Valikko
Ulkomaat    |   HS-analyysi

Ehtiikö Erdoğan tehdä pilkkaa demokratian kustannuksella? Turkin ja EU:n suhteissa eletään kriittisiä hetkiä

Sillä on väliä, kumpi katkaisee Turkin EU-jäsenyys­neuvottelut ensin, EU vai Erdoğan.

Berliini

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnitteli alkuviikolla Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania vaalituloksesta. EU:n ja EU-maiden johtajat ovat sen sijaan reagoineet Turkin kansanäänestyksen tulokseen huomattavasti varautuneemmin. Ketään ei ole syytä onnitella.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja ulkoministeri Sigmar Gabriel olivat korostuneen varovaisia ja painottivat vuoropuhelun tärkeyttä. Saksan sisäministeri Thomas de Maizièr sanoi, että ensin on saatava selko siitä, onko vaalitulos luotettava. Sama viesti kuultiin tiistaina Euroopan komission puheenjohtajalta Jean-Claude Junckerilta.

Pidättyväisyyteen on syynsä. Turkin opposition ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vaalitarkkailijoiden raportit herättävät vakavia epäilyjä vaalituloksen manipuloinnista. Periaatteessa vaalien mitätöinti voi olla mahdollista, jos Turkki toimii niin kuin sen perustuslaki edellyttäisi.

Toisekseen Erdoğanin olisi ensin voitettava vuoden 2019 presidentinvaalit, jotta hän pääsisi havittelemaansa yksinvaltaan. Se että niin käy, ainakaan rehellisissä vaaleissa, on sunnuntain vaalituloksen perusteella varsin epävarmaa.

Mutta vaikka epävarmuutta riittää, EU:lla on kova paine jäädyttää Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ja tehdä päätös nopeasti. Päätös on vaikea. Tärkeä yhteys katkeaa, eikä Turkki jätä vastaamatta – vaikka se uhoaa neuvottelujen katkaisemisella.

Nyt eletään kriittisiä hetkiä. Miten pitää yhteys Turkkiin? Se on EU:lle brexit-sarjan kysymys.

Muslimienemmistöistä Turkkia sanotaan usein peiliksi Euroopan ja EU:n naapuruussuhteiden kehitykselle. Peili on Turkin sunnuntaisen kansanäänestyksen jäljiltä säröillä.

Euroopan ja Turkin suhteissa on kyse monimutkaisesta vyyhdistä, jossa toisiinsa sotkeutuvat maallistuneen vallan ja uskonnollisuuden suhde, demokratian kehitys islamisoituvassa yhteiskunnassa, eri etnisten vähemmistöjen suhteet sekä valtion ja ennen kaikkea oikeusvaltion rooli.

Erdoğan uhosi heti kansanäänestystuloksen selvittyä haluavansa kansanäänestyksen myös EU-jäsenyysneuvottelujen lopettamisesta. Samaan uhoon kuuluivat aikeet palauttaa kuolemanrangaistus – jonka Turkki poisti edetäkseen EU-neuvotteluihin.

Erdoğan tarvitsee kuolemanrangaistusta pysyäkseen vallassa, sillä diktatuurissa on se epämiellyttävä piirre, että vihollisia on kaikkialla. Kuolemanrangaistus on myös keino härnätä EU:ta sekä kerätä nationalistien ja islamistien kannatus. Se on länsivastaisuuden symboli.

EU-neuvotteluissa kuolemanrangaistuksen palauttaminen on punainen viiva. Se katkaisee virran EU-neuvottelujen hengityskoneesta. Tosin tulevan perustuslain muutoksen jälkeen Turkin parlamentti on pelkkä kulissi ja oikeuslaitos sumuverho ilman kuolemanrangaistustakin.

Kysymys kuuluu: kuka neuvottelut panee poikki?

Se, että Turkki katkaisisi neuvottelut, olisi osalle EU-maista helpotus. Silti helppoutta keskeisempää olisi se, että päätöstä ei tee Erdoğan vaan Euroopan unioni. EU näyttäisi, että Turkin etenemissuunta on väärä.

Jos Erdoğan pääsee äänestyttämään turkkilaisia EU-neuvottelujen jatkosta, diktaattori tekee pilkkaa demokratian keskeisellä työvälineellä. Erdoğan saisi mahdollisesti manipuloidulla äänestyksellä oikeutuksen yksinvaltaisesti ajamalleen linjalle ja lisää todisteita väittää, että on oikeassa ja kansan tukema.

Erdoğanilla on sunnuntaina kansanäänestyksen perusteella takanaan vain niukka enemmistö äänestäjistä, 51,4 prosenttia.

Turkki on jakautunut kuin Trumpin Amerikka. Vain niukka enemmistö käänsi selkänsä eurooppalaiselle arvopohjalle ja sille, miten Euroopassa järjestetään poliittinen valta. EU:lle onkin tärkeää miettiä, mitä keinoja sillä on viestiä suurelle määrälle Eurooppa-myönteisiä turkkilaisia, ettei heitä olla hylkäämässä.

Siteitä Eurooppaan on yhä paljon. Turkki liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1949, Natoon vuonna 1952 ja Etyjiin vuonna 1975. Turkista tuli EU-jäsenehdokas Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999. Varsinaiset liittymisneuvottelut aloitettiin vuonna 2004.

Pitkään on kuitenkin ollut selvää, ettei Turkin demokratiakehitys ole edennyt EU:n toivomaan suuntaan. EU-neuvotteluissa pöydälle on kuitenkin voinut ladata laajan kirjon kysymyksiä. Sama ei onnistu Nato-pöydässä, jossa sielläkin uusi Turkki on ongelma.

Kuten Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoi saksalaislehti Bildille, ei ole syytä luulla, että Turkin kanssa olisi helpompi asioida Naton ulkopuolella kuin Natossa.

Se, mille tielle Turkki lähtee, vaikuttaa Eurooppaan, ulkoturkkilaisiin, taloussuhteisiin ja Lähi-idän politiikkaan.

Myös EU-neuvotteluissa alkoi uusien realiteettien aika. Se vaatii, että EU:n ja Turkin suhde on aktiivisesti EU:n käsissä, ei Erdoğanin pelinappulana.

Jos EU-neuvottelut jäädyttää, niihin voi palata – sitten kun pöytä on taas joskus puhdas eikä sen ääressä istu Erdoğan.

Tästä on kyse

Valta keskittyy Turkissa presidentille


 Turkissa äänestettiin sunnuntaina perustuslain uudistamisesta.

 51,4 prosenttia äänestäjistä tuki kansanäänestyksessä muutosta, jossa presidentin valtaoikeudet kasvavat.

 Äänestyksen laillisuudesta on esitetty paljon epäilyksiä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    2. 2

      Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta onko kuvassa valkoisia vai punaisia?

    3. 3

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    4. 4

      Kun kollega irtisanoutuu, työyhteisö voi tuntea surua ja stressiä – Lähtemisestä voi tulla myös tarttuva tauti, sanovat asiantuntijat

    5. 5

      Halla-aho: Perussuomalaisten uutta salkkua vaikea nähdä yhtä painavana kuin pois annettua oikeusministerin tehtävää

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Asuntotukileikkuri rankaisee pääkaupunkiseudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    8. 8

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    9. 9

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    10. 10

      Hallitus piti tiedotus­tilaisuuden siitä, että se päätti ostaa kahdet farkut ja paidan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    3. 3

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    4. 4

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    5. 5

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    6. 6

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    7. 7

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    8. 8

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    9. 9

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    10. 10

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää