Öljyn etsinnän pelätään kuurouttavan kaloja Norjassa

Norjalaistutkijat ovat huolissaan siitä, että öljyn etsinnässä käytetyt seismiset tutkimusmenetelmät voivat kuurouttaa kaloja ja tuhota niiden suuntavaiston.

Kalojen tilapäinen tai jopa pysyvä kuuroutuminen voi kaikkein pahimmassa tapauksessa johtaa kalakannan romahtamiseen.

"Seismiset tutkimukset voivat vahingoittaa kalojen kuuloaistia", sanoo Norjan luonnonsuojeluliiton meribiologi Per-Erik Schulze Aftenposten-lehdelle.

Ympäristöjärjestö Bellona teki rikosilmoituksen seismisistä tutkimuksista Lofoottien alueella kesällä. Bellona luokittelee seismiset tutkimukset saasteeksi, jotka tuhoavat sekä kala- että nisäkäskantaa.

Norjassa tehdään syksyisin runsaasti seismisiä tutkimuksia mahdollisilla öljyalueilla. Merenpohjaan suunnataan ultra-aaltoja. Siitä, miten ne heijastuvat takaisin, saadaan tietoa maakerroksista. Seismisissä tutkimuksissa syntyy infraääni, joiden taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella eli noin alle 20 hertsiä. Nämä äänet voivat vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen.

Norjassa tutkimuksia tehdään eniten Pohjanmerellä, mutta myös Norjanmerellä ja Barentsinmerellä.

Myös Oslon yliopiston professori Olav Sand pelkää, että öljyn etsintä voi vaikuttaa kalojen käyttäytymismalliin.

"Kalojen oletetaan navigoivan akustisessa ympäristössä samaan tapaan kuin ihmiset suuntaavat kulkunsa näköhavaintojen perusteella. Kala tietää olinpaikkansa äänen perusteella", Norjan tunnetuin kalojen kuuloaistiin erikoistunut tutkija sanoo Aftenpostenille.

"Seismisten tutkimusten aiheuttamat keinotekoiset äänet voivat ylittää luonnolliset äänet. Kala ei enää tiedä, missä se on", Sand sanoo.

"Eksyksissä" olevien kalojen kutu- ja ravinnonetsintätoiminnot häiriintyvät ja kalakanta voi romahtaa. Myös norjalaiset kalastajat ovat valittaneet, että saaliit ovat olemattomia alueilla, joilla on tehty seismisiä tutkimuksia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi