Laitaoikeistolle murskavoitto Itävallan vaaleissa

Berliini. Itävallan laitaoikeiston kaksi puoluetta saavuttivat murskavoiton sunnuntaina käydyissä parlamenttivaaleissa.

Niiden yhteinen kannatus hipoi 30:tä prosenttia, tosin kumpikaan puolueista ei ollut kahden suurimman joukossa. Laitaoikeiston voittaessa kumpikin perinteisistä suurista puolueista kärsi pahoja menetyksiä.

Sosiaalidemokraatit (SPÖ) säilyi suurimpana puolueena vajaan 30 prosentin kannatuksellaan, vaikka menettikin alkuillan tulosennusteen mukaan kannatuksestaan yli viisi prosenttiyksikköä edellisiin vaaleihin nähden. Suurin häviäjä oli konservatiivinen ÖVP, jonka kannatus romahti 8,7 prosenttiyksikköä.

Oikeiston menestystä osattiin Itävallassa odottaa, sillä vuoden 2006 vaalien jälkeen perustettu kahden suuren hallituskoalitio ei missään vaiheessa kyennyt kunnolliseen yhteistyöhön. Kesken jäänyttä hallituskautta sävyttivät henkilöristiriidat sekä taistelu maan Eurooppa-politiikasta.

”Suuri koalitio oli surkea. Se tyrkytti voittoa oikeistolle”, sanoo Wienin yliopiston politiikan professori Peter Gerlich puhelinhaastattelussa.

Yllätysmomenttia tuloksiin toi se, että 16-vuotiaat saivat ensi kertaa äänestää parlamenttivaaleissa.

Heinz-Christian Strachen johtama Vapauspuolue FPÖ nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noin 18 prosentin kannatuksellaan. Suurempi yllätys oli Jörg Haiderin BZÖ:n (Itävallan tulevaisuusliiton) vaalimenestys. Lähinnä vain Kärntenin osavaltiossa ääniä keräävä BZÖ selvisi viime vaaleissa nipin napin parlamenttiin ylitettyään 4 prosentin äänikynnyksen. Nyt puolue sai 11 prosenttia äänistä.

Puolueiden yhteenlaskettu kannatus on samaa luokkaa ja jopa enemmän kuin Haiderin johtaman FPÖ:n kymmenen vuotta sitten. Tuolloin puolue nousi hallitusvastuuseen yhdessä konservatiivien kanssa, mikä aiheutti EU:ssa Itävallan vastaisen boikotin.

Hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaalituloksen jälkeen erittäin hankalia.

FPÖ:n Strache julisti voitonhumussa tavoittelevansa liittokanslerin paikkaa, tosin hän ei kyennyt määrittelemään, millaisessa koalitiossa tämä voisi toteutua.

Etulyöntiasema hallituksen muodostamisessa on suurimman puolueen eli sosiaalidemokraattien puheenjohtajalla Werner Faymannilla, 48.

Wieniläinen juristi Faymann toimi kaatuneessa kahden suuren hallituksessa liikenne- ja teknologiaministerinä. Tukea hän voi odottaa demaritaustaiselta liittopresidentiltä Heinz Fischeriltä ;presidentti käyttää hallituksen muodostamisessa merkittävää valtaa.

Politologi Gerlich ei pitäisi mahdottomana Faymannin johtamaa vähemmistöhallitusta, joka hallitsee laitaoikeiston tuella. Tällaista mallia Itävallassa on kertaalleen sodan jälkeen kokeiltu. Demarikansleri Bruno Kreisky hallitsi 1970-luvun alussa ilman muodollista enemmistöä saaden tukea hankkeilleen FPÖ:ltä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi