Ulkomaat

Mitä Trump oikeasti ajattelee Venäjästä? Suomi ja Eurooppa janoavat vastauksia turvallisuuden superviikolla

Tällä viikolla päättäjät kokoontuvat pohtimaan maailman turvallisuustilannetta ensin Brysseliin ja sen jälkeen Saksan Müncheniin. Naton jäsenet pääsevät ensi kertaa kysymään Yhdysvalloilta, miltä sotilasliiton tulevaisuus näyttää presidentti Donald Trumpin kaudella. Münchenin turvallisuuskonferenssissa kysymykset laajentuvat Venäjään, Kiinaan ja Syyriaan. Kirjeenvaihtajat kertovat, mitä tapaamisilta odotetaan eri puolella maailmaa.

Realismi palasi Valkoiseen taloon

Laura Saarikoski, Washington


Mikä tuo ääni on? Tyhjeneekö ilmapatja?

Ei, vaan helpotuksen huokaus monien maailman johtajien suusta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perääntynyt kautensa alussa monista kaikkein vaarallisimmista ehdotuksistaan turvallisuuspolitiikan alalla.

Vaalikampanjan aikana Trump kutsui puolustusliitto Natoa aikansa eläneeksi, lupasi repiä Iranin ydinohjelmasopimuksen, uhkaili Kiinaa, ehdotti Japanille omaa ydinasetta ja vihjaili, että Yhdysvallat siirtää lähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin.

Seuraukset olisivat vähimmillään aiheuttaneet epävakautta ja pahimmillaan erittäin vaarallisen tilanteen Euroopassa, Lähi-idässä ja Tyynellämerellä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt Trump on hissukseen peruuttanut kaikkein radikaaleimmista ehdotuksistaan. Yhdysvallat jatkaa Japanin ja Länsi-Euroopan puolustamista, vaikka Euroopan Nato-maat joutuvatkin maksamaan entistä isomman osan laskusta. Israelille Trump kertoi, että uudet siirtokunnat eivät olekaan hyvä ajatus. Iranille määrättiin uusia pakotteita, mutta ydinsopimuksen repimisestä ei enää puhuta.

Kun Pohjois-Korea teki ohjuskokeen sunnuntaina, Trump ei revitellyt Twitterissä, vaan vakuutti perinteisessä tiedotustilaisuudessa tukeaan Japanille.

Tietenkin on aivan liian aikaista sanoa, että Yhdysvaltain ulkopolitiikka olisi palannut perinteisille urille. Trump lupasi arvaamattomuutta, ja sitä on varmasti tulossa.

Suomen kannalta tärkeimpiä ovat kysymykset vapaakaupasta ja Venäjästä. Suomi on ulkomaanviennistä riippuvainen maa, ja Trumpin protektionismi olisi meille huono uutinen. Toistaiseksi puheet uusista tulleista ovat silti vasta puheita.

Venäjän suhteen oleellinen kysymys on tämä: miksi Trump jatkaa Vladimir Putinin puolustamista joka kerta, kun häneltä asiasta kysytään? Tärkeät liittolaiset, kuten Australian pääministeri, saavat kylmäkiskoisempaa kohtelua.

Jos presidentti Barack Obama olisi kuitannut Putinin toimet Trumpin tapaan toteamalla, että kyllähän Yhdysvallatkin tekee monenlaista pahaa, oikeisto olisi pitänyt häntä maanpetturina.

Perjantaina The New York Times -lehti paljasti, että Trumpin turvallisuusneuvonantaja Mike Flynn puhui joulukuussa Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläälle Venäjä-pakotteiden poistamisesta.

Kun Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence, ulkoministeri Rex Tillerson ja puolustusministeri James Mattis saapuvat tällä viikolla Saksaan, heidän tehtävänsä onkin rauhoitella huolestuneita liittolaisia.

Kysymys kuuluu, tietävätkö hekään, mihin presidentti Venäjän suhteen pyrkii.

Moskovasta rakkaudella Ljubljanaan

Pekka Hakala, Moskova


Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää pitää kaikki nappulat pelilaudalla valmistautuessaan Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin mahdollisiin avauksiin. Samalla kaikki rakoilut Euroopan unionin riveissä pannaan Moskovassa riemulla merkille.

Putin on toistellut toiveikkuuttaan Yhdysvaltain-suhteiden parantumisesta koko alkuvuoden ajan.

Hän teki näyttävän, henkilökohtaisen myönnytyksen joulukuun lopussa, kun Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama karkotti 35 venäläisdiplomaattia tietomurtoskandaalin vuoksi. Venäjä valmistautui jo vastatoimiin, kun Putin yllättäen ilmoitti että sellaisista toistaiseksi pidättäydytään.

Vastatoimiin on kuitenkin selvästi valmistauduttu. Venäjällä velloo parhaillaan niin sanottu Šaltai-Boltai-hakkeriskandaali, jossa venäläisiä hakkereita syytetään tietomurroista Moskovassa. Kommersant-lehden tietojen mukaan Lefortovon tutkintavankilassa on kuitenkin neljä turvallisuuspalvelu FSB:n työntekijää, joiden epäillään sotkeutumisesta hakkerointeihin – mahdollisesti Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n laskuun. Jos Trumpin kanssa ei yhteistä säveltä löydy, saattaa luvassa olla näyttäviä paljastuksia ja amerikkalaisdiplomaattien karkotuksia.

Venäjän puolustusvoimat taas on raportoinut yhteisestä sävelestä Yhdysvaltain kanssa Syyriassa, vaikka amerikkalaiskommentit ovat olleet vaisumpia. Maanantain uutisten mukaan Venäjä on vaihteen vuoksi lisäämässä sotilaallista läsnäoloaan Syyriassa eli toisin sanoen saavutetuista asemista pidetään kiinni.

Putinin ja Trumpin ensimmäisen tapaamisen aikaa ja paikkaa on veikkailtu ahkerasti sen jälkeen, kun presidentit puhuivat ensimmäistä kertaa puhelimessa. Viikonvaihteen veikkauksissa Slovenia oli vahvoilla. Putin nimittäin tapasi Slovenian presidentin Borut Pahorin perjantaina ja sanoi pitävänsä Ljubljanaa mainiona huippukokouspaikkana.

”Sellaisia tapaamisiahan meillä on Ljubljanassa aiemminkin ollut”, Putin kommentoi viitaten lämminhenkiseen ensi tapaamiseensa George W. Bushin kanssa 2001. Ja onhan Slovenia Yhdysvaltain ensimmäisen naisen Melanie Trumpin synnyinmaa.

Nato- ja EU-maa Slovenian välit Venäjään ovat olleet viime vuosina erittäin hyvät. EU:n yhteinen tiukka turvallisuus- ja pakotepolitiikka näyttää juuri nyt olevan Moskovalle se ikävin asia ja myös ongelma, johon saattaa tulla tämän vuoden eurooppalaisissa vaaleissa muutos.

Ehkä Slovenia voisi olla Moskovan näkökulmasta samanlainen pehmeän vaikuttamisen mallimaa kuin Suomi neuvostoaikoina oli. ”Rakkautta Ljubljanaan”, Venäjän hallituksen lehti Rossiskaja Gazeta runoili otsikossaan maanantaina brasilialaisen telenovelan hengessä.

Saksan vastuu Euroopan johdossa vain kasvaa

Anna-Liina Kauhanen, Berliini



Saksan liittokansleri Angela Merkel ei osallistu joka vuosi Münchenin turvallisuuskonferenssiin, mutta viikonvaihteessa hän on paikalla. Samoin pitkä rivi muita saksalaisministereitä.

Kaikilla on nälkä ymmärtää Trumpin ajan ulkopolitiikkaa.

Toinen asia on se, vastaavatko Donald Trumpin lähipiirin, puolustusministeri James Mattisin, kotimaan turvallisuudesta vastaavan ministerin John Kellyn ja varapresidentti Mike Pencen viestit sitä, mitä Trump tosipaikan tullen tekee.

Siksi myös Münchenin turvallisuuskokouksen yllä leijuu suuren sumutuksen vaara.

Odotukset toki ovat, että amerikkalaiset ainakin puhuvat muille maailman johtajille yhteistyön merkitystä korostaen. Mutta kuten aina Trumpin kohdalla, sanoja painavampia ovat teot.

Ei myöskään olisi mahdotonta, että Münchenissä nähtäisiin amerikkalaisten omien rivien rakoilevan.

Paikalle tulee senaattori John McCainin johdolla useita merkittäviä kongressiedustajia ja senaattoreita, eikä kaikkien ole helppo seistä Trumpin takana.

Merkel miettii tarkkaan, miten esiintyy. Hän ei edusta Münchenissä vain Saksaa, vaan Euroopan etua, jos sitä ylipäätään enää kukaan kollektiivisesti edustaa.

Saksan on tehtävä Trumpille selväksi, mitä EU tekee ja millä arvoilla. Merkelin viesti kuuluu, että Trumpilla on kaikki syyt tukea Euroopan ja Yhdysvaltain liittolaisuutta.

Trumpin ensikommentit EU:n merkityksestä olivat murskaavia – hän ei piittaisi, jos unioni hajoaisi. Saksan johto piti näkemystä hyvin vaarallisena.

Jos Trump todella tarkoittaisi haluavansa tuhota EU:n, se olisi sodanjulistus ilman aseita, sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssin johtaja Wolfgang Ischinger maanantaina Berliinissä.

Trump on myös sylkenyt näyttävästi päin Merkelin naamaa muun muassa syyttämällä Merkelin pakolaispolitiikkaa Euroopan terrori-iskuista.

Ei silti olisi tarkoituksenmukaista, että Merkel asettuisi tyystin Trumpia vastaan. Ei ole turvallista Eurooppaa ilman Yhdysvaltain tukea Euroopalle ja Natolle, ja Merkel, jos joku, on vakauden korostaja.

Saksa on se, jonka vastuulla on koko ajan entistä tiiviimmin pitää huoli siitä, että EU pitää yhtä ja transatlanttinen suhde pitää. Saksa ei nyt katsoisi hyvällä, jos jokin EU-maa tekisi Trumpin kanssa kahdenvälisiä diilejä.

Saksa seuraa myös hyvin tarkkaan, miten Münchenin käytävillä puhutaan Syyriasta. Syyria-neuvottelut jatkuvat heti konferenssin jälkeen Genevessä.

Baltia hakee tärkeältä viikolta turvatakuita

Jussi Niemeläinen, Riika



Baltian mailla on edessään tärkeä viikko.

Aluksi niiden puolustusministerit tapaavat Yhdysvaltain uuden puolustusministerin James Mattisin sotilasliitto Naton kokouksessa. Presidenttien puolestaan on määrä tavata Yhdysvaltain tuore varapresidentti Mike Pence Münchenin turvallisuuskokouksessa.

Tapaamisista on tarkoitus saada varmistus, että Yhdysvallat on yhä sitoutunut puolustamaan Nato-liittolaisiaan.

Baltian maiden ja Itämeren alueen turvallisuustilanne nousi pinnalle alkuvuodesta 2014, kun Venäjä miehitti Krimin.

Venäjä oli silloin jo jonkin aikaa lisännyt läsnäoloaan Itämerellä. Se oli jo vuosia protestoinut Yhdysvaltain hanketta rakentaa Eurooppaan ohjuspuolustuskilpi, jonka yksi osa tulee Puolaan. Venäjä pitää kilpeä uhkana omalle ydinasepelotteelleen, minkä Yhdysvallat kiistää.

Krim muutti tilannetta, sillä Venäjä valtasi osan naapurimaasta. Se hermostutti muita naapureita ja muutti Natoa, joka alkoi siirtää painopistettään kriisinhallinnasta takaisin yhteiseen puolustukseen.

Osana tätä yhteistä puolustusta Nato päätti viime kesänä lähettää kuhunkin Baltian maahan kansainvälisen pataljoonan.

Niiden päätehtävä on toimia pelotteena: sotilaallinen hyökkäys johonkin Bal­tiaan maahan olisi nyt automaattisesti hyökkäys koko Natoa vastaan. Aiemmin Baltiassa oli pelätty hyökkäyksen johtavan vain kinasteluun sen määrittelystä.

Pian päätöksen jälkeen silloinen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi kuitenkin, ettei Yhdysvallat puolusta liittolaisiaan ehdoitta.

Tällä viikolla Baltian johto siis toivoo saavansa Penceltä ja Mattisilta vielä vahvistuksen sitoumuksesta, vaikka Baltiassa on jo yhdysvaltalaisjoukkoja.

Latvia ja Liettua todennäköisesti korostavat, että ne ovat vihdoin täyttämässä Naton säännöt puolustusmäärärahoista.

Tähän asti vain Viro on käyttänyt vaaditut kaksi prosenttia kansantuotteestaan. Baltiassa toivotaan, että tämä on Trumpin ”ehto”.

Baltian maat toivovat myös lisätakuita. Venäjä linnoittaa Kaliningradia ja pitää tänä vuonna ison Zapad 2017 -sotaharjoituksen Valko-Venäjän kanssa.

Viime viikolla Latvian presidentin Raimonds Vējoniksen, Liettuan presidentin Dalia Grybauskaitė ja Viron presidentin Kersti Kaljulaidin tapaamisessa Riiassa tuli selväksi, että Baltiassa on ymmärretty Euroopan tarve ottaa aiempaa isompi vastuu puolustuksestaan.

Siksi myös tänä vuonna pidettävät Hollannin, Saksan ja Ranskan vaalit ovat Baltialle tärkeitä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yhdysvallat
  • Donald Trump

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    5. 5

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    6. 6

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    7. 7

      Nykyiset kolmikymppisetkin ovat saaneet kärsiä sotasukupolven kokemuksista – yli tuhat suomalaista kertoi, kuinka heitä lapsena piiskattiin ja tukistettiin

    8. 8

      Näin aukesi miljardien eurojen markkina – Suomesta saa vihdoin viedä sianlihaa Kiinaan, mutta sitä ennen Markku Hirvijärven oli syötävä sonnin penis

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    2. 2

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    3. 3

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    6. 6

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    7. 7

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    10. 10

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää