Valikko
Ulkomaat

Venäjä heittää koepalloja Balkanille ja katsoo, mitä tapahtuu – EU:n ote omasta takapihastaan lipsuu

Balkanilta on kuulunut viime kuukausina paljon huolestuttavia uutisia. Kun Balkanilla tapahtuu, Venäjä ei ole koskaan kaukana.

Länsi-Balkanilla sijaitseva pikkuruinen Makedonia yltää vain harvoin kansainvälisiin uutisotsikoihin.

Viime aikoina näin on kuitenkin käynyt poikkeuksellisen usein – eikä erityisen myönteisessä mielessä.

Kahden miljoonan asukkaan Makedoniaa on riepotellut jo kaksi vuotta poliittinen kriisi, joka on nyt kääntymässä vaaralliseksi etniseksi kiistaksi maan valtaväestön ja albaanivähemmistön välillä.

Etniset jännitteet on syytä ottaa vakavasti, kun kyse on Jugoslavian hajoamissodat kokeneesta Balkanista.

”En veikkaisi, että siellä aivan konfliktia puhkeaa. Mutta maan sisäinen tilanne on todella veitsenterällä”, sanoo Länsi-Balkaniin erikoistunut tutkija Emma Hakala Aleksanteri-instituutista.

”Tässä on nähtävissä Euroopan unionin avuttomuus havaita ja ratkoa ongelmia Balkanilla.”

Monet Balkan-asiantuntijat pitävät Makedoniaa juuri nyt Balkanin räjähdysherkimpänä pisteenä. Länsi-Balkanilla, eli entisen Jugoslavian alueella ja Albaniassa, on viime aikoina kiehunut kuitenkin myös muualla.

Serbian ja Kosovon välit ovat kiristyneet, ja Bosnia ja Hertsegovinassa serbit uhkailevat itsenäistymispyrkimyksillä. Montenegrossa estettiin lokakuussa vallankaappausyritys, joka oli Montenegron viranomaisten mukaan Venäjän turvallisuuspalvelun orkestroima.

Kun Balkanilla tapahtuu, Venäjä ei tosiaan ole koskaan kovin kaukana. Balkanin seuraajat ja EU-johtajat ovat viime aikoina heränneet siihen, miten Venäjä on aktivoitunut alueella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi viime viikolla, että jännitteet ovat karanneet käsistä ”epäterveen ulkopuolisen vaikutuksen takia”.

”Venäjän aktiivisuus on lisääntynyt paljon”, Hakala sanoo.

Venäjä käyttää hyväkseen perinteisiä yhteyksiään ortodoksisiin slaavikansoihin. Venäjä esimerkiksi tukee Bosnian serbitasavaltaa ja sen räyhähenkistä johtajaa Milorad Dodikia, joka säännöllisin väliajoin väläyttelee mahdollisuutta järjestää kansanäänestys serbien irtaantumisesta liittovaltiosta.


Venäjällä oli näppinsä pelissä myös junakiistassa, joka sotki tammikuussa Serbian ja Kosovon muutenkin tahmeita välejä. Belgrad yritti lähettää Kosovoon junan, joka oli maalattu Serbian lipun väreillä ja jonka kylkiin oli kirjoitettu useilla eri kielillä ”Kosovo on Serbiaa”.

Juna oli valmistettu Venäjällä.

Makedonian poliittisessa kriisissä Venäjä on puolestaan pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa demokratian puolustajana. Venäjän ulkoministeriö moitti EU-tahoja pari viikkoa sitten kovasanaisesti siitä, että nämä sotkeentuvat Makedonian asioihin.

”Näyttää siltä, että nämä ovat kokeiluja. Venäjä tukee tiettyjä voimia Balkanilla ja katsoo, mihin se johtaa”, Hakala arvioi.

Esimerkiksi Bosniassa Venäjän ei tarvitse tehdä kovinkaan paljon kaaoksen luomiseksi.

”Venäjä on tässä ehkä nähnyt sellaisen tilaisuuden, jossa heidän ei tarvitse ihan hirveästi itse ponnistella. Että jos he vähän tukevat Dodikin itsenäisyyspyrkimyksiä, niin siitä voi kehittyä helposti suurempikin kriisi.”

Venäjän toimia Länsi-Balkanilla on verrattu Ukrainaan ja Krimin valtaamiseen. Balkanin maiden asioihin sekaantumisella Venäjä yrittää harhauttaa niitä läntiseltä polulta aivan kuten Ukrainaakin.

Venäjä vastustaa Balkanin lähentymistä Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton kanssa. Esimerkiksi Montenegron vallankaappausyrityksen epäillään johtuneen siitä, että Venäjä haluaa estää maata liittymästä Natoon tänä keväänä.

Hakalan mielestä vertaukset menevät kuitenkin liian pitkälle. Tutkija ei usko, että Venäjä lähtisi ehdoin tahdoin järjestämään vallankumouksia Balkanilla.

”Mielestäni vertaus on liioiteltua, koska Ukraina ja Balkan ovat Venäjän näkökulmasta aivan erilaisia alueita. Venäjän suhde Balkaniin on paljon etäisempi. Se ei ole Venäjän ilmeinen etupiirialue”, Hakala sanoo.

Samalla kun Venäjän vaikutusvalta Balkanilla kasvaa, Euroopan unionin ote alueesta lipsuu.

Tai pikemminkin pitäisi sanoa toisinpäin: velka- ja pakolaiskriisin koettelema EU laiminlöi Balkanin ja jätti temmellyskentän venäläisille. Unionilta ei riittänyt puhtia siihen, että se olisi ponnekkaasti edistänyt Balkanin maiden kehitystä.

”Venäjän valta Balkanilla johtuu osittain siitä tyhjiöstä, mikä siellä on syntynyt, kun EU ei ole kantanut vastuutaan alueesta”, Hakala sanoo.

Euroopan unionin jäsenyyttä odottaa parhaillaan kuusi Länsi-Balkanin maata. EU:n kannatus on laimentunut osassa maista, eritoten Serbiassa.

EU-intoa ovat laimentaneet muun muassa unionin kriisit ja sumeat jäsenyysnäkymät. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti virkakautensa alussa 2014, ettei unioni tule laajenemaan nykyisen komission aikana. Se oli latistava viesti monille EU-mielisille balkanilaisille.

Viime viikolla Juncker yritti lähettää toisenlaista viestiä. Hän vakuutti, ettei EU ”ole perääntymässä Länsi-Balkanilta, vaan astumassa sinne”. Se, kuinka moni tähän jaksaa Balkanilla vielä uskoa, on kyseenalaista.

Peli Länsi-Balkanin suhteen ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Vaikka EU on tehnyt virheitä alueen kehittämisessä, se on edelleen Venäjää merkittävämpi kumppani Balkanin maille.

Se näkyy monessa asiassa. EU on Balkanin maiden tärkein kauppakumppani. Myös Balkanille suuntautuvissa investoinneissa ja avustuksissa Euroopan maat jättävät Venäjän varjoonsa. Muuttoliike kohdistuu Balkanilta EU:hun, ei Venäjälle.

EU on myös onnistunut ratkomaan alueen kiistoja ja tukemaan demokratiakehitystä. Unioni on toiminut välittäjänä esimerkiksi Kosovon ja Serbian välisissä kahnauksissa ja viime aikoina Makedoniassa.

”Se osoittaa, että EU:lla on edelleen valtaa ja uskottavuutta Balkanilla”, Hakala sanoo.

Tutkijan mukaan EU:n pitäisi nyt valjastaa tuo vaikutusvalta järjestelmälliseen ja määrätietoiseen työskentelyyn. Hakalan mukaan unioni voisi aloittaa uuden Balkan-politiikan, joka pitäisi maiden liittymismahdollisuuksia vahvasti esillä.

Unohtaa ei pidä myöskään niinkin yksinkertaista asiaa kuin Euroopan maiden johtajien vierailuja Balkanille. Niitä ei ole viime vuosina tehty riittävästi.

”Ne ovat symbolisesti tärkeitä, ja niillä voi olla yllättävän suuri merkitys.”


Tausta: Poliittinen kiista kääntyi etniseksi

Makedoniaa on riivannut parin vuoden ajan poliittinen kriisi, joka sai alkunsa poliitikkojen korruptiota paljastaneesta salakuunteluskandaalista. Skandaali johti laajoihin mielenosoituksiin.

Maassa järjestettiin uudet vaalit joulukuussa. Hallituksen muodostaminen on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi. Viime viikolla maan presidentti esti sosiaalidemokraatteja muodostamasta hallitusta maan etnistä vähemmistöä edustavien albaanipuolueiden kanssa.

Puolueet olivat sopineet, että albanian asemaa virallisena kielenä parannetaan. Se oli presidentin lisäksi liikaa monille makedonialaisille, jotka yhä muistavat, miten väestöryhmien välit kävivät vuonna 2001 sisällissodan partaalla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hurmaavasti harmaantunut britti paljastui ghanalaiseksi huijariksi, jolle Anja menetti 170 000 euroa – HS esittelee tyypillisimmät verkkohuijaukset ja kertoo, miten niitä voi välttää

    2. 2

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    3. 3

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    4. 4

      Poliisi tyhjensi Kaivopuiston nuorten rähinöinnin vuoksi Helsingissä – Alkuillasta 35 000 seurasi Mantan lakitusta sateisessa säässä

    5. 5

      Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta vakavasti

    6. 6

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    7. 7

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    8. 8

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    9. 9

      Poliisi on alkanut sakottaa luvatta maassa olevia, kun säilöönottokeskuksiin ei mahdu eikä palautus kotimaahan onnistu

    10. 10

      Ehdokas paiskoo hommia, ja sitten tulee joku Aaltonen ja menee valtuustoon – aakkosilla on väliä vaalikamppailussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    4. 4

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    5. 5

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    6. 6

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    7. 7

      Poliisi tyhjensi Kaivopuiston nuorten rähinöinnin vuoksi Helsingissä – Alkuillasta 35 000 seurasi Mantan lakitusta sateisessa säässä

    8. 8

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    9. 9

      Poliisi on alkanut sakottaa luvatta maassa olevia, kun säilöönottokeskuksiin ei mahdu eikä palautus kotimaahan onnistu

    10. 10

      Politiikassa on yksi tabu, joka on kuin insestin, ihmissyönnin ja pedofilian vastine – ja ilman sitä olisimme kuolleita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää