Valikko
Ulkomaat

Kaksi työtä ja silti köyhä – suomalaisten työnantajien ylistämän Saksan talousihmeen kääntöpuolella palkka ei riitä elämiseen

Marion Wolpert on Saksan työssä käyvää köyhälistöä. Minityötään hän pitää pelastuksena.

Hannover/Helsinki

Marion Wolpertilla on ollut kaksi työelämää, tyypillinen ja epätyypillinen.

Ensin oli se, jossa tehtiin oman alan töitä ja jossa palkintokaappiin kertyi pokaaleja. Tätä työelämää kesti 20 vuotta. Samaan aikaan Wolpert voitti useita mestaruuksia kehonrakennuksessa.

Sitten on epätyypillinen työelämä. Se on siitä erikoinen, että Wolpertin kokopäiväisen vakituisen työn kuukausipalkka hannoverilaisella emolevytehtaalta ei riitä elämiseen, joten hän joutuu tekemään myös toista työtä jalkapallostadionilla.

Toisesta työstä, niin sanotusta minityöstä, saadut lisäsataset voi joskus käyttää myös pienen pieniin iloihin, kuten rakennekynsiin. Ne ovat häivähdys sitä elämää, jossa rahaa saattoi käyttää solariumeihin, lisäravinteisiin, kosmetiikkaan ja kisamatkoihin.


”Ihmisellä on niin eri haaveet eri elämänvaiheissa. Jos nyt joskus jostain haaveilen, niin lähi- ja luomuruoasta. Minulla ei enää mahdollisuutta syödä joka päivä hedelmiä ja vihanneksia”, Wolpert sanoo kotikeittiössään.

Nykyisin Wolpert pitää pokaalejaan vessan hyllyllä. Kaksio katosta lattiaan on täynnä väriä ja tavaraa. Makuuhuone on punainen, olohuone oranssi. Kaksi kissaa viistää pitkin seiniä.

”Kotini on kuin sieluni, täällä viihdyn”, Wolpert, 55, sanoo.

Koulutukseltaan Wolpert on hammasteknikko. Oli hyvä työ ja fitnessura. Sitten tuli avioero. Wolpert muutti takaisin kotikaupunkiinsa Hannoveriin, lähemmäs iäkästä äitiään.

Elämänmuutos oli suuri. Wolpert löysi oman alan töitä, mutta 600 euroa aikaisempaa pienemmällä palkalla.

”Palkka oli 1 500 euroa, ja sen oli tarkoitus nousta.”


Wolpert jäi kuitenkin vuonna 2006 työttömäksi. Hän olisi halunnut kouluttautua uudelleen, mutta suuret työmarkkinauudistukset olivat juuri myllertäneet Saksaa.

Pelin henki oli se, että jokaisen on mentävä töihin mihin tahansa. Jos ei menisi, työttömyystuella ei kovin kauan porskuttelisi. Se on sitä Saksan mallia, jolla työttömyystilastot on saatu puhdistettua ja josta puhutaan paljon myös Suomessa.

Wolpert ehti olla työttömänä neljä kuukautta. Tulevaisuus huolestutti, varsinkin kun kävi ilmi, ettei Wolpert saisi asumistukea. Yksin asuvalle 55 neliön kaksiota pidettiin liian suurena. ”Päätin, että otan alkuun minkä tahansa työn.”

Wolpert sai töitä vuokratyövälitysfirman kautta. Pikkutarkkaan työhön tottunut Wolpert pääsi tuntityösopimuksella kokoamaan tietokoneiden emolevyjä.

Wolpertin työura kuvaa paljon sitä, millaisessa myllerryksessä teollisuuden työpaikat ovat kaikkialla Euroopassa. Samoin Wolpert on esimerkki siitä, miten työmarkkinat niin sanotusti joustavat.

Saksaa on pidetty mallimaana työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisessä. Palkankorotuksissa on ollut viime vuosiin saakka malttia, ja palkat ovat joustaneet myös alaspäin, jos yrityksillä on ollut tiukkaa. Vuosina 2003–2005 tehdyt niin sanotut Hartz-uudistukset heikensivät työttömyys- ja sosiaaliturvaa, jotta töihin olisi todella pakko mennä.

Wolpert onkin joustanut. Emolevytehdas päätti vuonna 2010 ryhtyä sitoutumattomaksi työnantajaksi. Se irrottautui työehtosopimuksesta ja siten uusien työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisesta palkasta.

Se oli aikamoinen mullistus. Wolpertista tuli kuitenkin työnantajan silmissä vanhoihin työntekijöihin verrattuna hyvin kustannuskilpailukykyinen. Hänelle tarjottiin neljän vuokratyövuoden jälkeen vakituista paikkaa – mutta 25 prosenttia pienemmällä palkalla kuin työehtosopimus olisi tuonut.


”Silti tuntipalkkani nousi verrattuna vuokratyöläisen palkkaan. Tein samaa työtä kuin kaveri vieressä, tosin neljänneksen halvemmalla.”

Wolpert on saanut vuosikausia palkkaa, jolla hän ei elä.

Wolpertin tuntipalkka vuokrafirman kautta oli ensin 6,25 euroa, ja sitten se nousi noin 8 euroon. Vuonna 2015 Saksassa tuli voimaan 8,50 euron minimipalkka.

”Vuokratyöläisenä käteen jäi alle 900 euroa.”

Suomessa lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei ole, ja Saksassakin siitä käytiin laajaa keskustelua. Kysymys kuului, takaako summa pienpalkka-alojen työntekijöille elämisen mahdollisuudet nyt ja eläkkeellä vai johtaako se itse asiassa työttömyyden kasvuun, jos työnantajan kustannukset kasvavat. Niin ei kuitenkaan ole käynyt.

Tämän vuoden alusta lakisääteinen minimipalkka Saksassa on 8,84 euroa tunnilta. Minimipalkalla töitä tekee Saksassa 5–7 miljoonaa työntekijää.

Wolpertin palkka on vuorolisineen parhaimmillaan 1 800 euroa kuussa. Verojen jälkeen käteen jää 1 200 euroa. Viikkotunteja on 35, ja tuntipalkaksi tulee noin 12 euroa.


Suomessa pienituloiseksi määritellään, jos käytettävissä olevat rahatulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia suomalaisten mediaanitulosta. Summa on noin 1 185 euroa kuukaudessa. Summa on jotakuinkin sama kuin Wolpertin nettotulot. Sosiaalitukia hän ei saa.

”Tiedän, että palkkani pitäisi itse asiassa riittää. Mutta ei riitä.”

Saksan työmarkkinauudistukset vähensivät työttömyyttä. Se on ennätysmäisen vähäistä, Saksan työvoimaviranomaisen Bundesagentur für Arbeiten laskutavalla 5,8 prosenttia. Samaan aikaan tuloerot kasvavat ja töissä käyvien köyhyys lisääntyy.

Tilastointitapoja on monia, mutta Saksassa on arviolta viisi miljoonaa työssä käyvää, joiden palkka ei riitä ilman toista työtä tai sosiaalitukia.

”Vaikka Saksassa menee hyvin, ei ole vuosikausiin ollut niin, että kaikki, joilla on töitä, pärjäisivät. Työtä tekevien köyhyys on tosiasia, jota poliitikot eivät voi kieltää”, Wolpert sanoo.

Epätyypillisiä töitä tekevienkin määrä vain kasvaa. Tällä hetkellä niiden määrä, jotka tekevät osa-aikatöitä, vuokratöitä tai niin sanottuja minitöitä, on Saksassa suurimmillaan 13 vuoteen. Viime vuonna kaikista työsuhteista 40 prosenttia oli epätyypillisiä, käy ilmi Hans Böckler -säätiön talous- ja sosiaalitieteiden instituutin tuoreesta tutkimuksesta.

Niin sanottuja minitöitä tekee eri raporttien mukaan 5–7 miljoonaa saksalaista.

Minityömalli luotiin vuonna 2003. Kyse on tuntitöistä, joita voi tehdä muun työn tai sosiaalitukien lisäksi ilman sosiaalimaksuja ja veroja, kunhan ansiotulot jäävät alle 450 euron kuukaudessa. Myös Wolpertilla on vakityön lisäksi minityö.

Minityö tuo Wolpertille 50–150 euroa kuussa sen mukaan, kuinka monessa Hannover 96 -jalkapallojoukkueen ottelussa hän on töissä.

Wolpert lataa Hannover 96:n pelien aikaan stadionilla katsojien sirukortteihin rahaa, sillä stadionilla ei voi maksaa käteisellä tai muilla kuin omilla sirukorteilla.

Wolpert ilmoittautuu toivomiinsa työvuoroihin työnantajan nettisivuston kautta. ”Olen stadionin kantaväkeä, joten yleensä saan ne tunnit, joita toivon.”

Wolpertin mielestä minityöt ovat erinomaisia. Ilman niitä hän ei pärjäisi. Wolpertin työstä tuntipalkka on 9,50 euroa. ”Stadionilla on paljon eläkeläisiä ja opiskelijoita tienaamassa lisää rahaa. Väki vaihtuu paljon. Minityöt ovat monelle elintärkeitä.”

Yhteen aikaan Wolpertilla oli kolme työtä. Emolevytehtaan ja stadionin lisäksi hän pakkasi nettikaupan tilauksia. ”Se oli liikaa. Tein töitä aamukuudesta iltakymmeneen. Jaksoin neljä kuukautta.”

Eläke jää alle tuhannen euron, Wolpert laskee.

”Ilman minitöitä en selviä eläkkeellä”, hän sanoo.

”Minä en ole nyt hädässä, sillä osaan ja voin tehdä paljon itse, ja minulla on aina mahdollisuus saada rahaa, jos vain teen vielä lisää töitä. Viimeisenä apuna on veljeni.”

Wolpertin taloudenpito on nykyisin tarkkaa. Hän pitää kirjaa menoistaan ja tuloistaan. ”On pakko, muuten rahat eivät riitä.”


Eivätkä ne aina riitä. Kulutusluottoa on kertynyt 6 000 euroa, ja sitä on lyhennettävä 200 euroa kuussa. Vuokra on 455 euroa. Sitten on sähkö, vakuutus, tv-lupa, puhelinlasku, internet, 15 euron kuntosalimaksu, kissanruoat ja elokuvien suoratoistopalvelu.

Omiin ruokiinsa Wolpert on budjetoinut 200 euroa. ”Laitan itse ruokaa, mutta lihaa on vain kerran viikossa, koska se on kallista. Fitness-aikoina saatoin syödä puoli kiloa lihaa päivässä.”

Joka toinen kuukausi on kymppi shampooseen ja sen sellaiseen. ”Kampaajalla en ole käynyt vuosiin. Ainoa, mitä todella haluan, on laitattaa kynnet joka viides viikko. Se maksaa 30 euroa.”

Autostaan, 17-vuotiaasta Fiat Puntosta, Wolpert ei raaskisi luopua. Se päätyy kuitenkin myyntiin, jos ei mene läpi katsastuksesta.

”Ajatus vapaudesta on ollut tärkeä. Mutta vähänhän minä ajan, bensaan ei ole laittaa kuin 30 euroa.”

Ennen palkkapäivää rahat ovat yleensä lopussa. ”Saadakseni sosiaalitukia tienaan liikaa. Olen sitä mieltä, että johonkin rahaa menee liikaa, ja yritän päästä selville, mihin. Se, että pääsisin paremmin palkattuun työhön, ei taida enää olla mahdollista.”

Kun on todella tiukkaa, Wolpert myy tai vaihtaa tavaroitaan netin tavaranvaihtopörssissä. ”Kerran vaihdoin vanhan sähköhammasharjan valtavan suuren laventeliin, jonka sain parvekkeelle.”

Wolpert uskoo, että työssä käyvien köyhien määrä vain kasvaa.

”Samoin kuin kasvaa niiden määrä, jotka tienaavat todella hyvin. Keskiluokka siitä välistä katoaa. Saksassa tämä tapahtuu ilman suurta kapinaa, sillä me emme taida olla niitä, jotka lähtevät kadulle mellakoimaan.”

Poliitikoilta Wolpert ei odota suuria, vaikka vaalipuheissa ennen syyskuun liittopäivävaaleja työ, eläkeläisten köyhyys ja sosiaalinen eriarvoistuminen ovat keskeisiä teemoja.

”Viimeksi äänestin piraattipuoluetta, mutta koko puolue taisi jo kadota. Nyt luen läpi kaikkien puolueiden ohjelmat. Aloitin Vaihtoehto Saksalle -puolueesta, mutta en ole päättänyt, miten äänestän. En tosin halua, että Angela Merkel jatkaa, mutta sitä en tiedä, pystyykö kukaan häntä parempaan.”


Saksan mallia on pelätty ja ihailtu Suomessa

Saksan malli putkahtaa Suomessa esille aina silloin, kun puhutaan työ­elämän sääntöjen uudistamisesta.

Etenkin kilpailukykysopimukseksi (kiky) muuttuneella yhteiskuntasopimuksella pääministeri Juha Sipilä (kesk) yritti tehdä pitkälti samaa kuin Saksa teki sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Gerhard Schröderin johdolla vuosina 2002–2005.

Sipilä oli katsellut Saksaan ja päätellyt, että yritykset alkavat kukoistaa ja työtä syntyy lisää, kun työelämän säännöt joustavat, palkat määräytyvät työpaikoilla tuottavuuden ja suhdanteiden mukaan ja työtä tehdään enemmän. Näin valtion ei tarvitsisi leikata menojaan niin paljon, kun kansalaisten mahdollisuus valita työttömyysturva työn sijaan vaikeutuisi ja valtio saisi lisää verotuloja.

Schröder teki uudistuksen neljällä lailla, joilla leikattiin työt­tömyysturvaa, vaadittiin työn­tekijältä omaehtoisempaa työnhakua ja samalla etsittiin keinoja, joilla ihmiset löytäisivät helpommin uutta työtä vaikka pienellä palkalla.

Keinot ovat siis samoja, joita Sipilän hallitus on kahden vuoden aikana ottanut Suomessa käyttöön, tosin usein lievemmässä muodossa kuin Saksassa.

Suomen työnantajat ovat ylis­täneet Saksan mallissa etenkin niin sanottuja avaamislausek­keita. Niissä työnantajat ja palkansaajat voivat yhdessä sopia työpaikoilla työehtosopimusten ehtoja kehnommista ehdoista etenkin silloin, kun vaihtoehtona ovat vaikkapa irtisanomiset.

Suomessa palkat eivät jousta samalla tavalla, vaikka täälläkin kiky toi työpaikoille lisää avaamislausekkeiden tapaisia kriisilausekkeita.

Suomessa palkkoja ei ole juuri leikattu vaan kustannuksia on karsittu irtisanomisella, mikä on yrityksille halvempaa kuin Saksassa.

Suomessa työnantajat ovat valmiita poimimaan rusinat Saksan mallista. Useimmiten heidän puheissaan unohtuu mallin toinen puoli, kuten palkansaajien parempi asema työpaikkojen päätöksenteossa tai työnantajan suuremmat velvoitteet irtisanottuja kohtaan.

Suomessa palkansaajien edunvalvojat ovat eniten pelänneet Saksan mallissa sitä, että pienpalkkatyö lisääntyy kaikkialla. Suomessa pidetään tiukasti kiinni työehtosopimuksien palkkapykälistä.

Suomalaiset ay-johtajat ovat pelänneet myös sitä, että Saksan mallin kaltainen minityö korvaa Suomessakin yhä useammin kokopäivätyön. Siinä voi ansaita 450 euroa sosiaalitukien lisäksi maksamatta veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

Suomessakin on minityön ­kaltaisia järjestelmiä. Esimerkiksi työttömät voivat ansaita 300 euroa menettämättä tukiaan.

Oikaisu 1.6.2017 kello 12.15: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, minimipalkka koskee myös minitöitä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Saksa
  • Työelämä
  • Anna-Liina Kauhanen
  • Köyhyys
  • Tuloerot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Stand up -koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    3. 3

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    4. 4

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    5. 5

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    6. 6

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    7. 7

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    8. 8

      Kaukolämpöputken rikkoutuminen täytti Mannerheimintien tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – Lämpimän käyttöveden jakelussa esiintyy häiriöitä parin korttelin alueella

    9. 9

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    10. 10

      Diabeetikko Arto Lukkarin, 53, ei ennustettu elävän yli kolmikymppiseksi – nyt hänet palkittiin sitkeydestä Harvardin yliopiston kunniamitalilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    6. 6

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    7. 7

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    8. 8

      Kaukolämpöputken rikkoutuminen täytti Mannerheimintien tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – Lämpimän käyttöveden jakelussa esiintyy häiriöitä parin korttelin alueella

    9. 9

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    10. 10

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää