Öljy tuo, öljy vie

Talouskriisin ohella myös öljyn hintakehitys muokkaa maailmanjärjestystä. Esimerkiksi Iran ja Venäjä ovat kyenneet toimimaan aivan toisella tavoin korkean öljynhinnan tuomien varojen vuoksi.

Kehitys saattoi näkyä Georgian sodassa, kun Yhdysvallat joutui seuraamaan toimettomana Venäjän geopoliittisia voimatoimia.

Nyt öljyn hinta on romahtanut. Se heijastunee jälleen maailmanpolitiikkaankin.

"On mielenkiintoista nähdä, miten öljyn hintakehitys tulee vaikuttamaan Venäjän politiikkaan. Tähän asti öljyn maailmanmarkkinahinnan ja Venäjän politiikan välillä on ollut selvä yhteys", kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo.

Vielä lokakuun alussa Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kuitenkin iloitsi uudesta, finanssikriisin jälkeisestä maailmanjärjestyksestä.

"Ne ajat, jolloin yksi talous ja yksi valtio dominoivat, ovat nyt ohitse", Medvedev sanoi Pietarissa järjestetyssä seminaarissa.

Iran – jolla on hallussaan maailman toiseksi suurimmat öljyvarat – on puolestaan ajanut öljyvarojen turvin omia, länsimaiden vastaisia etujaan esimerkiksi Libanonissa, Gazassa ja Irakissa.

Niin ikään öljytulot nostivat itsetuntoa presidentti Hugo Chávezin johtamassa Venezuelassa. Hintojen romahdettua Chávezkin saattaa joutua arvioimaan uudelleen politiikkaansa.

"Olemme samassa tilassa kuin haamukipua tunteva, raajansa menettänyt potilas. En tiedä, kuinka kauan Chávezilta kestää tajuta, että nyt hän on menettänyt raajan", Harvardissa opettava venezualainen ekonomi Ricardo Hausmann arvioi The New York Timesille.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi