Valikko
Ulkomaat

Nämä vaalit voivat vavisuttaa koko Eurooppaa – HS:n toimittajat arvioivat, miten Hollannille, Ranskalle ja Saksalle käy

HS:n toimittajat ja kirjeenvaihtatajat selittävät yhdessä tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoman kanssa, mistä Euroopan poikkeuksellisessa vaalivuodessa on kysymys.

Hollannista alkaa maaliskuun puolivälissä puolen vuoden vaalikimara, jolla voi olla syvällekäypiä vaikutuksia Eurooppaan.

Hollannin parlamenttivaalien jälkeen tulevat huhti–toukokuussa Ranskan presidentinvaalit ja kesäkuussa parlamenttivaalit, ja syyskuussa äänestää Saksa.

Oikeistopopulistien menestystä katsotaan silmä kovana. Se onkin merkittävää, mutta kuitenkin vain osa isommasta myllerryksestä, arvioi tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

”Populistipuolueiden esiinmarssi ei ole välttämättä syy vaan oire isommasta murroksesta, joka on ollut jo pidempään meneillään vakiintuneissa demokratioissa ja puoluejärjestelmissä”, sanoo Aunesluoma, joka johtaa Eurooppa-tutkimuksen verkostoa.

Murroksessa on tiiviisti ilmaisten kyse siitä, että nykymuotoinen edustuksellinen demokratia on syntynyt 1900-luvun olosuhteisiin, mutta maailma ympärillämme muuttuu rajusti.

Aunesluoma puhuu kaksoisvallankumouksesta.

”Euroopan paikka globaalissa taloudessa muuttuu dramaattisesti. Meillä eletään korkeassa elintasossa, mutta odotukset ovat alhaiset, että se paljon paranisi tästä.”

”Samaan aikaan taloudellinen muutos yhdistyy 2000-luvun nopeaan teknologiseen murrokseen, joka näkyy esimerkiksi viestinnässä ja työelämässä.”

Politiikassa murroksella on monenlaisia vaikutuksia, kuten juuri populismin ja nationalismin nousu. Euroopan vaalikimarassa Aunesluoma kiinnittää huomionsa erityisesti Ranskaan.

 

”Onko Trump-ilmiö mahdollinen Euroopassa?”

”Ranskasta saa mittauslukeman isosta EU-maasta: kuinka paljon ihmiset ovat valmiita äänestämään isoa oikeistopopulistista puoluetta? Onko Trump-ilmiö mahdollinen Euroopassa?”

Mutta populistiorganisaation vahvuus on vain yksi osa kuviota. ”Olennaista on, onko vakiintuneen vallan vastaiselle politiikalle muitakin vaihtoehtoja kuin populistien kannattaminen tai kotiinjääminen.”


Ranskan kohdalla Aunesluoma viittaa Emmanuel Macroniin, joka on vahva presidenttiehdokas ilman perinteisten puoluekoneistojen tukea. Keskustaliberaali Macron perusti En Marche -liikkeensä viime kesänä.

”Se on vähän uudenlainen ilmiö, tällainen pop up -puolue.”

Ilmiö on yleiseurooppalainen. ”Uusia puolueita on helpompi synnyttää, ja sekin kertoo, että isompi kuvio on pyörimässä.”

Puoluekentät sirpaloituvat monissa Euroopan maissa.

Yhtäältä äänestäjille tulee lisää vaihtoehtoja, Aunesluoma sanoo. Toisaalta: ”Hallituskoalitioiden muodostaminen ja työskentely vaikeutuu.”

Hollanti on Aunesluoman mukaan paraatiesimerkki. Siellä parlamentissa saattaa vaalien jälkeen olla puoli tusinaa jokseenkin tasavahvaa keskisuurta puoluetta – suurimpana ehkä Geert Wildersin Vapauspuolue.

Saksassa kenttää voi pirstaloittaa oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle, joka olisi liittovaltion tasolla uusi tulokas.

Lähikuukausien eurooppalaisilla vaaleilla on merkittävä vaikutus Suomeen.

Euroopassa, myös Suomessa, velloo kysymys kansallisvaltio-Euroopan ja unioni-Euroopan suhteesta. Tässäkin Aunesluoma näkee avainmaana Ranskan.

”Myönteisessä näkymässä Ranskaan tulee presidentti, joka haluaa edelleen tiivistä yhteistyötä Saksan ja Euroopan kanssa. Vaihtoehto on olennainen heikennys, jossa Ranska syystä tai toisesta menee jumiin.”

Uutinen jatkuu grafiikan jälkeen.


Kommentti: Ranskassa panoksina euro ja EU


Kun Suomen koivuihin ilmestyvät ensimmäiset hiirenkorvat, Ranskalla saattaa olla presidentti, joka haluaa Ranskan ulos eurosta ja kansanäänestyksen Euroopan unionista.

Oikeistopopulisti Marine Le Penin voitto huhti-toukokuun presidentinvaalissa on mahdollista. Ei todennäköistä, mutta mahdollista.

Ranskan lähtö olisi nykymuotoisen EU:n loppu. Erityisen vakavan pohdinnan paikka se olisi Suomen kaltaisille pienille maille, joiden talous nojaa Euroopan-kauppaan ja joiden ääni ei kansainvälisissä suhteissa kauas kanna ilman eurooppalaisten kumppanien tukea.

Kun haastattelin Le Peniä joulukuussa hänen työhuoneellaan Strasbourgissa, hänen matala äänensä kuulosti itsevarmalta. ”Maailma kääntää selkänsä tälle totaaliselle vapaakaupalle ja tälle villille globalisaatiolle”, hän sanoi.

Muslimimaista tulevan maahanmuuton haitoista puhuminen on se, mistä Le Pen tunnetaan. Se ei silti ole hänen ainoa valttinsa. Ulkomainen kilpailu, robotisaatio ja digitalisaatio ovat Ranskassakin viemässä elantoa monelta työläiseltä, pienyrittäjältä ja maanviljelijältä. Heille Le Pen lupaa paluuta vanhaan maailmaan.

Le Pen voittaa kyselyiden mukaan ensimmäisen kierroksen, mutta häviää vastustajalleen toisella kierroksella. Voittajaksi povataan yhä Emmanuel Macronia, joka on perustanut kokonaan uuden puolueen (Liikkeelle, En marche). Entinen talousministeri ei kuvaa itseään oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi vaan edistykselliseksi. Yhteisen Euroopan puolesta Macron puhuu palavammin kuin ehkä yksikään Ranskan aiemmista presidenttiehdokkaista. Le ­Penin kanssa hänellä on yhteistä ainoastaan esiintyminen kokonaan uutena, ”ulkopuolisena” vaihtoehtona.

Brexit-äänestys ja Yhdysvaltojen vaalit jakoivat britit ja amerikkalaiset kansainvälistymisen torjujiin ja syleilijöihin. Nyt Ranskan vaalit levittävät samaa railoa keskelle Eurooppaa.

Kommentti: Saksassa jyllää Schulz-ilmiö


Saksan politiikka on vaalivaihteella, vaikka vaaleihin on vielä seitsemän kuukautta. Juuri nyt huomion saa Schulz-ilmiö.

Europarlamentin entinen puhemies Martin Schulz on sosiaalidemokraattien kansleriehdokas. Hän on saanut nostettua demarien kannatuksen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen samalle tasolle Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. Molempien kannatus on noin 30 prosenttia.

Liittokansleri Merkel sai Schulzista todellisen haastajan. Molemmilla on myös yhteinen haaste: oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD. AfD:n johtajan Frauke Petryn asema on kuitenkin hankala. Puolue on jäänyt jumiin maahanmuuttoon ja sisäiseen riitelyyn. Osa kannattajista on kaikonnut, kun Petry on kaveerannut Hollannin ja Ranskan populistijohtajien Geert Wildersin ja Marine Le Penin kanssa.

Schulz-ilmiötä selittää moni seikka. Schulzin voi laskea uudeksi kasvoksi, vaikka takana on mittava EU-ura. Suurin asia on se, että Schulz on tarttunut demarien kipupisteeseen, Agenda 2010 -ohjelmaan. Schulz aikoo remontoida demarien oman luomuksen, joka vuonna 2003 mullisti perinpohjaisesti sosiaali- ja työttömyysturvan ja loi samalla Saksaan minipalkkaköyhälistön.

Kovin uho voi kuitenkin vielä laantua. Schulz ei voi viedä demareita kovin vasemmalle, sillä Saksassa vaalit voitetaan keskeltä. Sen Merkel tietää, vaikka joutuu kosiskelemaan CDU:n oikeistosiipeä pakolaispolitiikan kiristyksillä.

Johti Saksaa kumpi vain, Merkel tai Schulz, Saksan rooli Euroopassa ei muutu. Molemmille yhtenäinen Eurooppa on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä. Saksan ja Ranskan suhteille on kuitenkin kova pala, jos Le Pen voittaa Ranskassa.

Voi hyvin olla, että Merkel ja Schulz päätyvät samaan hallitukseen. AfD:n kannatus ei tyystin haihdu, ja siksi SPD:n ja CDU:n on taas tukeuduttava toisiinsa, vaikka se on niille vaikeaa.

Kommentti: Huumoria, äärioikeaa tai samaa vanhaa


Hollantilaisilla äänestäjillä on 15. maaliskuuta pidettävissä vaaleissa mistä valita. Yhteensä 81 puoluetta yritti asettaa ehdokkaita vaaleihin ja lopulta 28 siinä onnistuikin.

Kirjavassa yhteiskunnassa on ehdolla humoristisiltakin kuulostavia vaihtoehtoja, kuten Niet stemmers. Puolue lupaa, että sen kansanedustajat eivät ikinä luovu periaatteistaan, taivu neuvotteluissa tai äänestä mistään lainsäädännöstä. Ei mistään.

”25 prosenttia äänestäjistä pysyy vaalipäivänä kotonaan, mutta parlamentin kaikki paikat jaetaan”, puolue perustelee verkkosivuillaan.

Jos aiot jättää äänestämättä ja saattaa äänesi täysin kuulumattomiin, Niet stemmers on sinun vaihtoehtosi! Eli äänestäpä hollantilainen sitten heitä (mikäli lähdet uurnille periaatteidesi vastaisesti)!

Suurempaa pohdintaa aiheuttava juttu Hollannin vaaleissa on se, että Geert Wildersin johtama Vapauspuolue on melko suurella todennäköisyydellä marssimassa vaalivoittoon. Puolue ei lupaa Niet stemmersin tavoin passiivisuutta, vaan muun muassa seuraavaa: Hollanti ulos Euroopan unionista, Koraanit ulos kirjastoista, poliisiteippiä moskeijoiden ympärille ja islamin usko ulos Hollannista.

Wilders koskettaa monien maahanmuuttoon ja integraatio-ongelmiin suuttuneiden hollantilaisten tuntemuksia. Vapauspuolue on pudonnut viime aikoina kyselyissä, mutta Britannian EU-eron ja Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen myös hollantilaiset epäilevät kyselyiden luotettavuutta.

Vanhan maailman ystäville Hollannin mahdollisesti shokeeraavissa – eli Wildersin voittoon johtavissa – vaaleissa on tarjolla hyvin todennäköisesti konservatiivinen lopputulema: Wildersistä ei tule pääministeriä ja Hollanti ei eroa EU:sta.

Jälkimmäinen on erittäin vaikeaa perustuslaillisista syistä sekä kansan enemmistön vastustuksen takia.

Vapauspuolue saanee noin viidenneksen parlamenttipaikoista, mikä saattaa antaa Wildersille hetken aikaa muodostaa hallitusta. Mutta hänen hallituksestaan ei tule ennakkotietojen mukaan mitään, koska muut puolueet eivät suostu yhteistyöhön.

Vaalien voittaja tai kakkonen on siten talousoikeistolaisen VVD-puolueen Mark Rutte, joka päässee kolmannelle kaudelleen Hollannin pääministerinä. Hän pystyy muutaman puolueen tuella saavuttamaan jotenkin toimivan hallituksen, joka linkuttaa Hollantia hetken eteenpäin.

Näin käydessä Wilders voisi jatkaa kannatuksensa kasvattamista Twitterissä ja soimata Hollantia epädemokraattisesta luonteestaan, kuten hän on tähänkin asti tehnyt.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurooppa
  • Vaalit
  • Saksa
  • Hollanti
  • Ranska

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pohjois-Korean ohjus osui Japanin talousvyöhykkeelle – Japani raivoissaan, Yhdysvallat varoitti sodan kauheuksista

    2. 2

      Miehet puukottivat toisensa sairaalakuntoon Helsingin Hakaniemessä – lapsiperheet kauhistelivat tapahtumia aivan vierestä

    3. 3

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    4. 4

      Opettaja, kiitos vesisodasta, ryhmähalista ja tilaisuudesta paeta – tässä nerokkaimmat ideat ja opettajat Helsingin ­seudulta

    5. 5

      Terveyssovellusten markkinat ovat kuin ihmelääke­kauppiaiden villi länsi, sanovat tutkijat – On myytti, että kaikkien pitäisi kävellä 10 000 askelta päivässä

    6. 6

      Kaurabuumi jyllää – nyhtökaurailmiö siivittää kasvua, mutta ikisuosikki on yhä ykkönen

    7. 7

      Keuhkosyöpä osoittautui persoksi sokerille – tutkijat haluavat selvittää, voiko syövän kasvuun vaikuttaa ruokavaliolla

    8. 8

      Oppositio: Sote-uudistus tuhoaa Uudenmaan vanhus- ja sosiaalipalvelut – ”Tässä ollaan ottamassa hirveitä riskejä”

    9. 9

      Jos presidentti Mauno Koivisto olisi kuollut lauantaina 13.5., olisiko seuraavana päivänä liputettu äideille vai noudatettu suru­liputusta?

    10. 10

      Suomalaiselokuvalle palkinto Cannesissa, tekijät löivät ylävitosia ja Oscar-voittajakin kehui –”On tämä huikea juttu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    2. 2

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    3. 3

      Ylen Jääskeläinen JSN-puheistaan: ”Sanotaan se nyt suoraan, mokasin varomattomalla lausunnolla”

    4. 4

      Miehet puukottivat toisensa sairaalakuntoon Helsingin Hakaniemessä – lapsiperheet kauhistelivat tapahtumia aivan vierestä

    5. 5

      F1-sarjakin irvailee Räikkösen olemukselle – yksi kuva palkintopallilta kiteyttää Räikkösen tunnelmat: ”Tämä oli yksi niistä päivistä”

    6. 6

      Sipilän keskusta on vajonnut takaisin lähes kannatuksensa lähtökuoppaan – Mitä tapahtui?

    7. 7

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    8. 8

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    9. 9

      Jos presidentti Mauno Koivisto olisi kuollut lauantaina 13.5., olisiko seuraavana päivänä liputettu äideille vai noudatettu suru­liputusta?

    10. 10

      Kuuro Tomas Vaarala on lähettänyt yli 60 työhakemusta mutta ei pääse edes palkattomaan harjoitteluun – ”Haluaisin vain samalle viivalle muiden kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    6. 6

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    7. 7

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    8. 8

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää