Ulkomaat

Pahamaineisen Stasin 111-kilometriset arkistot tarjoavat saksalaisille yhä uusia yllätyksiä – ”Nyt voi päästä käsiksi myös omaisten tietoihin”

Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistoon tulee yhä ihmisiä, jotka pyytävät ensimmäistä kertaa nähtäväkseen omia tietojaan. ”Olemme koko ajan menneisyyden ja nykyisyyden rajapinnassa”, sanoo arkiston johtaja Roland Jahn HS:n haastattelussa.

Berliini

DDR:n eli Itä-Saksan entisen ulkomaantiedustelun HVA:n toimistotaloon on majoitettu muutaman viime vuoden ajan turvapaikanhakijoita. Ja mitäpä sitä isoa taloa tyhjillään seisottamaan.

Syyrian Bashar Al-Assadia ja Isisiä paenneet asukkaat ovat sitä paitsi kuin suoraa jatkumoa tämän korttelin historialle. Näissä taloissa on tehty 25 viime vuotta siirtymää diktatuurista demokratiaan.

DDR-diktatuuri piti päämajaansa juuri tässä korttelissa, jossa nyt sijaitsee paitsi pakolaiskeskus, myös Stasi-museo sekä ennen kaikkea Stasin arkistot.

Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot ovat nyt olleet auki 25 vuotta. Asiakirjoja on 111 kilometriä. Niihin on tehty vuosina 1992–2016 kaikkiaan 7 107 919 tietopyyntöä.

Paljon on käyty läpi, mutta paljon on myös jäljellä. Paljon on myös tuhottu, sillä Stasi ei aikonut jättää arkistoaan auki.

Arkistoon tulee yhä ihmisiä, jotka pyytävät ensimmäistä kertaa omia tietojaan. Nyt ollaan kuitenkin jo siinä vaiheessa, että Dresdenin teknisessä yliopistossa tutkitaan myös sitä, mistä syistä osa ei avaa kansioitaan.

”Aihe on vaikea, jopa liian rankka, mutta aika voi tuoda etäisyyttä. Uusia kyselyjä on myös siksi, että nyt voi päästä käsiksi myös omaisten tietoihin. Aikuistunut sukupolvi haluaa tietää, miksi isoisä oli vankilassa. On myös niitä, joiden vanhemmat olivat Stasin työntekijöitä”, Stasin arkiston johtaja Roland Jahn sanoo.


Stasin arkistot ovat monella tapaa ainutlaatuiset. ”Saksa teki historiaa avatessaan salaisen poliisin arkistot tutkijoille ja uhreille. Tässä paikassa on tehty vallankumous monella tasolla.”

Stasi on yhä saksalaisten olohuoneissa. Tuorein esimerkki Stasin pitkästä varjosta on Andrej Holmin tapaus.

Holm on 46-vuotias berliiniläinen kaupunkisosiologi. Joulukuussa vasemmistopuolue Linke nimitti hänet Berliinin asuntoministerin valtiosihteeriksi. Tuolloin nousi esiin myös Holmin Stasi-tausta. Se oli ollut tiedossa ennenkin, eikä se haitannut Linkeä. Ongelma oli se, ettei Holmin työnantaja Hulmbolt-yliopisto ollut siitä tiennyt.

Holm oli piilotellut sitä, että oli 18-vuotiaana vuonna 1989 – DDR:n viime hetkinä – sitoutunut Stasin urkkijaksi ja päättänyt lähteä Stasin virkamiesuralle. Isä oli korkealla Stasi-hierarkiassa. Arkistotiedot kertovat esimerkiksi Holmin kuitanneen Stasilta rahaa siitä, että hän raportoisi sukulaistensa ulkomaanyhteyksistä.

Kyse ei ole vain siitä, mitä Holm teki, vaan siitä, mitä hän peitteli, Jahn sanoo. ”Ei voi olla niin, että vain ne, jotka kertovat menneisyydestään, kantavat sen tuomat seuraukset.”

Siksi Holmin ura yliopistossa että politiikassa on nyt katkolla, vaikkakin prosessi on yhä kesken. ”Asiakirjamme osoittavat hänen antaneen yliopistolle väärää tietoa”, Jahn sanoo.

”Kyse on poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyydestä, siitä, voiko joku antaa väärää tietoa taustaan ja silti edetä poliittisella uralla osavaltion johdossa.”

Jahn on sitä mieltä, ettei niin voi olla. Sitä mieltä on ollut myös yhdistynyt Saksa. Stasin urkkijoiden mahdollisuudet tehdä töitä julkisella sektorilla ovat olleet rajoitetut. ”Kyse on Stasin uhrien kunnioittamisesta. Tällä prosessilla, jota Saksa käy läpi, täytyy olla uskottavuutta.”

Holmin tapaus on Jahnin mukaan samaan aikaan esimerkki kahdesta rinnakkaisesta ilmiöstä. Yhtäältä siitä, että Stasi-menneisyyden käsittely on yhä kesken. Toisaalta tapaus kertoo myös muutoksesta. Stasi-tausta ei ole enää samanlainen taakka kuin 1990-luvulla.

”Yhteiskunta on kovin avoin antamaan mahdollisuuksia myös niille, jotka ovat aikaisemmin työskennelleet Stasille. Mahdollisuutta ei kuitenkaan voi päästä käyttämään valehtelemalla.”


Stasi-arkistossa ei tehdä vain menneisyydenhallintaa ja selvitetä sitä, miten diktatuuri toimi. Kyse on myös tulevaisuudesta.

”Olemme koko ajan menneisyyden ja nykyisyyden rajapinnassa”, Jahn sanoo.

Kysymykset siitä, mihin tarkoitukseen ja kuka kansalaisista kerää tietoja, on globaalisti akuutti. Tiedustelulakien kiristämiseksi on poliittinen paine – ja toisaalta valtiotoimijoiden rinnalla ovat Facebookin ja Googlen kaltaiset yritykset, jotka keräävät massiivisesti dataa digitaalisesta elämästämme. Tietovuotaja Edward Snowdenin paljastukset vuonna 2013 raottivat osaltaan länsileirin salaisia kansioita.

Snowden sysäsi myös Saksassa paljon liikkeelle. Toissa viikolla liittokansleri Angela Merkel oli Saksan liittopäivien parlamentaarisen komitean kuultavana Saksan ja Yhdysvaltain välistä NSA-vakoiluskandaalista.

Mutta on paljon muutakin. Saksassa viranomaiset haluaisivat päästä käsiksi turvapaikanhakijoiden kännyköiden tietoihin. Samoin otsikoissa on se, kuinka Saksan tiedustelu on kuunnellut 1999 lähtien kymmenien ulkomaalaisten toimittajien puheluita Afganistanissa ja Lähi-idässä.

”Aina on filosofinen kysymys siitä, kuinka paljon ihmis- ja perusoikeuksia voidaan rajoittaa esimerkiksi siksi, että ihmisiä on suojattava terrorismilta. Rajoituksiin täytyy olla aina konkreettinen syy.”

Turvallisuus on suhteellista, Jahn sanoo.

”Täällä turvattiin yhden puolueen valtaa. Kun saamme tietää, miten salainen poliisi teki diktatuurissa työtään, voidaan samalla myös vahvistaa oikeusvaltioita.”

Jahn muistuttaa, että se keskustelu, jonka yhdistynyt Saksa 1990-luvun kävi ratkoessaan Stasin arkistoon liittyviä tietosuoja- ja läpinäkyvyyskysymyksiä, loi paljon pohjaa sille, miten myös EU nykyisin suhtautuu tietosuojaan ja esimerkiksi tiedusteluvaltuuksiin.

”Se perinpohjainen keskustelu siitä, kellä tietoihin on milläkin luvalla pääsy, on ollut erittäin tärkeää.”

Sama on edessä vielä monella muulla. Aihe on ajankohtainen Baltian maissa, Puolassa, Tšekeissä. Juuri nyt se, miten Stasin arkistoissa on toimittu, kiinnostaa monia Arabimaita, Jahn sanoo. Hän kävi itse juuri Tunisiassa kertomassa Saksan kokemuksista.

Osa kokemuksista on hyvin vaikeita. ”Mutta esimerkiksi se, että asiakirjoja käytetään myös poliittisiin tarkoituksiin, ei oikeuta sitä, että arkistot suljetaan lukkojen taa.”

Oikeusvaltiossa tiedonsaannilla on säännöt. ”Muuten toimisimme kuin Stasi.”

Kyse on tasapainoilusta, jossa punnitaan oikeutta saada tietää ja oikeutta saada pitää salassa ihmisoikeuksia rikkovilla keinoilla hankittuja arkaluontoisia tietoja yksityiselämästä. ”Demokratiassa läpinäkyvyys on välttämätöntä, ja myös kysymys kunkin henkilökohtaisesta vastuusta. Sille, joka osallistuu valtion tekemiin ihmisoikeusrikoksiin, on oltava selvää, että teot tulevat myös julki.”


600 miljoonan osan palapeli

Entisen Saksan demokraattisen tasavallan eli DDR:n viimeisinä päivinä vuonna 1989 Itä-Saksan turvallisuusministeriön Stasin väki yritti tehdä kaikkensa sot­keakseen jälkensä. Stasin arkistoa ja tiedustelutietoa tuhottiin ja piilotettiin niin paljon kuin vain diktatuurin loppupaniikissa ehdittiin.

Siitä, että Stasi tuhosi arkistojaan, alkoi levitä huhuja. Siksi joukko vihaisia kansalaisia tunkeutui joulukuussa 1989 Stasin tiloihin Erfurtissa, Rostockissa ja Leipzigissä. Berliinissä Stasin päämajaan mentiin pakolla tammikuussa 1990.

Tuho oli aikamoista, vaikka Stasilla oli ollut niin kiire, että silputtua aineistoa odotti vielä säkeissä kuljetusta poltettavaksi. Siksi nykyiseen Stasi-arkistoon kuuluu noin 15 500 säkillistä tuhottuja asiakirjoja, siis paperisilppua ja tuhoamistarkoituksessa kuumennettua paperimössöä sekä käsin revittyjä paperisuikaleita.

Stasin tuhoamaa, arviolta noin 45 miljoonaa silputtua asiakirjaa on 600 miljoonana palasena yritetty alusta lähtien saada luettavaan kuntoon. Alkuun työ piti tehdä käsin.

Palapeli on ollut aikamoinen. 15 500 säkillisestä tuhottuja asiakirjoja on saatu koottua nyt noin 1,6 miljoonaa sivua paperia. Kyse on 400 säkillisestä.

Kootusta silpusta on saatu tietoa siitä, millaisia psykologisia painostuskeinoja Stasi käytti oppositiota kohtaan ja millaista oli Stasin ja kommunistisen puo­lueen epävirallinen yhteistyö. Ensimmäiset asiakirjat kertoivat myös siitä, että Stasi tuki Länsi-Saksassa 1970-luvulta alkaen terrori-iskuja tehnyttä Punaista armeijakuntaa. Samoin tiedot DDR:n alaikäisten urheilijoiden doping­ohjelmasta ovat kootuista asiakirjoista.

Tuhottujen asiakirjojen kokoamisen avuksi on kehitetty myös tietokoneohjelmaa. Se analysoi erilaisten algoritmien avulla esimerkiksi silpun muotoa, paperilaatuja ja fontteja löytääkseen kokonaisuuksia. Urakka on digitaalisenakin huima.

”Projekti etenee, koska softa kehittyy”, Stasi-arkiston johtaja Roland Jahn sanoo.

Ratkaisevaa on se, ettei tuhottujen asiakirjojen kanssa luovuteta, Jahn sanoo.

”Stasi ei voi olla se, joka päätti, mitä pystymme lukemaan ja mitä emme.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Saksa
  • DDR
  • Anna-Liina Kauhanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    2. 2

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Timo Soinilta suli puolue alta, mutta tänään on hänen tähtihetkensä

    6. 6

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    7. 7

      Peliala on tasa-arvoisempi Kiinassa kuin Suomessa, sanoo peligraafikko – ”Roviolla kysyttiin usein, että entä sitten kun sulla on lapsia”

    8. 8

      Näin neuvottelet itsellesi lisää palkkaa, neuvoo huippuyliopistoissa opettanut professori – ”Älä mieti vain sopimusta, vaan elämääsi sen jälkeen”

    9. 9

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    10. 10

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää