Valikko
Ulkomaat

Nämä vaalit voivat vavisuttaa koko Eurooppaa – HS:n toimittajat arvioivat, miten Hollannille, Ranskalle ja Saksalle käy

HS:n toimittajat ja kirjeenvaihtatajat selittävät yhdessä tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoman kanssa, mistä Euroopan poikkeuksellisessa vaalivuodessa on kysymys.

Hollannista alkaa maaliskuun puolivälissä puolen vuoden vaalikimara, jolla voi olla syvällekäypiä vaikutuksia Eurooppaan.

Hollannin parlamenttivaalien jälkeen tulevat huhti–toukokuussa Ranskan presidentinvaalit ja kesäkuussa parlamenttivaalit, ja syyskuussa äänestää Saksa.

Oikeistopopulistien menestystä katsotaan silmä kovana. Se onkin merkittävää, mutta kuitenkin vain osa isommasta myllerryksestä, arvioi tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

”Populistipuolueiden esiinmarssi ei ole välttämättä syy vaan oire isommasta murroksesta, joka on ollut jo pidempään meneillään vakiintuneissa demokratioissa ja puoluejärjestelmissä”, sanoo Aunesluoma, joka johtaa Eurooppa-tutkimuksen verkostoa.

Murroksessa on tiiviisti ilmaisten kyse siitä, että nykymuotoinen edustuksellinen demokratia on syntynyt 1900-luvun olosuhteisiin, mutta maailma ympärillämme muuttuu rajusti.

Aunesluoma puhuu kaksoisvallankumouksesta.

”Euroopan paikka globaalissa taloudessa muuttuu dramaattisesti. Meillä eletään korkeassa elintasossa, mutta odotukset ovat alhaiset, että se paljon paranisi tästä.”

”Samaan aikaan taloudellinen muutos yhdistyy 2000-luvun nopeaan teknologiseen murrokseen, joka näkyy esimerkiksi viestinnässä ja työelämässä.”

Politiikassa murroksella on monenlaisia vaikutuksia, kuten juuri populismin ja nationalismin nousu. Euroopan vaalikimarassa Aunesluoma kiinnittää huomionsa erityisesti Ranskaan.

 

”Onko Trump-ilmiö mahdollinen Euroopassa?”

”Ranskasta saa mittauslukeman isosta EU-maasta: kuinka paljon ihmiset ovat valmiita äänestämään isoa oikeistopopulistista puoluetta? Onko Trump-ilmiö mahdollinen Euroopassa?”

Mutta populistiorganisaation vahvuus on vain yksi osa kuviota. ”Olennaista on, onko vakiintuneen vallan vastaiselle politiikalle muitakin vaihtoehtoja kuin populistien kannattaminen tai kotiinjääminen.”


Ranskan kohdalla Aunesluoma viittaa Emmanuel Macroniin, joka on vahva presidenttiehdokas ilman perinteisten puoluekoneistojen tukea. Keskustaliberaali Macron perusti En Marche -liikkeensä viime kesänä.

”Se on vähän uudenlainen ilmiö, tällainen pop up -puolue.”

Ilmiö on yleiseurooppalainen. ”Uusia puolueita on helpompi synnyttää, ja sekin kertoo, että isompi kuvio on pyörimässä.”

Puoluekentät sirpaloituvat monissa Euroopan maissa.

Yhtäältä äänestäjille tulee lisää vaihtoehtoja, Aunesluoma sanoo. Toisaalta: ”Hallituskoalitioiden muodostaminen ja työskentely vaikeutuu.”

Hollanti on Aunesluoman mukaan paraatiesimerkki. Siellä parlamentissa saattaa vaalien jälkeen olla puoli tusinaa jokseenkin tasavahvaa keskisuurta puoluetta – suurimpana ehkä Geert Wildersin Vapauspuolue.

Saksassa kenttää voi pirstaloittaa oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle, joka olisi liittovaltion tasolla uusi tulokas.

Lähikuukausien eurooppalaisilla vaaleilla on merkittävä vaikutus Suomeen.

Euroopassa, myös Suomessa, velloo kysymys kansallisvaltio-Euroopan ja unioni-Euroopan suhteesta. Tässäkin Aunesluoma näkee avainmaana Ranskan.

”Myönteisessä näkymässä Ranskaan tulee presidentti, joka haluaa edelleen tiivistä yhteistyötä Saksan ja Euroopan kanssa. Vaihtoehto on olennainen heikennys, jossa Ranska syystä tai toisesta menee jumiin.”

Uutinen jatkuu grafiikan jälkeen.


Kommentti: Ranskassa panoksina euro ja EU


Kun Suomen koivuihin ilmestyvät ensimmäiset hiirenkorvat, Ranskalla saattaa olla presidentti, joka haluaa Ranskan ulos eurosta ja kansanäänestyksen Euroopan unionista.

Oikeistopopulisti Marine Le Penin voitto huhti-toukokuun presidentinvaalissa on mahdollista. Ei todennäköistä, mutta mahdollista.

Ranskan lähtö olisi nykymuotoisen EU:n loppu. Erityisen vakavan pohdinnan paikka se olisi Suomen kaltaisille pienille maille, joiden talous nojaa Euroopan-kauppaan ja joiden ääni ei kansainvälisissä suhteissa kauas kanna ilman eurooppalaisten kumppanien tukea.

Kun haastattelin Le Peniä joulukuussa hänen työhuoneellaan Strasbourgissa, hänen matala äänensä kuulosti itsevarmalta. ”Maailma kääntää selkänsä tälle totaaliselle vapaakaupalle ja tälle villille globalisaatiolle”, hän sanoi.

Muslimimaista tulevan maahanmuuton haitoista puhuminen on se, mistä Le Pen tunnetaan. Se ei silti ole hänen ainoa valttinsa. Ulkomainen kilpailu, robotisaatio ja digitalisaatio ovat Ranskassakin viemässä elantoa monelta työläiseltä, pienyrittäjältä ja maanviljelijältä. Heille Le Pen lupaa paluuta vanhaan maailmaan.

Le Pen voittaa kyselyiden mukaan ensimmäisen kierroksen, mutta häviää vastustajalleen toisella kierroksella. Voittajaksi povataan yhä Emmanuel Macronia, joka on perustanut kokonaan uuden puolueen (Liikkeelle, En marche). Entinen talousministeri ei kuvaa itseään oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi vaan edistykselliseksi. Yhteisen Euroopan puolesta Macron puhuu palavammin kuin ehkä yksikään Ranskan aiemmista presidenttiehdokkaista. Le ­Penin kanssa hänellä on yhteistä ainoastaan esiintyminen kokonaan uutena, ”ulkopuolisena” vaihtoehtona.

Brexit-äänestys ja Yhdysvaltojen vaalit jakoivat britit ja amerikkalaiset kansainvälistymisen torjujiin ja syleilijöihin. Nyt Ranskan vaalit levittävät samaa railoa keskelle Eurooppaa.

Kommentti: Saksassa jyllää Schulz-ilmiö


Saksan politiikka on vaalivaihteella, vaikka vaaleihin on vielä seitsemän kuukautta. Juuri nyt huomion saa Schulz-ilmiö.

Europarlamentin entinen puhemies Martin Schulz on sosiaalidemokraattien kansleriehdokas. Hän on saanut nostettua demarien kannatuksen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen samalle tasolle Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. Molempien kannatus on noin 30 prosenttia.

Liittokansleri Merkel sai Schulzista todellisen haastajan. Molemmilla on myös yhteinen haaste: oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD. AfD:n johtajan Frauke Petryn asema on kuitenkin hankala. Puolue on jäänyt jumiin maahanmuuttoon ja sisäiseen riitelyyn. Osa kannattajista on kaikonnut, kun Petry on kaveerannut Hollannin ja Ranskan populistijohtajien Geert Wildersin ja Marine Le Penin kanssa.

Schulz-ilmiötä selittää moni seikka. Schulzin voi laskea uudeksi kasvoksi, vaikka takana on mittava EU-ura. Suurin asia on se, että Schulz on tarttunut demarien kipupisteeseen, Agenda 2010 -ohjelmaan. Schulz aikoo remontoida demarien oman luomuksen, joka vuonna 2003 mullisti perinpohjaisesti sosiaali- ja työttömyysturvan ja loi samalla Saksaan minipalkkaköyhälistön.

Kovin uho voi kuitenkin vielä laantua. Schulz ei voi viedä demareita kovin vasemmalle, sillä Saksassa vaalit voitetaan keskeltä. Sen Merkel tietää, vaikka joutuu kosiskelemaan CDU:n oikeistosiipeä pakolaispolitiikan kiristyksillä.

Johti Saksaa kumpi vain, Merkel tai Schulz, Saksan rooli Euroopassa ei muutu. Molemmille yhtenäinen Eurooppa on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä. Saksan ja Ranskan suhteille on kuitenkin kova pala, jos Le Pen voittaa Ranskassa.

Voi hyvin olla, että Merkel ja Schulz päätyvät samaan hallitukseen. AfD:n kannatus ei tyystin haihdu, ja siksi SPD:n ja CDU:n on taas tukeuduttava toisiinsa, vaikka se on niille vaikeaa.

Kommentti: Huumoria, äärioikeaa tai samaa vanhaa


Hollantilaisilla äänestäjillä on 15. maaliskuuta pidettävissä vaaleissa mistä valita. Yhteensä 81 puoluetta yritti asettaa ehdokkaita vaaleihin ja lopulta 28 siinä onnistuikin.

Kirjavassa yhteiskunnassa on ehdolla humoristisiltakin kuulostavia vaihtoehtoja, kuten Niet stemmers. Puolue lupaa, että sen kansanedustajat eivät ikinä luovu periaatteistaan, taivu neuvotteluissa tai äänestä mistään lainsäädännöstä. Ei mistään.

”25 prosenttia äänestäjistä pysyy vaalipäivänä kotonaan, mutta parlamentin kaikki paikat jaetaan”, puolue perustelee verkkosivuillaan.

Jos aiot jättää äänestämättä ja saattaa äänesi täysin kuulumattomiin, Niet stemmers on sinun vaihtoehtosi! Eli äänestäpä hollantilainen sitten heitä (mikäli lähdet uurnille periaatteidesi vastaisesti)!

Suurempaa pohdintaa aiheuttava juttu Hollannin vaaleissa on se, että Geert Wildersin johtama Vapauspuolue on melko suurella todennäköisyydellä marssimassa vaalivoittoon. Puolue ei lupaa Niet stemmersin tavoin passiivisuutta, vaan muun muassa seuraavaa: Hollanti ulos Euroopan unionista, Koraanit ulos kirjastoista, poliisiteippiä moskeijoiden ympärille ja islamin usko ulos Hollannista.

Wilders koskettaa monien maahanmuuttoon ja integraatio-ongelmiin suuttuneiden hollantilaisten tuntemuksia. Vapauspuolue on pudonnut viime aikoina kyselyissä, mutta Britannian EU-eron ja Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen myös hollantilaiset epäilevät kyselyiden luotettavuutta.

Vanhan maailman ystäville Hollannin mahdollisesti shokeeraavissa – eli Wildersin voittoon johtavissa – vaaleissa on tarjolla hyvin todennäköisesti konservatiivinen lopputulema: Wildersistä ei tule pääministeriä ja Hollanti ei eroa EU:sta.

Jälkimmäinen on erittäin vaikeaa perustuslaillisista syistä sekä kansan enemmistön vastustuksen takia.

Vapauspuolue saanee noin viidenneksen parlamenttipaikoista, mikä saattaa antaa Wildersille hetken aikaa muodostaa hallitusta. Mutta hänen hallituksestaan ei tule ennakkotietojen mukaan mitään, koska muut puolueet eivät suostu yhteistyöhön.

Vaalien voittaja tai kakkonen on siten talousoikeistolaisen VVD-puolueen Mark Rutte, joka päässee kolmannelle kaudelleen Hollannin pääministerinä. Hän pystyy muutaman puolueen tuella saavuttamaan jotenkin toimivan hallituksen, joka linkuttaa Hollantia hetken eteenpäin.

Näin käydessä Wilders voisi jatkaa kannatuksensa kasvattamista Twitterissä ja soimata Hollantia epädemokraattisesta luonteestaan, kuten hän on tähänkin asti tehnyt.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • Vaalit
  • Saksa
  • Hollanti
  • Ranska

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    4. 4

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    5. 5

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    6. 6

      Työntekijän terveyden tuhonneen vantaalaiskoulun lattian alta löytyi silkkaa vettä – myös ilkivalta on pahentanut tilannetta

    7. 7

      Suupielet halkeavat, hiukset putoavat ja väsyttää – onko kyse keväisestä vitamiinien puutteesta?

    8. 8

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    9. 9

      Konkarisijoittajat paljastavat HS:lle pahimmat mokansa – ”Tarkkaa tappiota en ole tohtinut edes laskea”

    10. 10

      Äärioikeiston trollit voittivat taas Shia LaBeoufin: Trumpia vastustava, jo kolme kertaa eri paikkaan siirretty taideprojekti keskeytyi jälleen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    6. 6

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    7. 7

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    8. 8

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    9. 9

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    10. 10

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää