Valikko
Ulkomaat

Pelkällä ylioppilas­todistuksella pääsee moneen ulkomaiseen yliopistoon – HS selvitti, mitkä ovat suomalaisen ylioppilaan valtit

Helsinkiläisen Ilona Sorrin tulevaisuus on nyt kiinni yhdestä tai kahdesta pisteestä.

Sen verran häneltä jäi kevään ylioppilaskirjoituksissa puuttumaan historian ja englannin eximia-arvosanoista. Niillä hän olisi varmistanut unelmien opiskelupaikan lontoolaisessa huippuyliopistossa.

Kesän aikana ratkeaa, pääseekö Sorri opiskelemaan politiikkaa maineikkaaseen King’s College Londoniin, vaikka yliopiston vaatimat arvosanat eivät toteutuneet.

Britanniassa haetaan opiskelemaan jo lukion päättymistä edeltävänä syksynä, kun ylioppilasarvosanat eivät vielä ole tiedossa. Brittiopiskelijat pyytävät opettajiltaan ennusteen arvosanoistaan.

Suomessa sellaisia ei anneta, joten brittiyliopistot antavat suomalaishakijoille etukäteen arvosanat, joilla sisään pääsee varmasti.

Tällaiset yksityiskohdat kiinnostavat monia suomalaisopiskelijoita, sillä ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee tutkintoa nyt enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin.

Suomalaisella ylioppilastodistuksella on ainakin suomalaisten käsityksen mukaan hyvä maine Euroopassa. Mutta mitä suomalaiset ylioppilaat osaavat ja miten hyvin sillä osaamisella pääsee yliopistoon?

Suomen lukio-opintoja vastaavat opinnot ovat Euroopan maissa hyvin erilaisia, eikä niistä ei ole tehty kunnon vertailua.

HS otti vertailuun kaksi ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittua maata, Britannian ja Saksan. Millaisia kilpailijoita suomalaisilla on vastassa, kun he hakevat näissä maissa korkeakouluihin?

Britanniassa opiskelijat erikoistuvat muutamaan aineeseen jo yläasteiässä

London School of Ecomics and Political Science -yliopiston eli LSE:n maisteriopiskelijalla Henry Nordströmillä, 25, on hyvä vertailupohja eri maiden järjestelmistä. Hän asui lapsena Aasiassa ja Britanniassa ja kävi yläasteen ja lukion Suomessa.

Hän suoritti Britanniassa kandin tutkinnon maailmanpolitiikasta. Maisteriopinnoissa hänen pääaineensa on johtaminen.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Nordströmin mukaan isoimmat erot suomalaisen ja brittiopiskelijan välillä ovat siinä, että suomalaiset ovat itsenäisempiä ja laajan ainevalikoiman ansiosta yleissivistyneempiä.

Suomalaiset opiskelevat useampia aineita, kun taas Britanniassa opiskelijat valitsevat jo yläasteikäisinä aineet, joihin he keskittyvät.

Lukiossa britit opiskelevat laajan oppimäärän yleensä vain kolmesta aineesta, joista he tekevät A-levels-päättökokeet. Lisäksi voi suorittaa suppean AS-levels-kokeen muutamasta aineesta.

”Kun hain opiskelemaan kanditasolle, huomasin, että osasin joitain asioita paremmin kuin muut. Lähdin heti määrätietoisesti opiskelemaan, ja olin hieman itsenäisempi kuin muut ensimmäisen vuoden opiskelijat”, Nordström kertoo.

”Moni brittiopiskelija asuu ensimmäistä kertaa poissa kotoa ja tulee systeemistä, jossa koulubussi vie ovelta ovelle.”

Brittiyliopistot olettavat, että opiskelijat hallitsevat akateemisen kirjoittamisen jo aloittaessaan. Sitä harjoitellaan jo lukioissa.

Ilona Sorri sai tarjouksen useasta brittiyliopistosta. King’s Collegeen hän päätyi, koska se on huippuyliopisto ja Lontoossa.


”Minulle tuli hyvä fiilis, että suomalaiset ovat ihan haluttuja opiskelijoita. Sana on kiirinyt, että meillä on hyvät lähtövalmiudet heti lukion jälkeen”, Sorri sanoo.

Hänen mukaansa yksi suomalaisten etu on laaja kielitaito. Kaikki osaavat ainakin suomea, ruotsia ja englantia, Sorri myös venäjää.

”Britanniassa oppilaiden taso vaihtelee paljon. Kalliista yksityiskouluista tulee huippuopiskelijoita, mutta kaikki eivät ole niin valmiita. Suomalaisten taso on tasaisempaa, ja kaikilla on ainakin jotkut taidot.”

Kaikkiin korkeakouluihin haetaan saman sähköisen UCAS-järjestelmän kautta, mutta vaatimukset vaihtelevat siinä, montako laudaturia tai eximiaa suomalaishakijoilta edellytetään.

Arvosanojen lisäksi iso merkitys on motivaatiokirjeellä, jossa hakija kertoo itsestään, opintoja tukevista harrastuksistaan ja kiinnostuksenkohteistaan.

Valintatilanne elää syksyyn asti, koska arvosanaennusteet, joiden perusteella brittiopiskelijat hakevat korkeakouluihin, eivät aina toteudu. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia ennusteista osui oikeaan. Suurin osa hakijoista sai ennustettua huonomman arvosanan.

Se aiheuttaa yliopistoissa paljon lisätyötä, ja korkeakoulujen henkilökunta haluaisi siirtyä järjestelmään, jossa opiskelemaan haetaan toteutuneilla arvosanoilla, kertoi brittilehti The Guardian joulukuussa.

Tuusulalainen Siru Pikkarainen tietää jo, missä hän aloittaa opiskelut: Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa. Hän suorittaa kaksoistutkinnon psykologiasta ja filosofiasta.

Pikkarainen halusi nimenomaan Skotlantiin, koska siellä EU-kansalaiset voivat opiskella ilman lukukausimaksuja. Opiskelupaikka irtosi neljällä eximialla ja kahdella magna cum laudella.

Psykologian opiskeluun vaaditaan matematiikan arvosana.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Nordström pitää brittisysteemin hyvänä puolena sitä, että opintojen aikana opiskelijat oppivat soveltamaan oppimaansa erilaisiin työtehtäviin ja tilanteisiin. Opinto-ohjausta ja uravalmennusta on paljon, ja se on henkilökohtaista.

”Britanniassa ei ole outoa, että on opiskellut antropologiaa ja päätyy finanssialalle”, hän toteaa.

Saksassa ylioppilaskirjoituksissa on Suomea enemmän pakollisia aineita

Siru Pikkarainen kirjoitti pitkän saksan ja harkitsi opiskelumaaksi myös Saksaa. Hän ei kuitenkaan uskonut, että saksan taito riittäisi yliopistoon.

Saksassa ei juuri ole englanninkielisiä alempia korkeakoulututkintoja, maisteriohjelmia kylläkin.

Kielitaito lienee todennäköisin syy, miksi Saksa ei ole suomalaisille nykyistä suositumpi opiskelumaa. Useimpiin korkeakouluihin pääsee nimittäin suoraan suomalaisella ylioppilastodistuksella.

Pääsykokeita ja lisävaatimuksia on joillekin erikoisaloille. Kielitaito pitää osoittaa kielikokeella. Hakijalla pitää olla hyväksytty arvosana äidinkielessä ja kolmessa muussa aineessa.

Saksan Suomen-suurlähetystön mukaan Saksa varautuu siihen, että maan suosio opiskelumaana kasvaa lähivuosina, kun Britannia lähtee EU:sta. EU-ero tarkoittaa Britanniassa opiskeleville näillä näkymin nykyistä huomattavasti korkeampia lukukausimaksuja.

Tärkein ero suomalaiseen ylioppilastutkintoon on, että Saksassa valinnaisuutta on vähemmän. Jokaisen on pakko suorittaa ylioppilaskoe äidinkielestä, matematiikasta, yhdestä vieraasta kielestä ja luonnontieteistä.

Se mitä suomalaisten saksalaiset opiskelutoverit lopulta osaavat, riippuu siitä, missä päin Saksaa he ovat lukionsa käyneet. Jokaisella 16 osavaltiolla on oma ylioppilaskoe, ja vaatimuksissa on isoja eroja.

Der Spiegel -aikakauslehti julkaisi huhtikuun lopussa laajan vertailun osavaltioiden ylioppilaskokeista. Se osoitti, että vaatimusten lisäksi arvosanojen taso vaihtelee suuresti osavaltioissa.

Sillä on väliä, koska useimpiin yliopistoihin haetaan arvosanojen perusteella. Vain neljään prosenttiin opinto-ohjelmista on pääsykoe tai haastattelu.

Suomalaisten suosituin opiskelukaupunki on suurlähetystön mukaan Berliini. Myös esimerkiksi Freiburgissa, Tübingenissä, Passaussa ja Münchenissä opiskelee paljon suomalaisia.

Fakta

Ruotsi, Britannia ja Viro ovat suomalaisten suosituimmat opiskelumaat


 Suomalaisia opiskelee ulkomaisissa korkeakouluissa enemmän kuin koskaan.

 Lukuvuonna 2015–16 Kelan opintotukea sai ulkomaille 7 974 opiskelijaa, joista 2 586 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Seitsemän prosenttia kaikista korkeakouluopintonsa aloittaneista aloitti ne ulkomailla.

 Uusien opiskelijoiden suosituin maa oli Ruotsi, joka on erityisesti ruotsinkielisten suosiossa.

 Britannia, Viro, Hollanti, Yhdysvallat ja Saksa olivat seuraavaksi suosituimmat.

 Maailmanlaajuisesti viisi miljoonaa opiskelijaa opiskelee vuosittain kotimaansa ulkopuolella. Suosituimmat maat olivat vuonna 2014 Unescon mukaan Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Australia ja Saksa.

 Lisätietoja:

Opetushallituksen maaopas

Britannian suomalaisten opiskelijoiden yhdistys Iso ry

Britannian yhteishakujärjestelmä UCAS

Saksan Suomen-suurlähetystö

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Korkeakoulut
  • Opiskelu
  • Britannia
  • Saksa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    2. 2

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    3. 3

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    4. 4

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    5. 5

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    6. 6

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    7. 7

      Asuntooni on ilmestynyt hämähäkkejä, joudunko muuttamaan pois?

    8. 8

      Nuoret palestiinalaisnaiset rikkovat rajoja pistämällä lenkkarit jalkaan: ”Joka kerta kun lähden juoksulenkille, joudun pelkäämään perään huutelua”

    9. 9

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    5. 5

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    6. 6

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    7. 7

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    8. 8

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    9. 9

      Putken rikkoutuminen puski tulikuumaa höyryä Helsingin ydinkeskustassa – julkisen liikenteen erikoisjärjestelyt jatkuvat vielä maanantaina

    10. 10

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää