Kehitysmaiden ulosmarssi kiristi tunnelmia Kööpenhaminassa

Video: WWF:n tempauksessa valittiin paikka jonka haluaisi pelastaa

Kööpenhamina. Tunnelmat kiristyivät muutamaksi tunniksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa maanantaina, kun Kiinan, Intian ja Afrikan maiden edustajat marssivat ulos kokoussalista ja jarruttivat neuvotteluiden jatkumista.

Kehitysmaiden edustajat vaativat jatkoa Kioton ilmastosopimukselle, jossa sitovia päästövähennysvelvoitteita asetetaan vain teollisuusmaille.

Vaatimuksensa painottamiseksi kaikkiaan 135 kehitysmaan edustajaa marssi aamupäivällä ulos kokoussalista ja kieltäytyi osallistumasta neuvotteluiden ryhmätapaamisiin, kunnes asia on ratkaistu.

Afrikan maat pelkäävät menettävänsä erikoisasemansa, jos rikkaat teollisuusmaat saavat neuvotteluissa yliotteen.

Kehitysmaat pelkäävät, että Kioton sopimus halutaan kokonaan lakkauttaa, vaikka muita sitovia ilmastopäästöjä vähentäviä päästösopimuksia ei ole toistaiseksi olemassakaan.

Näyttävä ulosmarssi on kehitysmaiden perinteinen tapa vahvistaa viestiään. Puoli päivää kestäneen tauon jälkeen kehitysmaaryhmän edustajat palasivat kuitenkin neuvottelupöytään.

Ilmastoneuvotteluiden vaikein asia on toistaiseksi ollut se, minkälainen on tulevan sopimuksen oikeudellinen muoto ja mitä uuteen sopimukseen otetaan teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä hillitsevästä Kioton sopimuksesta.

Afrikan maat haluavat jatkoa Kiotolle, sillä sopimuksessa ei aseteta velvoitteita kehitysmaille. Yhdysvallat puolestaan ei suostu tulemaan mukaan Kioton sopimukseen.

EU ajaa yhtä sopimusta, johon liitettäisiin osia Kioton sopimuksesta ja jossa myös Yhdysvallat ovat mukana.

Pienet saarivaltiot puolestaan haluavat kaksi sopimusta. Toisessa määriteltäisiin teollisuusmaille sitovat velvoitteet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi, ja toisessa olisivat mukana Yhdysvallat ja kehitysmaat.

Gambian valtuuskunta kertoi Tanskan luvanneen ottaa Afrikan maiden vaatimukset paremmin huomioon.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi