Ääri-islamin nousu Bosniassa herättää pelkoja

Kartta: Sarajevo, Bosnia

SARAJEVO. Hijabit ja uudet moskeijat kielivät islamin noususta Bosnian pääkaupungissa Sarajevossa. Pääosa kansasta – ja myös muslimiväestöstä – on edelleen tapauskovaisia, mutta pelot ääriainesten noususta ovat viime aikoina kasvaneet.

Yksi näkyvistä merkeistä on King Fadh -moskeija, jonka kerrotaan vetävän puoleensa wahhabiitteja, eli äärikonservatiivisen islamin suuntauksen kannattajia.

Kuten yhä useammat Bosnian uudet moskeijat, myös King Fadh on maksettu saudirahalla. Huhutaan myös, että saudit maksaisivat naisille hijabin eli päähuivin tai kaavun pitämisestä. Kaikki tulot ovat tervetulleita maassa, jossa työttömyys lähentelee 40 prosenttia.

Jotkut terrorismiasiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että Bosnia voi tarjota hedelmällisen maaperän ääri-islamismille ja "valkoisten muslimiterroristien" värvääjille.

"Jos Bosnian muslimien taloustilanne huononee, se luo perustaa radikalismille. Mutta arvioin, ettei wahhabiiteista ole todellista vaaraa yhteiskunnalle", sanoo Sarajevon Islamilaisen yliopiston professori Šaćir Filandra.

Myöskään Uskontojen välisen neuvoston muslimiedustaja Emir Kovačević ei näe islamin leviämisessä huolestuttavia piirteitä. "Uusia moskeijoita ilmestyy, mutta se johtuu moskeijoiden tarpeesta, koska Jugoslavian aikana uskonnon harjoittaminen ei ollut sallittua."

Jugoslavian aikana kommunistinen hallinto suhtautui kielteisesti uskontoihin ja vieroitti ihmisiä uskonnon harjoittamisesta.

Uskontojen välinen neuvosto pyrkii lähentämään uskontokuntia. Se on esimerkiksi järjestänyt tapaamisia teologian opiskelijoille, ja on vienyt heitä toistensa kirkkoihin ja moskeijoihin.

Bosnian väestöstä 40 prosenttia on muslimeja, 31 prosenttia ortodokseja, 15 prosenttia katolilaisia ja 14 prosenttia muita.

Uskonto määräytyy etnisen taustan mukaan siten, että Bosnian serbit ovat ortodokseja, kroaatit katolisia ja bosniakit muslimeja. Poikkeuksia ei juuri ole.

Islam tuli Balkanille ottomaanien eli turkkilaisten valloittajien mukana 1400-luvulla.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi