoo viitaten tapahtumiin, jolloin Baltian maat olivat irtautumassa Neuvostoliitosta.

Hänestä näissä asioissa kyse on lopulta luottamuksesta. Nyt sitä ei ole kummallakaan puolella. Siksi hän ei usko tilanteen muuttuvan Trumpin myötä.


Samalla kannalla ollaan Pihkovan Lenininkadun Karl Fridrih -baarissa.

”Ei se ole yhdestä ihmisestä kiinni”, Alen sanoo.

Hän on sotilassuvusta, eikä halua kertoa koko nimeään.

Kun Bustabajev puhui passiivissa sotajoukkojen rakentamisesta, Alen puhuu vain Natosta.

”Nato tuo kaikkea lisää Baltiaan koko ajan. Juuri kerrottiin uusista taisteluvaunuista. Muistamme, miten viimeksi kävi, kun oli paljon tankkeja rajalla.”

Puhe on Puolaan tällä viikolla amerikkalaissotilaiden mukana saapuneista 87:stä taisteluvaunusta, joisa osa tulee Baltiaan.

Viimeksi milloin?

”1941.”


Lähellä Viron rajaa on Izborskin kylä, joka sotien välillä kuului Viroon. Se on ollut ennenkin yksi venäläisten läntisiä sillanpäitä. Siitä muistona on keskiaikainen linnoitus.

Izborskin tuorekaan maine ei ole puhtaan rauhanomainen. Kylän 1150-vuotisjuhlavuonna 2012 ryhmä konservatiivisia ja kansallismielisiä upseereita ja analyytikoita perusti täällä Izborskin klubin. Sen vaikutusvallasta Kremlissä on erilaisia arvioita.

Jäseniä yhdistää liberalismin ja lännen vastustaminen. Osa haluaa palauttaa vanhat Venäjän keisarikunnan rajat.

Kylässä on muuta ajateltavaa.

”Tavalliset ihmiset vain yrittävät selvitä arjestaan”, sanoo Liivi Pokrovskaja.


Ystävätär Nadežda Tšenina on samaa mieltä. Hän ei ymmärrä, että lännessä ajatellaan tavallisten venäläisten haluavan sotaa.

Ajatukset täyttää kutominen – varasto on täynnä perinteisiä izborskilaisia mattoja – ja rakkaan kylän jääminen oman onnensa nojaan. Tuhannen asukkaan kylässä ei ole kaasua, kunnollista vettä, viemäröintiä eikä lääkäriä.

Näistä paikallisviranomaiset eivät siis ole välittäneet, mutta nyt he ovat päättäneet ”siivota” hautausmaan. Panna ristit ja kummut maan tasalle.

”Ei täällä mitään Natoa tarvita. Meillä on oma sotamme. Valmiiksi hautausmaalla”, aviomies Aleksandr Pokrovski naurahtaa.

Latvia


Ehkä maailma muuttuu parempaan suuntaan, kun Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti. Toivoa ainakin on.

Näin sanoo Juri Vinogradov, Itä-Latvian Rēzeknessä asuva 33-vuotias rekkakuski ja venäläisjärjestön innokas jäsen.

”Ehkä hän on tarpeeksi viisas saamaan Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet uudelle tolalle ja yhteistyön vireille. Ainakin hän puhuu oikein”, hän sanoo.


Latvian iso venäjänkielinen vähemmistö asuu lähinnä Riiassa ja Itä-Latvian Latgalliassa, jonka keskus Rēzekne on. Täällä kaduilla kuulee venäjää – ja Venäjää. Monet venäjänkieliset katsovat Venäjän televisiota ja tukevat Kremlin politiikkaa.

Siksi keväällä 2014 monissa läntisissä arvioissa epäiltiin Venäjän seuraavan kohteen olevan Itä-Latvia ja Rēzeknen uusi Donetsk.


Rēzeknessä näihin puheisiin on kyllästytty jo kauan sitten. Vinogradovkaan ei usko sotaan.

Ymmärtääkö hän kuitenkin, miksi monet latvialaiset hermostuivat Krimin jälkeen?

”Pienet kansat ajattelevat niin. Jos jossain tapahtuu jotain, ne ajattelevat heti, että kohta sama tapahtuu heille.”

Sitten hän toistaa: Krim liittyi Venäjään vapaaehtoisesti kansanäänestyksen myötä.

Latviassa kuitenkin harvat asiat ovat mustavalkoisia. Kansallinen puolustusakatemia totesi viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa, että puolet venäjänkielisistä ei tue Kremlin näkemyksiä. Eikä Kremlin kanssa samaa mieltä oleminen välttämättä tarkoita epälojaalisuutta.

Tämä näkyy esimerkiksi Makašanissa. Kylässä on taidepainotteinen koulu, johon tullaan kaukaakin. Koululla on hyvä maine, mutta alueelta on myös suljettu paljon kouluja, kun maahanmuutto muualle EU:hun on vienyt lapsia. Oppilaista merkittävä osa on venäjänkielisiä, jotka aloittavat ummikoina.

Rehtori Gundega Rancānen mukaan tämä ei ole vaivannut venäjänkielisiä vanhempia.

”Krimin jälkeen monet ovat tunteneet olonsa aiempaa hermostuneemmiksi. Putinin toimintaa tuntuu olevan vaikea ennakoida”, hän sanoo, kun puhe kääntyy yleisempiin asioihin.

”Mutta vaikka tämä stressaa, silti tässä vieressä eläessä ei ole hyvä koko ajan pelätä Venäjää. Se on tuhoisaa itselle.”


Trumpin voitto on lisännyt epävarmuutta, vaikka puolustusministeriehdokas James Mattis vähän lohdutti. Poliitikot ovat jo päättänet puolustusmenojen lisäämisestä ja puheet sosiaalisesta tasa-arvosta ovat lisääntyneet.

Silti monia selvästi ärsytti yhdysvaltalaiskenraali Raymond T. Thomasin kommentti uudenvuodenpäivän New York Timesissa, kun hän sanoi, että Baltian maissa ”pelätään kuollakseen Venäjää”. Kenraali tuskin keksi sanomaansa, mutta useimpien latvialaisten mielestä tuollaiset puheet antavat heistä avuttoman kuvan.

Latvialaiset muistuttavat mielellään, että Kansalliskaartiksi kutsuttuun vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestöön on liittynyt lähes tuhat uutta jäsentä vuodessa Krimin valtauksesta alkaen.

Historianopiskelija Juris Tomašūns on yksi heistä.

”Meidän on parempi varautua sotaan, tulee sitä tai ei. Eihän kukaan sitä toivo, mutta aina pitää olla valmis”, hän sanoo kotonaan Jelgavassa Keski-Latviassa.


Hän sanoo Trumpin jo peruneen vaalipuheitaan. Arviot tämän läheisistä suhteista Venäjään kuulostavat silti pahalta.

Isä, historioitsija Andris Tomašūns ei usko sotaan. Hänestä kuitenkin näyttää siltä, että Yhdysvallat ja Venäjä eivät pysty millään ymmärtämään toistensa järjestelmiä: toisessa mikään ei ole yhden ihmisen varassa, toisessa lähes kaikki.

”Ei voi enää sanoa länsi ja itä, ennemminkin kaksi maailmaa.”


Liettua


Šiauliain kirjaston virkailija Inga Liekmanienė katoaa hyllyjen väliin. Pian hän palaa ohuen kirjan kanssa.

Se on viranomaisten julkaisema kirjanen, jossa neuvotaan, miten varaudutaan sotaan ja mahdolliseen miehitykseen. Kirjasia on jo kolme, mutta kirjastosta puuttuu vielä tuorein versio. Se on kuvineen aiempia konkreettisempi.

”Kukaan ei ole lainannut tätä. Ei täällä niin paljon sotaa pelätä”, Liekmanienė sanoo.

Halukkaat ovat kyllä saaneet sen käsiinsä, kirjaston varajohtaja Regina Miežetienė sanoo.

Versiosta on otettu kymmenien tuhansien painokset, ja tiedot ovat myös netissä. Kirjat ovat osa hallituksen kampanjaa, kuten vakoilijoista varoittavat televisiomainokset. Liettua myös lisää puolustusmäärärahoja Natossa sovitulle tasolle.


Šiauliaissa ja Liettuassa monet ovatkin huolestuneita. Venäjä linnoittaa vieressä olevaa Kaliningradia kiihtyvällä vauhdilla.

”Trump on iso ongelma, hänhän sanoi, etteivät he välttämättä auta meitä. Hän tuntuu arvaamattomalta”, Miežetienė sanoo.

”Kesällä olimme helpottuneita, kun Nato päätti lähettää joukkoja. Ja sitten Trump voitti.”

Hän myöntää, että huolta saattaa lisätä myös se, että poliitikot puhuvat aiheesta koko ajan.

Šiauliaissa oli yksi Neuvostoliiton suurimmista lentotukikohdista. Nyt kenttää käyttävät Nato-maiden koneet, jotka ovat valvoneet täältä Baltian ilmatilaa.

Nyt neljän kuukauden mittaista vuoroaan hoitavat hollantilaiset. Loppuvuodesta vuorossa olivat ranskalaiset, jotka kertoivat käyneensä tervehtimässä kaudellaan 23:a venäläiskonetta, jotka lensivät aivan Baltian maiden ilmatilan tuntumassa.

”Välillä käy mielessä, että olisimmeko me ensimmäinen kohde lentotukikohdan vuoksi”, Miežetienė naurahtaa.

Miežetienėn mainitsemat joukot tarkoittavat Liettuaan tänä vuonna tulevaa Nato-pataljoonaa. Samanlaiset ovat tulossa Puolaan, Latviaan ja Viroon.

Ne ovat yksi näkyvä merkki Naton muutoksesta. Se keskittyi kylmän sodan päätyttyä kriisinhallintaan, mutta Krimin valtauksen jälkeen se on kiinnittänyt taas aiempaa vahvemmin huomiota jäsentensä yhteiseen puolustukseen.

Baltian pataljoonat vahvistavat pelotetta. Baltian maiden kannalta niillä on tärkeä ansalangaksi kutsuttu vaikutus: Johonkin Baltiaan maahan kohdistuva aggressio johtaisi nykytulkinnan mukaan välittömästi Naton viidennen artiklan laukeamiseen.

Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Se siis määrittää Nato-maiden velvoitteen puolustaa toisiaan.

Pitkään Baltiassa oli nimittäin huoli, että mahdollinen hyökkäys vain aloittaisi Natossa kinastelun, onko hyökkäystä oikeasti tapahtunut. Nyt tilalle on tullut uusi huoli siitä, mitä muut ymmärtävät viidennen artiklan velvoittaman avun tarkoittavan. Trumpin lisäksi epävarmuutta tuovat Saksan, Ranskan ja Hollannin vaalit.


Kadulla kirjaston ulkopuolella on vain kahdeksan astetta, mutta tuuli on raastava.

”Pitäisi olla ainakin vähän huolissaan ja lähettää politiikkojamme Yhdysvaltoihin keskustelemaan”, lastenrattaita työntävä Kristina Medelienė sanoo.

”Ei auta kuin elää päivä kerrallaan”, aviomies Andrius Medelis lisää.

Bussipysäkillä on rauhallinen Dovydas Jokimčius.

”En valvo asian vuoksi öitäni.”

Kaliningrad, Venäjä


Kun Liettuasta ajaa länteen, on taas Venäjällä. Neuvostoliiton hajotessa Liettuan ja Puolan kainalossa oleva Kaliningradin alue jäi Venäjän osaksi. Noin miljoonan asukkaan alueella ei ole maayhteyttä muuhun Venäjään.

Täällä ei keskustella turvallisuustilanteesta, Venäjän ohjuksista, Puolaan rakenteilla olevasta ohjuspuolustuskilven osasta tai Baltiaan tulevista Nato-pataljoonista, saati sitten jostain sodan uhasta, vaikka Kreml on tällä viikolla kutsui Puolaan saapuneita amerikkalaissotilaita uhaksi.

”Ei tavallisia ihmisiä kiinnosta”, sanoo Sergei Sterlin, Kaliningradin juutalaislehden päätoimittaja.


Kaliningradin kaupungissa onkin helppo unohtaa, että ollaan Itämeren militarisoiduimmalla alueella. Täällä ei näy sotilaita kuten Baltijskin satamakaupungissa, joka on Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta.

Silti Kaliningradin alue on Venäjälle strategisesti tärkeä paikka, josta se voi sodan syttyessä häiritä ja estää Naton lisäjoukkojen tuonnin Baltiaan.

Lännessä on puhuttu paljon Iskander-ohjuksista, joihin voi asentaa ydinkärjen. Lokakuussa tänne näyttävästi saapuneissa korveteissa on Iskandereita pidemmälle yltävät Kalibr-ohjusjärjestelmät, joihin niihinkin voi asentaa ydinkärjet. Tärkeitä ovat myös esimerkiksi S-400-ilmapuolustusjärjestelmät.


Venäjä virallisesti aina vain vastaa Naton toimiin. Samalla linjalla on Sterlin.

”Me täällä Kaliningradissa olemme viisumipakon ja Euroopan militarisoinnin panttivankeja. Meillä ei ollut Iskander-ohjuksia, mutta sitten Nato toi Puolaan ohjuksia, joten meillekin tuli”, hän sanoo.

Illalla käymme teellä Nikolai ja Ženja Hartšenkolla. Ženja on syntynyt Liettuassa venäläiseen perheeseen, joten hänellä on Liettuan passi.

Hän selittää, miksi kaliningradilaiset eivät puhu turvallisuustilanteesta: tänne tuodun aseistuksen ansiosta he kokevat olonsa turvallisiksi. Heitä ei pelota.

Liettualaisten pelon hän sanoo aistivansa aina siellä käydessään, vaikka ei pidäkään sitä perusteltuna. Pahinta oli lyhyt aika Krimin jälkeen, silloin ei tehnyt mieli puhua venäjää julkisesti, hän sanoo.

Uskotteko Trumpin muuttavan tilannetta?

”Yhdysvalloissa presidentit vaihtuvat, politiikka ei niinkään”, Nikolai sanoo.


Jakov Grigorjev tulee tapaamaan keskustan Fjost-kahvilaan.

Hänkään ei usko Baltian maiden olevan oikeasti vaarassa, vaikka ymmärtää niiden pelon Ukrainan tapahtumien jälkeen. Hänestä Ukraina eroaa kuitenkin Baltian maista monella tavalla, se ei ole Naton jäsen ja sen merkitys Venäjälle on paljon isompi.

Grijorjev vahvistaa, ettei hänkään huomaa Natosta juuri puhuttavan.

”Miksi Natoa pelättäisiinkään, jos joka viikonloppu ajetaan Puolaan ostoksille.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeren turvallisuus
  • Baltian maat
  • Venäjä
  • Nato

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    5. 5

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    6. 6

      ”Olen yrittänyt ymmärtää äitiäni” – vielä moni kolmikymppisistä on elänyt lapsuuden, johon heijastuivat sotasukupolven traumat

    7. 7

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      15-vuotias pidätetty Lontoon happoiskusta epäiltynä – ainakin kuuden kerrotaan loukkaantuneen

    10. 10

      Suomalainen merikapteeni nai eteläafrikkalaisen seikkailijattaren 82 vuotta sitten ja ajoi sitten laivansa karille Englannin kanaalissa – uusi kirja kertoo romanttisen, traagisen tarinan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    8. 8

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    9. 9

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    10. 10

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää