Ulkomaat

Finlandia Pallo elää yhä Göteborgin Pikku-Suomessa – Ruotsiin 1960-luvulla muuttaneet muistelevat aikoja, jolloin suomella pärjäsi kaikkialla

Suomesta muutti 1960-luvulla liki 170 000 ihmistä Ruotsiin, monet työn perässä. Noiden vuosien muutto on yksi 100-vuotiaan Suomen määrittelevistä kertomuksista.

Göteborg

Jos jossakin on Pikku-Suomi Ruotsissa, se on täällä.

Finlandsvägen kulkee läpi Tuven kaupunginosan Göteborgissa. Ja tuossa, tien penkan ilmoitustaulussa, lukee: etsitään nuoria pelaamaan jalkapalloa Finlandia Pallon joukkueessa.

Hiukan kauempana Tuven ­tekonurmen laidalla poikien iltatreenit ovat jo alkamassa. Tauno Peltomaa, 68, vahtii tiluksia Suomi-pipossaan.

”Voi että tämä on muuttunut. Meitä oli aluksi liki sata prosenttia suomalaisia. Nyt on kymmenen prosenttia”, Peltomaa huokaa kentän laidalla.

Peltomaa on yhdenlainen Finlandia Pallo AIF:n sielu. Hän on ollut mukana seuran työssä vuosikymmeniä, sen alkuajoista saakka.


Toiminnan juuret ovat 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Göteborgiin perustettiin kaksi suomalaista urheiluseuraa Finlandia Klubi ja Pallo IF. Ruotsiin töiden perässä muuttaneille suomalaisille piti keksiä terveellisiä harrastuksia, jotta he eivät tekisi pahojaan.

Osallistujista ei ollut tuohon aikaan puutetta. Siirtolaisinstituutin laskujen mukaan Suomesta muutti Ruotsiin 1960-luvun aikana liki 170 000 ihmistä, joskin moni tuli myös takaisin. Kiivaimpina vuosina 1970-luvun taitteessa länteen lähtijöitä oli vajaat 40 000, kun nykyisin määrä on vuosittain 2 000–3 000.

Monet suomalaiset tulivat paremman elämän perässä juuri Göteborgiin, missä esimerkiksi Volvon autotehtaalta oli helppo saada hommia.

Noiden vuosien muutto Ruotsiin on yhä 100-vuotiaan Suomen määritteleviä kertomuksia.

Tauno Peltomaa saapui Göteborgiin vuonna 1968, 19-vuotiaana. Armeija oli juuri takana. Hänellä oli ihan hyvä työpaikka lihanleikkaajana Porissa, mutta naapurinpoika houkutteli, että lähdehän koettamaan onneasi Ruotsissa.

Peltomaa lähti uteliaisuuttaan.

Perillä Göteborgissa ja Volvon Torslandan autotehtaan pihassa odotti maanantaiaamuna ruuhka, kun viitisensataa ihmistä jonotti hakemaan töitä. Monet olivat Suomesta. Siinä missä Suomessa oli noihin aikoihin paikoin työttömyyttä, oli nopeasti teollistuneessa Ruotsissa monin paikoin pulaa työvoimasta.


”Kesti kolme päivää ennen kuin edes pääsimme sisään, niin paljon oli väkeä. Ja kaikki otettiin. Mitään ei kysytty – sisään vain niin nopeasti kuin mahdollista”, Peltomaa muistelee.

Töihin pääsi, vaikkei olisi ollut edes lukutaitoa, hän kertoo. Asunto löytyi kaverin nurkista Tuvesta, eikä Peltomaa joutunut asumaan nuorten miesten parakkeihin, jotka noina päivinä majoittivat Volvon työläisiä.

1960-luvun ja 1970-luvun vuosina Tuve Volvon tehtaan kupeessa oli täynnä suomalaisia. Peltomaalla oli työyksikössään liki 30 työkaveria, joista vain pomo oli ruotsalainen. Muut olivat Suomesta tai muualta. Ruotsia ei siis tarvinnut juuri opetella.

Suomalaiset pysyttelivät ylipäätään omissa oloissaan kuten maahanmuuttajaryhmät myös nykypäivän Ruotsissa. Samaan tapaan oli ennakkoluulojalon.

”Jos meni ruotsalaisiin paikkoihin, niin kyllä sen huomasi. Ei sitä mielellään mennyt niihin paikkoihin, koska tunsi itsensä niin ulkopuoliseksi”, Peltomaa sanoo.

Hän ei silti koskaan kärsinyt pahasta finnjävel-nimittelystä kuten monet muut samassa sukupolvessa.

Pallokentän liepeillä suomalaisia asuu nykyäänkin tiuhassa.

Elisabet Leppäsen keittiössä kahvi porisee, kun pitkäaikainen ystävä Riitta Ilo on käymässä. Molemmat muuttivat Suomesta niin ikään 1960-luvulla ja tekivät vuosikymmenien uran Volvolla.

Naiselle työn saaminen autotehtaalta ei silti ollut yhtä mutkatonta, Ilo kertoo. Häntä ei otettu ensi hakemalla, koska naisten katsottiin tekevän lapsia. Myöhemmin silti onnisti.


Leppänen tuli ensin Ruotsiin lastenvahdiksi 15-vuotiaana vuonna 1967, kun omalla kotipaikkakunnalla Oriveden seudulla ei ollut mitään mahdollisuutta saada töitä eikä perheellä ollut rahaa tukea. Tuohon aikaan suomalaistyövoimaa houkuteltiin lehdissä ilmoituksilla.

Ilolla oli työ, mutta hän lähti Jyväskylästä kaverin ja paremman palkan houkuttelemana. Ensin hän päätyi Helsingborgiin ompelemaan kenkiä.

 

Volvolle töihin tulleet poikamiehet kalastelivat seuraa läheisestä ”Impilinnasta”.

Ruotsiin jääminen oli noiden aikojen naisille tavallinen tarina.

”Ajateltiin, että ollaan vuosi tai pari ja tullaan sitten takaisin. Sitten löytyi ukko ja rupesi tulemaan lapsia”, Ilo sanoo.

Suomalaispiireissä riitti menoa. Artistit kuten Reijo Taipale ja Irwin Goodman kävivät laulamassa Göteborgissa. Tai sitten suomalaiset ajoivat tansseihin Boråsiin, missä he humppasivat Boråsparkenin lavalla.

Volvolle töihin tulleet poikamiehet kalastelivat seuraa läheisestä ”Impilinnasta”. Niin oli nimetty talo, jossa tekstiilitehtaan suomalaistytöillä oli asuntonsa. Toinenkin talo oli, mutta sen nimi on Ilon mielestä liian härski mainittavaksi julkisuudessa.

Alkoholia oli kuvioissa aika lailla, ja joillakin oli ongelmansa. Leppäsen ja Ilon mielestä Suomi-yhteisö oli silti aina viihtyisä ja Ruotsi on kohdellut pääosin varsin hyvin.

Sen naiset silti muistavat, että nuorena oli usein kova koti-ikävä.

”Kun kävin Jyväskylässä, itkin aina koko paluumatkan bussissa laivalle. Itkin ja itkin”, Ilo sanoo.

Niin oli silloin. Toista on nyt. Yhä harvempi 1960–1970-luvuilla muuttaneista on elossa. Nuoremman polven Suomi-yhteys on monin paikoin hatara.

Göteborgin seudulla moni Suomi-seuroista on kuollut väen vähentyessä. Göteborgin suomalaisen koulun sulkemisesta kerrottiin hiljan kiivaan keskustelun saattelemana.

Ruotsinsuomalainen yhdistystoiminta on ylipäätään vähentynyt selvästi. Huippuvuosina Ruotsinsuomalaisten keskusliitolla oli noin 50 000 jäsentä mutta nyt enää noin 12 000, liitosta kerrotaan.

Tansseja on, mutta ei niissä enää käy nuorta polvea, Ilo ja Leppänen sanovat.

”Kyllä se suomalaisuus on tulevaisuudessa niin paljon heikompaa. Ehkä me emme ehdi sitä nähdä. Lapsemme ehkä kykenevät pitämään yllä jonkinlaista suomalaista kulttuuria, mutta lapsenlapsemme ehkä eivät. Tai ainakin se on ruotsin kielellä”, Leppänen sanoo.

Finlandia Pallon mökeillä perinne elää silti vielä ainakin perjantain saunailloissa. Joukkueesta on kuitenkin tullut ihan yleisseura. Samalla se on kasvanut ja yhdistynyt muiden alueen seurojen kanssa. Suomalaisuus näkyy enää lähinnä nimessä.


Illan treeneissä 05-poikien valmentaja Kristian Kjellbom ymmärtää vielä suomea taustansa vuoksi, mutta poika William Seigner, 11, ja valtaosa joukkueen muista lapsista puhuvat ruotsia.

”Suomi on aina vain heikommin mukana, ja samalla mukaan tulee uusia kansallisuuksia maahanmuuton mukana”, Kjellbom sanoo.

Tauno Peltomaa, joukkueen Suomi-perinnön kantaja, ei silti osaa kaivata oman nuoruutensa suomalaisia aikoja. Muutos on tullut hiipien, ja samalla siihen tottuu.

Suomeen Peltomaa ei ole enää vuosiin ajatellut lähteä, kun perhettä on Ruotsissa.

”Mutta ikäni olen suomalainen. Ei minusta saisi millään, ei sitten millään, ruotsalaista.”

Aikajana: The Beatlesin, minihameiden ja Vietnamin sodan vuosikymmen

1960

Suomi alkaa aktivoitua köyhän maailman auttamisessa. ”Kaikkiaan 101 asiantuntijaa on maastamme lähetetty YK:n kautta ulkomaille”, HS kertoo. Sanat muuttuvat: vuonna 1960 puhutaan alikehittyneistä maista, myöhemmin kehitysmaista, nykyään kehittyvistä maista.

1961

Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Euroviisuihin. Kilpailut pidetään Ranskan Cannesissa. Laila Kinnunen sijoittuu kymmenenneksi kappaleella Valoa ikkunassa. Voittoa saadaan odottaa 45 vuotta.

1961

Noottikriisi. Neuvostoliitto väittää ”saksalaisen militarismin ja revanshihengen” elpyneen, minkä takia se vaatii Suomea yya-sopimuksen mukaisiin sotilaallisiin neuvotteluihin. Tilanne laukeaa lopulta – ja vahvistaa presidentti Urho Kekkosen asemaa.

1963

Beatlemania pyyhkii maailmaa myrskyn lailla ja yltää myös Suomeen. HS analysoi The Beatlesia: ”Nimen takana on neljä nuorta miestä, joilla on huomiota herättävän pitkät tuuheat otsatukat, kapeat housunlahkeet ja valloittavan iloinen hymy. Iät vaihtelevat 20—23 vuoteen. The Beatlesin musiikki on mukaansa tempaisevan rytmikästä ja usein meluisaa.”

1966

Vanhojen sukupuoliroolien murtuminen näkyi myös muodissa. 1960-luku oli minihameen vuosikymmen. ”Taistelu ladylike-tyylin ja uuden radikaalin suuntauksen välillä tuntuu muodostuvan ankaraksi”, HS kirjoitti vuonna 1966.

1968

Maailman tapahtumat kuohuttavat 1960-luvulla myös Suomessa. Vietnamin sota laukaisee Yhdysvaltain-vastaisia mielenosoituksia. Neuvostoliittoa vastaan Suomessa ei osoiteta mieltä, poikkeuksena Tšekkoslovakian miehitys elokuussa 1968.

1969

Ruotsalaisten Saab-autojen kokoonpano alkaa Uudessakaupungissa. Ensimmäinen Suomessa valmistettu Saab 96 luovutetaan Kekkoselle 14. marraskuuta.

Koonnut Heikki Aittokoski HS Lähteet: HS, Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900–99  

HS:n kirjeenvaihtajat kertovat Suomen suhteista muuhun maailmaan. Suomen maailma -juttusarja etenee vuosikymmen kerrallaan läpi itsenäisyyden ajan. Sarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä, toisen täältä, kolmannen täältä ja neljännen täältä. Kaikki artikkelit ovat luettavissa Suomen maailma -sivustolla. Seuraavassa osassa liikutaan 1970-luvun Neuvostoliitossa.  

Oikaisu 16.5 klo 11.40: Kaupunginosan nimi on Tuve ei Tuva, kuten jutussa virheellisesti aiemmin kirjoitettiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi

    2. 2

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    3. 3

      Pian Helsingin ainoaksi synnytyssairaalaksi jäävä Naistenklinikka on vakavissa sisäilmaongelmissa – HUS on tiennyt asiasta jo keväällä

    4. 4

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    5. 5

      Huumekuski kaahasi satasta keskellä aamuliikennettä Helsingissä – Pakenijat motitettiin Hämeentielle

    6. 6

      Marko Junkkarin kommentti vihreiden gallup-suosion hurjasta noususta: ”Nyt huojuu toden teolla sekä Sipilän että Rinteen asema”

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    9. 9

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    10. 10

      Presidentti Sauli Niinistö tapaa Donald Trumpin Valkoisessa talossa elokuun lopulla – ”Erittäin hyvä asia”, sanoo ulkoasiainvaliokunnan Vanhanen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    7. 7

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    8. 8

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    9. 9

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    10. 10

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin
    3. Voro vei arvokenkiä ateljeesta Katajanokalla
    4. Donald Trump näki väkivaltaa molemmilla puolilla, ja internetin meemuilijat kaivoivat asiasta esimerkkejä – Harry Potter ja Star Warsin kapinalliset eivät hekään olleet puhtaita pulmusia
    5. Presidentti Sauli Niinistö tapaa Donald Trumpin Valkoisessa talossa elokuun lopulla – ”Erittäin hyvä asia”, sanoo ulkoasiainvaliokunnan Vanhanen
    6. Pian Helsingin ainoaksi synnytyssairaalaksi jäävä Naistenklinikka on vakavissa sisäilmaongelmissa – HUS on tiennyt asiasta jo keväällä
    7. Viron laivamatkailu ohitti ensimmäistä kertaa Suomen ja Ruotsin välisen reitin suosiossaan – ruotsalaisten matkailu Suomessa kuitenkin lisääntynyt
    8. Tilda Kiianlehto esitti pikkutyttönä elokuvassa Vilttitossua, eikä hän koskaan unohda hajua, joka lähti 5000 litrasta pilaantunutta pullataikinaa
    9. Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä
    10. Mies otti naisen panttivangikseen radioasemalla Hollannissa – tilanne laukesi rauhallisesti
    11. Therese Johaug ei jäänyt Norjaan odottamaan dopingtuomiota – matkusti rikospaikalle Italiaan
    12. Näytä lisää