Valikko
Ulkomaat

Nämä vaalit voivat vavisuttaa koko Eurooppaa – HS:n toimittajat arvioivat, miten Hollannille, Ranskalle ja Saksalle käy

HS:n toimittajat ja kirjeenvaihtatajat selittävät yhdessä tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoman kanssa, mistä Euroopan poikkeuksellisessa vaalivuodessa on kysymys.

Hollannista alkaa maaliskuun puolivälissä puolen vuoden vaalikimara, jolla voi olla syvällekäypiä vaikutuksia Eurooppaan.

Hollannin parlamenttivaalien jälkeen tulevat huhti–toukokuussa Ranskan presidentinvaalit ja kesäkuussa parlamenttivaalit, ja syyskuussa äänestää Saksa.

Oikeistopopulistien menestystä katsotaan silmä kovana. Se onkin merkittävää, mutta kuitenkin vain osa isommasta myllerryksestä, arvioi tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

”Populistipuolueiden esiinmarssi ei ole välttämättä syy vaan oire isommasta murroksesta, joka on ollut jo pidempään meneillään vakiintuneissa demokratioissa ja puoluejärjestelmissä”, sanoo Aunesluoma, joka johtaa Eurooppa-tutkimuksen verkostoa.

Murroksessa on tiiviisti ilmaisten kyse siitä, että nykymuotoinen edustuksellinen demokratia on syntynyt 1900-luvun olosuhteisiin, mutta maailma ympärillämme muuttuu rajusti.

Aunesluoma puhuu kaksoisvallankumouksesta.

”Euroopan paikka globaalissa taloudessa muuttuu dramaattisesti. Meillä eletään korkeassa elintasossa, mutta odotukset ovat alhaiset, että se paljon paranisi tästä.”

”Samaan aikaan taloudellinen muutos yhdistyy 2000-luvun nopeaan teknologiseen murrokseen, joka näkyy esimerkiksi viestinnässä ja työelämässä.”

Politiikassa murroksella on monenlaisia vaikutuksia, kuten juuri populismin ja nationalismin nousu. Euroopan vaalikimarassa Aunesluoma kiinnittää huomionsa erityisesti Ranskaan.

 

”Onko Trump-ilmiö mahdollinen Euroopassa?”

”Ranskasta saa mittauslukeman isosta EU-maasta: kuinka paljon ihmiset ovat valmiita äänestämään isoa oikeistopopulistista puoluetta? Onko Trump-ilmiö mahdollinen Euroopassa?”

Mutta populistiorganisaation vahvuus on vain yksi osa kuviota. ”Olennaista on, onko vakiintuneen vallan vastaiselle politiikalle muitakin vaihtoehtoja kuin populistien kannattaminen tai kotiinjääminen.”


Ranskan kohdalla Aunesluoma viittaa Emmanuel Macroniin, joka on vahva presidenttiehdokas ilman perinteisten puoluekoneistojen tukea. Keskustaliberaali Macron perusti En Marche -liikkeensä viime kesänä.

”Se on vähän uudenlainen ilmiö, tällainen pop up -puolue.”

Ilmiö on yleiseurooppalainen. ”Uusia puolueita on helpompi synnyttää, ja sekin kertoo, että isompi kuvio on pyörimässä.”

Puoluekentät sirpaloituvat monissa Euroopan maissa.

Yhtäältä äänestäjille tulee lisää vaihtoehtoja, Aunesluoma sanoo. Toisaalta: ”Hallituskoalitioiden muodostaminen ja työskentely vaikeutuu.”

Hollanti on Aunesluoman mukaan paraatiesimerkki. Siellä parlamentissa saattaa vaalien jälkeen olla puoli tusinaa jokseenkin tasavahvaa keskisuurta puoluetta – suurimpana ehkä Geert Wildersin Vapauspuolue.

Saksassa kenttää voi pirstaloittaa oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle, joka olisi liittovaltion tasolla uusi tulokas.

Lähikuukausien eurooppalaisilla vaaleilla on merkittävä vaikutus Suomeen.

Euroopassa, myös Suomessa, velloo kysymys kansallisvaltio-Euroopan ja unioni-Euroopan suhteesta. Tässäkin Aunesluoma näkee avainmaana Ranskan.

”Myönteisessä näkymässä Ranskaan tulee presidentti, joka haluaa edelleen tiivistä yhteistyötä Saksan ja Euroopan kanssa. Vaihtoehto on olennainen heikennys, jossa Ranska syystä tai toisesta menee jumiin.”

Uutinen jatkuu grafiikan jälkeen.


Kommentti: Ranskassa panoksina euro ja EU


Kun Suomen koivuihin ilmestyvät ensimmäiset hiirenkorvat, Ranskalla saattaa olla presidentti, joka haluaa Ranskan ulos eurosta ja kansanäänestyksen Euroopan unionista.

Oikeistopopulisti Marine Le Penin voitto huhti-toukokuun presidentinvaalissa on mahdollista. Ei todennäköistä, mutta mahdollista.

Ranskan lähtö olisi nykymuotoisen EU:n loppu. Erityisen vakavan pohdinnan paikka se olisi Suomen kaltaisille pienille maille, joiden talous nojaa Euroopan-kauppaan ja joiden ääni ei kansainvälisissä suhteissa kauas kanna ilman eurooppalaisten kumppanien tukea.

Kun haastattelin Le Peniä joulukuussa hänen työhuoneellaan Strasbourgissa, hänen matala äänensä kuulosti itsevarmalta. ”Maailma kääntää selkänsä tälle totaaliselle vapaakaupalle ja tälle villille globalisaatiolle”, hän sanoi.

Muslimimaista tulevan maahanmuuton haitoista puhuminen on se, mistä Le Pen tunnetaan. Se ei silti ole hänen ainoa valttinsa. Ulkomainen kilpailu, robotisaatio ja digitalisaatio ovat Ranskassakin viemässä elantoa monelta työläiseltä, pienyrittäjältä ja maanviljelijältä. Heille Le Pen lupaa paluuta vanhaan maailmaan.

Le Pen voittaa kyselyiden mukaan ensimmäisen kierroksen, mutta häviää vastustajalleen toisella kierroksella. Voittajaksi povataan yhä Emmanuel Macronia, joka on perustanut kokonaan uuden puolueen (Liikkeelle, En marche). Entinen talousministeri ei kuvaa itseään oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi vaan edistykselliseksi. Yhteisen Euroopan puolesta Macron puhuu palavammin kuin ehkä yksikään Ranskan aiemmista presidenttiehdokkaista. Le ­Penin kanssa hänellä on yhteistä ainoastaan esiintyminen kokonaan uutena, ”ulkopuolisena” vaihtoehtona.

Brexit-äänestys ja Yhdysvaltojen vaalit jakoivat britit ja amerikkalaiset kansainvälistymisen torjujiin ja syleilijöihin. Nyt Ranskan vaalit levittävät samaa railoa keskelle Eurooppaa.

Kommentti: Saksassa jyllää Schulz-ilmiö


Saksan politiikka on vaalivaihteella, vaikka vaaleihin on vielä seitsemän kuukautta. Juuri nyt huomion saa Schulz-ilmiö.

Europarlamentin entinen puhemies Martin Schulz on sosiaalidemokraattien kansleriehdokas. Hän on saanut nostettua demarien kannatuksen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen samalle tasolle Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. Molempien kannatus on noin 30 prosenttia.

Liittokansleri Merkel sai Schulzista todellisen haastajan. Molemmilla on myös yhteinen haaste: oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD. AfD:n johtajan Frauke Petryn asema on kuitenkin hankala. Puolue on jäänyt jumiin maahanmuuttoon ja sisäiseen riitelyyn. Osa kannattajista on kaikonnut, kun Petry on kaveerannut Hollannin ja Ranskan populistijohtajien Geert Wildersin ja Marine Le Penin kanssa.

Schulz-ilmiötä selittää moni seikka. Schulzin voi laskea uudeksi kasvoksi, vaikka takana on mittava EU-ura. Suurin asia on se, että Schulz on tarttunut demarien kipupisteeseen, Agenda 2010 -ohjelmaan. Schulz aikoo remontoida demarien oman luomuksen, joka vuonna 2003 mullisti perinpohjaisesti sosiaali- ja työttömyysturvan ja loi samalla Saksaan minipalkkaköyhälistön.

Kovin uho voi kuitenkin vielä laantua. Schulz ei voi viedä demareita kovin vasemmalle, sillä Saksassa vaalit voitetaan keskeltä. Sen Merkel tietää, vaikka joutuu kosiskelemaan CDU:n oikeistosiipeä pakolaispolitiikan kiristyksillä.

Johti Saksaa kumpi vain, Merkel tai Schulz, Saksan rooli Euroopassa ei muutu. Molemmille yhtenäinen Eurooppa on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä. Saksan ja Ranskan suhteille on kuitenkin kova pala, jos Le Pen voittaa Ranskassa.

Voi hyvin olla, että Merkel ja Schulz päätyvät samaan hallitukseen. AfD:n kannatus ei tyystin haihdu, ja siksi SPD:n ja CDU:n on taas tukeuduttava toisiinsa, vaikka se on niille vaikeaa.

Kommentti: Huumoria, äärioikeaa tai samaa vanhaa


Hollantilaisilla äänestäjillä on 15. maaliskuuta pidettävissä vaaleissa mistä valita. Yhteensä 81 puoluetta yritti asettaa ehdokkaita vaaleihin ja lopulta 28 siinä onnistuikin.

Kirjavassa yhteiskunnassa on ehdolla humoristisiltakin kuulostavia vaihtoehtoja, kuten Niet stemmers. Puolue lupaa, että sen kansanedustajat eivät ikinä luovu periaatteistaan, taivu neuvotteluissa tai äänestä mistään lainsäädännöstä. Ei mistään.

”25 prosenttia äänestäjistä pysyy vaalipäivänä kotonaan, mutta parlamentin kaikki paikat jaetaan”, puolue perustelee verkkosivuillaan.

Jos aiot jättää äänestämättä ja saattaa äänesi täysin kuulumattomiin, Niet stemmers on sinun vaihtoehtosi! Eli äänestäpä hollantilainen sitten heitä (mikäli lähdet uurnille periaatteidesi vastaisesti)!

Suurempaa pohdintaa aiheuttava juttu Hollannin vaaleissa on se, että Geert Wildersin johtama Vapauspuolue on melko suurella todennäköisyydellä marssimassa vaalivoittoon. Puolue ei lupaa Niet stemmersin tavoin passiivisuutta, vaan muun muassa seuraavaa: Hollanti ulos Euroopan unionista, Koraanit ulos kirjastoista, poliisiteippiä moskeijoiden ympärille ja islamin usko ulos Hollannista.

Wilders koskettaa monien maahanmuuttoon ja integraatio-ongelmiin suuttuneiden hollantilaisten tuntemuksia. Vapauspuolue on pudonnut viime aikoina kyselyissä, mutta Britannian EU-eron ja Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen myös hollantilaiset epäilevät kyselyiden luotettavuutta.

Vanhan maailman ystäville Hollannin mahdollisesti shokeeraavissa – eli Wildersin voittoon johtavissa – vaaleissa on tarjolla hyvin todennäköisesti konservatiivinen lopputulema: Wildersistä ei tule pääministeriä ja Hollanti ei eroa EU:sta.

Jälkimmäinen on erittäin vaikeaa perustuslaillisista syistä sekä kansan enemmistön vastustuksen takia.

Vapauspuolue saanee noin viidenneksen parlamenttipaikoista, mikä saattaa antaa Wildersille hetken aikaa muodostaa hallitusta. Mutta hänen hallituksestaan ei tule ennakkotietojen mukaan mitään, koska muut puolueet eivät suostu yhteistyöhön.

Vaalien voittaja tai kakkonen on siten talousoikeistolaisen VVD-puolueen Mark Rutte, joka päässee kolmannelle kaudelleen Hollannin pääministerinä. Hän pystyy muutaman puolueen tuella saavuttamaan jotenkin toimivan hallituksen, joka linkuttaa Hollantia hetken eteenpäin.

Näin käydessä Wilders voisi jatkaa kannatuksensa kasvattamista Twitterissä ja soimata Hollantia epädemokraattisesta luonteestaan, kuten hän on tähänkin asti tehnyt.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • Vaalit
  • Saksa
  • Hollanti
  • Ranska

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    2. 2

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    3. 3

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    4. 4

      Asiantuntijat kertovat kuusi vinkkiä, miten saat parempaa suodatinkahvia halvalla – Älä törsää kahvinkeittimeen

    5. 5

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    6. 6

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    7. 7

      Hirvensalmen tragedia vaati jo toisen kuolonuhrin – Poliisi: 16-vuotiaan tila vakava mutta vakaa

    8. 8

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    9. 9

      Hallitus saa pian kolme uutta ministeriä – HS arvioi, ketkä ovat vahvoilla salkkujen saajiksi

    10. 10

      Onko järkevämpää ostaa uusi kuin vanha asunto? Tarkista nämä asiat, kun pohdit vastavalmistuneen asunnon ostoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    5. 5

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    6. 6

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    7. 7

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    8. 8

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    9. 9

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    10. 10

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää