Valikko
Ulkomaat

Varmistuuko pandojen tulo, uhkaako suomettuminen? Kiinan presidentti vierailee Suomessa tänään

Kiinan presidentti Xi Jinping saapuu Helsinkiin. Vierailusta odotetaan mutkatonta, sillä suuria kiistakysymyksiä ei ole.

Peking

Yksi maailman tärkeimmistä johtajista vierailee Suomessa keskiviikkona.

Kiinan presidentti Xi Jinpingin visiitistä odotetaan mutkatonta pysähdystä matkalla hankalampaan tapaamiseen – Sauli Niinistön ja Suomen jälkeen Xi tapaa Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa presidentti Donald Trumpin.

Suomelle vierailu on iso asia: Xi on suurvallan johtaja, joka edustaa noin vajaata viidesosaa koko maailman väestöstä ja taloudesta.

Suomen vahvuus Kiinan-suhteissa on nimenomaan harmittomuus, sanoo tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

Maiden välillä ei ole isoja kiistakysymyksiä. Hän kuvaa kovan tason valtiovierailua suomalaisen diplomatian voitoksi ja myös maantieteellisesti järkeväksi ratkaisuksi. Suomella on hyvät suhteet sekä Kiinaan että Yhdysvaltoihin. Toki itsenäisyyden juhlavuosikin vaikuttaa – juhlavat puitteet ja ylimääräinen huomio usein miellyttävät kiinalaisia.

Pandoja Pohjanmaalle?

Yllätyksettömäksi povattu vierailu voi kuitenkin jäädä aikakirjoihin. On täysin mahdollista, että vierailun aikana Kiinan presidentti sinetöi paljon puhutun pandojen Suomeen saapumisen aikataulun.

”Pandat sopisivat hyvin tämäntyyppisen vierailun päätähdiksi. Se olisi tyypillistä Kiinan pehmeän voiman käyttöä”, Jyrki Kallio sanoo.

Neuvottelut Kiinan metsähallinnon ja Suomen välillä ovat olleet loppusuoralla jo pitkään. Pandat ovat tulossa Ähtärin eläinpuistoon, jonka pandatalo valmistuu joulukuun alkuun mennessä.

”Nyky-Kiinassa asiaa ei enää katsota niinkään politiikan, vaan ensisijaisesti pandojen hyvinvoinnin kannalta. Siellä uskotaan, että Suomen kylmä talvi ja aurinkoinen kevät saattaisivat saada pandojen hormonit hyrräämään”, Kallio sanoo.

Sydänystävyys on myytti

Kun Kiinan presidentin Suomen-vierailu julkistettiin Pekingissä viime viikolla, puhuttiin tutut korulauseet Kiinan ja Suomen hienosta ystävyydestä. Kiinan ulkoministeriön puhemies kehui, miten Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka tunnustivat Kiinan kansantasavallan 1950-luvulla. Suomi on Xin ensimmäinen EU-maa tänä vuonna ja ensimmäinen pohjoiseurooppalainen maa ikinä.

Suomen pitää kuitenkin pitää pää kylmänä, sanoo Kiina-asiantuntija Kallio. Maiden välinen erityislaatuinen ystävyys on myytti – edes Pohjolan mittakaavassa Suomi ei ole poikkeuksellinen.

”Tanska on Kiinalle kaikkein tärkein Pohjoismaa. Mailla on kokonaisvaltainen strateginen kumppanuus, Tanska on vahva merikuljetuksissa, EU- ja Nato-maa ja arktinen rantavaltio. Suomi jää kakkoseksi.”

Presidentti Xi tapaa vierailullaan Niinistön lisäksi pääministeri Juha Sipilän ja puhemies Maria Lohelan. Kiinan kulmasta kiinnostavin puheenaihe on Suomen näkemykset naapurin suurvaltiosta Venäjästä, uskoo Kallio.

Suomelle Kiina on tärkeä

Suomelle Kiina on huomattavan tärkeä. Erityisesti taloudellisesti, vaikka kaupan kasvu onkin ollut viime vuosina vaatimatonta. Mutta ei se myöskään ole laskenut, kuten yleinen trendi on ollut.

Kiinan osuus Suomen ulkomaankaupasta on pysytellyt noin kuuden prosentin tienoilla vuodesta 2010 lähtien. EK:n mukaan Kiinassa toimii lähes neljäsataa suomalaisyritystä.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen neuvonantaja Jouko Rautava sanoo, että Suomen ja Kiinan taloussuhteet vastaavat hyvin Kiinan isoa kansainvälistä kehityskuvaa. Jo 1950-luvulla liikkeelle lähdettiin kaupankäynnistä, sitten 1980-luvun lopulla suomalaisyritykset lähtivät Kiinaan. Nyt kiinalaiset tulevat Suomeen, ja matkailu- ja palveluvienti lisääntyvät.

Suomen kärkivientituotteita Kiinaan ovat sellu, teollisuuden koneet ja turkikset.

Sekä Rautava että Kallio pitävät tärkeänä, että vientilistoille kohoaisi myös korkeamman jalostusasteen tuotteita. He näkevät Kiinassa yhä valtavan potentiaalin esimerkiksi aluillaan olevassa elintarvikeviennissä. Suomalaisille pienikin siivu Kiinan jättimäisistä markkinoista on jo hyvä saalis.

Tutkijat lisäävät listalle myös tutut aiheet: turismi ja kiinalaisten investoinnit Suomeen ovat kasvussa.

Turisteja ja rahaa Kiinasta

Jyrki Kallio sanoo: ”Kiinalaisten silmissä Suomi on tavallistunut parin viime vuoden aikana. Nyt tulee jo ihan mattimeikäläisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa reissussa. Kiinalaiset arvostavat matkailuargumentteja, jotka kertaalleen meillä jo ehdittiin tuomita vanhentuneiksi: puhdasta ilmaa, metsiä, järviä ja revontulia.”

Jouko Rautava sanoo: ”Kiinalaiset sijoittavat Suomeen, koska he haluavat kansainvälistyä, ja meillä on tarjolla osaamista, teknologiaa ja vaikkapa puuta. Ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö lisää sijoituksia olisi luvassa. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.”

Viime vuonna Suomi sai Kiinasta investointeja noin kuuden miljardin euron edestä. Summa tuli pääosin yhdestä ainoasta Supercell-kaupasta, joten kasvunvaraa on rutkasti. Kiinalaiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa sijoittaa esimerkiksi useisiin biojalostamoihin Suomessa.

Avautuva ja sulkeutuva maa

Kiina on viime kuukausina puhunut maailmalla globalisaation puolesta ja lupaillut markkinoidensa avautumista. Presidentti Xi ja muut johtavat kiinalaispoliitikot ovat suhtautuneet Yhdysvalloista kantautuviin sanallisiin hyökkäyksiin toistaiseksi melko tyynesti ja vakuuttaneet, että kaikesta selvitään puhumalla.

Ei ole kuitenkaan päivänselvää, että niin käy. Kiinaa on syytetty siitä, että se haluaa poimia kirsikat muiden maiden kakuista eikä tarjoa tilalle mitään.

”Kauppapolitiikan puolella EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakamarit valittavat, ettei markkinoille pääsy ole tasapuolista, ja ne ovat varmasti oikeassa”, sanoo Jouko Rautava.

Kiinassa politiikan ja talouden trendit menevät ristikkäisiin suuntiin: politiikan puolella mennään kohti suljetumpaa Kiinaa, kun puolestaan talouden puolella maata on luvattu avata. Protektionismin vaara on ilmeinen, sanoo Rautava, vaikka presidentti Xi puhui esimerkiksi Davosin talousfoorumissa kiivaasti sitä vastaan.

”Kiina on umpikujassa, jos avautumista ei tapahdu”, Rautava arvioi.

Kysymys on olennainen suomalaisyritystenkin Kiinan hankalille markkinoille pääsyn kannalta.

Suomen ei pidä nöyristellä

Suomen ja Kiinan välillä asetelma on selkeä: Kiina iso, Suomi pieni. Se on aihepiiri, josta Jyrki Kallion mielestä olisi syytä puhua enemmänkin.

”Pitää varoa suomettumista Kiinan suhteen”, hän sanoo.

Hän tarkoittaa sitä, että hetkittäin Suomessa on Neuvostoliiton suhteiden peruna aistittavissa ilmapiiriä, ettei isoja ja tärkeitä maita pidä suututtaa. Käytännössä epäkohtiin, esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin, ei haluta juurikaan puuttua.

”Meillä on taipumusta itsesensuuriin. Kun Suomessa puhutaan Kiinaan liittyvistä vaikeista kysymyksistä, äkkiä muistetaan, että se on tärkeä taloudellinen kumppani”, Jyrki Kallio sanoo.

Kallion mielestä olisi hyvä käydä kansalaiskeskustelua sekä viranomaispohdintaa Suomen arvopohjasta päätöksenteossa. Mihin ollaan valmiita, millä ehdoilla ja kenen kanssa?

HS kirjoitti viime viikolla pakkolääkittyjen ihmisoikeusjuristien kidutuksesta Kiinassa. Yhdentoista maan diplomaatit lähettivät Kiinalle kirjeen, jossa he ilmaisivat huolensa kidutusväitteistä ja ihmisoikeusrikkomuksista. Suomeakin pyydettiin mukaan allekirjoittamaan, mutta Suomi kieltäytyi.

Jouko Rautava tunnistaa hyvin, mistä Kallio puhuu. Kauppapolitiikan puolella ei ole pienintäkään syytä nöyristelyyn, Rautava sanoo.

”Suomella on riittävästi asia-argumentteja puhua vaikeistakin asioista rakentavasti.”

Kuka?

Xi Jinping


 Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen ylin johtaja. Puolueasemansa vuoksi hän on myös Kiinan presidentti.

 Nousi puoluejohtajaksi syksyllä 2012 ja nimitettiin presidentiksi keväällä 2013.

 Pidetään vahvimpana Kiinan johtajana sitten Mao Tsetungin. Keskittänyt itselleen tavallista enemmän valtaa esimerkiksi ottamalla johtoonsa runsaasti niin sanottuja johtavia pienryhmiä, jotka valmistelevat asioita.

 Xin johtajakaudella Kiinasta on tullut myös aiempaa tukahduttavampi ja autoritaarisempi. Toisinajattelijoita, lakimiehiä ja muita hallinnon mielestä hankalia ihmisiä on pidätetty ja vangittu lukuisia.

 Kiina on huomattavasti aktivoitunut myös ulkopolitiikassaan Xin kaudella. Kautta jatkettaneen ensi syksynä pidettävässä puoluekokouksessa ainakin seuraavat viisi vuotta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    2. 2

      ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä

    3. 3

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    4. 4

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    5. 5

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    6. 6

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    7. 7

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    8. 8

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    9. 9

      Niinistö lähtee presidentinvaaleihin ylivoimaisena suosikkina – kahdeksan syytä, joiden takia häntä on vaikea voittaa

    10. 10

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    2. 2

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    3. 3

      Trump sätti Pohjois-Koreaa ohjuksen ampumisesta: ”Osoittaa suurta epäkunnioitusta Kiinaa kohtaan”

    4. 4

      Miehet puukottivat toisensa sairaalakuntoon Helsingin Hakaniemessä – lapsiperheet kauhistelivat tapahtumia aivan vierestä

    5. 5

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    6. 6

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    7. 7

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    8. 8

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    9. 9

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    10. 10

      Jos presidentti Mauno Koivisto olisi kuollut lauantaina 13.5., olisiko seuraavana päivänä liputettu äideille vai noudatettu suru­liputusta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    6. 6

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    7. 7

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    8. 8

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    9. 9

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    10. 10

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    11. Näytä lisää