Valikko
Ulkomaat

Varmistuuko pandojen tulo, uhkaako suomettuminen? Kiinan presidentti vierailee Suomessa tänään

Kiinan presidentti Xi Jinping saapuu Helsinkiin. Vierailusta odotetaan mutkatonta, sillä suuria kiistakysymyksiä ei ole.

Peking

Yksi maailman tärkeimmistä johtajista vierailee Suomessa keskiviikkona.

Kiinan presidentti Xi Jinpingin visiitistä odotetaan mutkatonta pysähdystä matkalla hankalampaan tapaamiseen – Sauli Niinistön ja Suomen jälkeen Xi tapaa Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa presidentti Donald Trumpin.

Suomelle vierailu on iso asia: Xi on suurvallan johtaja, joka edustaa noin vajaata viidesosaa koko maailman väestöstä ja taloudesta.

Suomen vahvuus Kiinan-suhteissa on nimenomaan harmittomuus, sanoo tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

Maiden välillä ei ole isoja kiistakysymyksiä. Hän kuvaa kovan tason valtiovierailua suomalaisen diplomatian voitoksi ja myös maantieteellisesti järkeväksi ratkaisuksi. Suomella on hyvät suhteet sekä Kiinaan että Yhdysvaltoihin. Toki itsenäisyyden juhlavuosikin vaikuttaa – juhlavat puitteet ja ylimääräinen huomio usein miellyttävät kiinalaisia.

Pandoja Pohjanmaalle?

Yllätyksettömäksi povattu vierailu voi kuitenkin jäädä aikakirjoihin. On täysin mahdollista, että vierailun aikana Kiinan presidentti sinetöi paljon puhutun pandojen Suomeen saapumisen aikataulun.

”Pandat sopisivat hyvin tämäntyyppisen vierailun päätähdiksi. Se olisi tyypillistä Kiinan pehmeän voiman käyttöä”, Jyrki Kallio sanoo.

Neuvottelut Kiinan metsähallinnon ja Suomen välillä ovat olleet loppusuoralla jo pitkään. Pandat ovat tulossa Ähtärin eläinpuistoon, jonka pandatalo valmistuu joulukuun alkuun mennessä.

”Nyky-Kiinassa asiaa ei enää katsota niinkään politiikan, vaan ensisijaisesti pandojen hyvinvoinnin kannalta. Siellä uskotaan, että Suomen kylmä talvi ja aurinkoinen kevät saattaisivat saada pandojen hormonit hyrräämään”, Kallio sanoo.

Sydänystävyys on myytti

Kun Kiinan presidentin Suomen-vierailu julkistettiin Pekingissä viime viikolla, puhuttiin tutut korulauseet Kiinan ja Suomen hienosta ystävyydestä. Kiinan ulkoministeriön puhemies kehui, miten Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka tunnustivat Kiinan kansantasavallan 1950-luvulla. Suomi on Xin ensimmäinen EU-maa tänä vuonna ja ensimmäinen pohjoiseurooppalainen maa ikinä.

Suomen pitää kuitenkin pitää pää kylmänä, sanoo Kiina-asiantuntija Kallio. Maiden välinen erityislaatuinen ystävyys on myytti – edes Pohjolan mittakaavassa Suomi ei ole poikkeuksellinen.

”Tanska on Kiinalle kaikkein tärkein Pohjoismaa. Mailla on kokonaisvaltainen strateginen kumppanuus, Tanska on vahva merikuljetuksissa, EU- ja Nato-maa ja arktinen rantavaltio. Suomi jää kakkoseksi.”

Presidentti Xi tapaa vierailullaan Niinistön lisäksi pääministeri Juha Sipilän ja puhemies Maria Lohelan. Kiinan kulmasta kiinnostavin puheenaihe on Suomen näkemykset naapurin suurvaltiosta Venäjästä, uskoo Kallio.

Suomelle Kiina on tärkeä

Suomelle Kiina on huomattavan tärkeä. Erityisesti taloudellisesti, vaikka kaupan kasvu onkin ollut viime vuosina vaatimatonta. Mutta ei se myöskään ole laskenut, kuten yleinen trendi on ollut.

Kiinan osuus Suomen ulkomaankaupasta on pysytellyt noin kuuden prosentin tienoilla vuodesta 2010 lähtien. EK:n mukaan Kiinassa toimii lähes neljäsataa suomalaisyritystä.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen neuvonantaja Jouko Rautava sanoo, että Suomen ja Kiinan taloussuhteet vastaavat hyvin Kiinan isoa kansainvälistä kehityskuvaa. Jo 1950-luvulla liikkeelle lähdettiin kaupankäynnistä, sitten 1980-luvun lopulla suomalaisyritykset lähtivät Kiinaan. Nyt kiinalaiset tulevat Suomeen, ja matkailu- ja palveluvienti lisääntyvät.

Suomen kärkivientituotteita Kiinaan ovat sellu, teollisuuden koneet ja turkikset.

Sekä Rautava että Kallio pitävät tärkeänä, että vientilistoille kohoaisi myös korkeamman jalostusasteen tuotteita. He näkevät Kiinassa yhä valtavan potentiaalin esimerkiksi aluillaan olevassa elintarvikeviennissä. Suomalaisille pienikin siivu Kiinan jättimäisistä markkinoista on jo hyvä saalis.

Tutkijat lisäävät listalle myös tutut aiheet: turismi ja kiinalaisten investoinnit Suomeen ovat kasvussa.

Turisteja ja rahaa Kiinasta

Jyrki Kallio sanoo: ”Kiinalaisten silmissä Suomi on tavallistunut parin viime vuoden aikana. Nyt tulee jo ihan mattimeikäläisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa reissussa. Kiinalaiset arvostavat matkailuargumentteja, jotka kertaalleen meillä jo ehdittiin tuomita vanhentuneiksi: puhdasta ilmaa, metsiä, järviä ja revontulia.”

Jouko Rautava sanoo: ”Kiinalaiset sijoittavat Suomeen, koska he haluavat kansainvälistyä, ja meillä on tarjolla osaamista, teknologiaa ja vaikkapa puuta. Ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö lisää sijoituksia olisi luvassa. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.”

Viime vuonna Suomi sai Kiinasta investointeja noin kuuden miljardin euron edestä. Summa tuli pääosin yhdestä ainoasta Supercell-kaupasta, joten kasvunvaraa on rutkasti. Kiinalaiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa sijoittaa esimerkiksi useisiin biojalostamoihin Suomessa.

Avautuva ja sulkeutuva maa

Kiina on viime kuukausina puhunut maailmalla globalisaation puolesta ja lupaillut markkinoidensa avautumista. Presidentti Xi ja muut johtavat kiinalaispoliitikot ovat suhtautuneet Yhdysvalloista kantautuviin sanallisiin hyökkäyksiin toistaiseksi melko tyynesti ja vakuuttaneet, että kaikesta selvitään puhumalla.

Ei ole kuitenkaan päivänselvää, että niin käy. Kiinaa on syytetty siitä, että se haluaa poimia kirsikat muiden maiden kakuista eikä tarjoa tilalle mitään.

”Kauppapolitiikan puolella EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakamarit valittavat, ettei markkinoille pääsy ole tasapuolista, ja ne ovat varmasti oikeassa”, sanoo Jouko Rautava.

Kiinassa politiikan ja talouden trendit menevät ristikkäisiin suuntiin: politiikan puolella mennään kohti suljetumpaa Kiinaa, kun puolestaan talouden puolella maata on luvattu avata. Protektionismin vaara on ilmeinen, sanoo Rautava, vaikka presidentti Xi puhui esimerkiksi Davosin talousfoorumissa kiivaasti sitä vastaan.

”Kiina on umpikujassa, jos avautumista ei tapahdu”, Rautava arvioi.

Kysymys on olennainen suomalaisyritystenkin Kiinan hankalille markkinoille pääsyn kannalta.

Suomen ei pidä nöyristellä

Suomen ja Kiinan välillä asetelma on selkeä: Kiina iso, Suomi pieni. Se on aihepiiri, josta Jyrki Kallion mielestä olisi syytä puhua enemmänkin.

”Pitää varoa suomettumista Kiinan suhteen”, hän sanoo.

Hän tarkoittaa sitä, että hetkittäin Suomessa on Neuvostoliiton suhteiden peruna aistittavissa ilmapiiriä, ettei isoja ja tärkeitä maita pidä suututtaa. Käytännössä epäkohtiin, esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin, ei haluta juurikaan puuttua.

”Meillä on taipumusta itsesensuuriin. Kun Suomessa puhutaan Kiinaan liittyvistä vaikeista kysymyksistä, äkkiä muistetaan, että se on tärkeä taloudellinen kumppani”, Jyrki Kallio sanoo.

Kallion mielestä olisi hyvä käydä kansalaiskeskustelua sekä viranomaispohdintaa Suomen arvopohjasta päätöksenteossa. Mihin ollaan valmiita, millä ehdoilla ja kenen kanssa?

HS kirjoitti viime viikolla pakkolääkittyjen ihmisoikeusjuristien kidutuksesta Kiinassa. Yhdentoista maan diplomaatit lähettivät Kiinalle kirjeen, jossa he ilmaisivat huolensa kidutusväitteistä ja ihmisoikeusrikkomuksista. Suomeakin pyydettiin mukaan allekirjoittamaan, mutta Suomi kieltäytyi.

Jouko Rautava tunnistaa hyvin, mistä Kallio puhuu. Kauppapolitiikan puolella ei ole pienintäkään syytä nöyristelyyn, Rautava sanoo.

”Suomella on riittävästi asia-argumentteja puhua vaikeistakin asioista rakentavasti.”

Kuka?

Xi Jinping


 Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen ylin johtaja. Puolueasemansa vuoksi hän on myös Kiinan presidentti.

 Nousi puoluejohtajaksi syksyllä 2012 ja nimitettiin presidentiksi keväällä 2013.

 Pidetään vahvimpana Kiinan johtajana sitten Mao Tsetungin. Keskittänyt itselleen tavallista enemmän valtaa esimerkiksi ottamalla johtoonsa runsaasti niin sanottuja johtavia pienryhmiä, jotka valmistelevat asioita.

 Xin johtajakaudella Kiinasta on tullut myös aiempaa tukahduttavampi ja autoritaarisempi. Toisinajattelijoita, lakimiehiä ja muita hallinnon mielestä hankalia ihmisiä on pidätetty ja vangittu lukuisia.

 Kiina on huomattavasti aktivoitunut myös ulkopolitiikassaan Xin kaudella. Kautta jatkettaneen ensi syksynä pidettävässä puoluekokouksessa ainakin seuraavat viisi vuotta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    6. 6

      Nukutko huonosti? HS kokosi asiantuntijan vinkit unen apuvälineisiin ja parempiin yöuniin

    7. 7

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    8. 8

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    9. 9

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    10. 10

      Natsitohtori Mengele vihelteli oopperaa valitessaan uhrejaan Auschwitzissa – ihmiskokeiden tulokset olivat tieteellisesti kelvottomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    9. 9

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    10. 10

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää