Barack Obaman alati tarkentuva tarina ei tunne vertaistaan

Obama on "ruipelo, jolla on hassu nimi" ja "kerran elämässä -ehdokas"
Pastori Jeremiah Wright palasi kummittelemaan ratkaisevalla hetkellä

Washington. Tämän viikon tiistaina lehdistön eteen käveli murheellisen näköinen poliitikko. Hän sanoi voimakkaita ja vihaisiakin sanoja miehestä, joka vihki hänet avioon, kastoi hänen tyttärensä ja innoitti nimen hänen bestseller-kirjalleen.

Lehdistön edessä ja suorassa tv-lähetyksessä Pohjois-Carolinan Winston-Salemin kaupungissa seisoi Barack Obama, 46-vuotias politiikan komeetta, joka yritti päästä eroon painajaisesta nimeltä Jeremiah Wright - päästäkseen puolueensa presidenttiehdokkaaksi ja päästäkseen presidentiksi.

Wright oli päivää aiemmin esiintynyt kansallisella lehdistöklubilla Washingtonissa ja puhunut hulluja Yhdysvaltain hallituksen osallisuudesta aids-viruksen leviämiseen sekä kertonut meneillään olevasta "hyökkäyksestä mustien kirkkoa vastaan".

Hulluja puheita maailmaan mahtuu, mutta Wright on ollut Obaman pastori ja ystävä parinkymmenen vuoden ajan. Tai "hengellinen opas", kuten Obaman tuhoa toivovat republikaanipuolueen hyökkäävät vaalimainokset määrittelevät.

Wrightin puheista ja saarnoista levinneistä videoista tuli maaliskuussa taivaan lahja vaikeuksiin ajautuneelle vastaehdokkaalle Hillary Clintonille ja Obaman kansansuosiota säikähtäneille republikaaneille.

Ennen niitä amerikkalaiset opettelivat ääneen huokaillen tuntemaan supertähti-Obamaa, joka toi puheillaan ennennäkemättömän raikkaan tuulahduksen myrkyttyneeseen poliittiseen ilmastoon.

Hän puhui kuin John F. Kennedy tai Martin Luther King ja lupasi toivoa ja muutosta tavalla, joka sai koululaiset ja hiphop-muusikotkin innostumaan politiikasta.

Obama herätti intohimoja, jotka ensimmäistä kertaa äänestävä eteläcarolinalainen Kendrick Thompson, 18, puki tammikuussa sanoiksi näin: "Pelkään että hänet salamurhataan." Bill Clintonin entinen energiaministeri Bill Richardson taas nousi vaalin viralliseksi Juudas Iskariotiksi, kun hän ilmoitti maaliskuussa tukevansa Obamaa Clintonin sijaan.

"Ehdokkuutesi on kerran elämässä -tilaisuus maallemme ja sinä olet kerran elämässä -johtaja. Sinä saat jokaisen amerikkalaisen ylpeäksi amerikkalaisuudestaan", Richardson perusteli.

Tämän viikon alussa Obaman sädekehä näytti ainakin hetkeksi katoavan juuri, kun hänen pitäisi olla parhaimmillaan Clintonin puuskuttaessa hänen niskaansa yhdeksän jäljellä olevan esivaalin edellä.

Jeremiah Wright saapui piilostaan selittämään, millainen on todellinen Wright eikä irrallisten videokatkelmien Wright. Näytti siltä kuin hänet olisi lähetetty tuhoamaan Obaman kampanja, sillä hän vähintäänkin vahvisti salaliittoteorioihin taipuvaisen ja amerikkalaisittain epäisänmaalliseksi tulkittavan mielenlaatunsa.

Syksyn 2001 terrori-iskut olivat Wrightin mukaan seurausta Yhdysvaltain ulkopolitiikasta, kuten hän kohutussa YouTube-videoklipissäkin ärjyi.

Perjantaina julkaistun Rasmussen-kyselyn mukaan 58 prosenttia amerikkalaisista uskoi, että Obamalla on ainakin jossain määrin samat käsitykset maastaan kuin Wrightilla. Kohun todelliset vaikutukset mitataan ensi tiistaina Indianan ja Pohjois-Carolinan esivaaleissa, jotka ovat kevään koitokset numero 48 ja 49.

Obama sanoi tiistaina, että hän on kaikkea muuta kuin mitä Wright puheillaan edustaa. Hän sanoi pitävänsä "loukkaavina" ja "tyrmistyttävinä" Wrightin "vuodatuksia".

Ehdokas viittasi kirjoihinsa, kampanjapuheisiinsa ja elämäntarinaansa. Niistä löytyisi oikea Barack Hussein Obama, jota hän itse on kutsunut "ruipeloksi, jolla on hassu nimi".

Jos Obama lyö Clintonin ja lopulta republikaanien John McCainin ja nousee Yhdysvaltain historian 44. presidentiksi ja ensimmäiseksi "mustaksi" presidentiksi, hänen tarinansa ei tunne vertaistaan.

Pintapuolisesti se kulkee seuraavasti: Obama syntyi 4. elokuuta 1961 Havaijilla mustan kenialaisisän Barack Hussein Obama Seniorin ja valkoisen kansasilaisäidin Ann Dunhamin pojaksi.

Isä oli lapsuudessaan paimentanut vuohia, ja tämän isä oli siirtomaaisäntien brittien palvelija. Äidin puolelta isoisä puolestaan työskenteli öljykentillä suuren laman aikana ennen kuin lähti marssimaan Pattonin armeijan kanssa Euroopan halki.

Havaijilla opiskellut isä jätti Obaman kahden vanhana. Antropologi ja avustustyöntekijä, äiti Dunham löysi uuden miehen, indonesialaisen Lolo Soetoron, jonka mukana he muuttivat Jakartaan. Siellä Obama kävi koulua kymmenvuotiaaksi asti, kunnes palasi Havaijille asumaan isovanhempiensa kanssa.

Nuoruudessa Obama opiskeli Kaliforniassa ja kirjoitti työntäneensä viinan, marijuanan ja kokaiinin voimin "syrjään kysymyksiä siitä, kuka olen". Sen sijaan että hän olisi jättänyt kokemukset vastustajiensa tongittaviksi, hän kirjasi ne rauhallisesti Dreams From My Father -teokseensa jo 1995.

Nuorena Barryksi kutsuttu Obama päätyi Columbian yliopistoon ja sen jälkeen yhteisöaktiiviksi Chicagon eteläosien slummeihin. Sillä retkellä Obama huomasi, että hänen elämästään puuttui jotain.

"Niinpä yhtenä sunnuntaina vedin ylleni yhden harvoista puhtaista takeistani ja menin Trinity United Church of Christ -kirkkoon 95. kadulla Chicagon eteläpuolella. Ja siellä kuulin pastori Jeremiah A. Wrightin pitävän saarnaa nimeltä The Audacity of Hope [Julkeutta toivoa]", Obama totesi viime vuoden puheessaan.

"Ja tuon seremonian aikana hän esitteli minut jollekin nimeltä Jeesus Kristus."

Kirkon penkiltä matka jatkui Harvardin oikeustieteelliseen, Illinoisin senaattiin, Yhdysvaltain senaattiin ja vielä presidenttiehdokkaaksi. Polulta löytyi älykkövaimo Michelle, jonka kanssa Obama avioitui 1992 ja sai tyttäret Malian 1998 ja Sashan 2001.

Suurtakin suurempi amerikkalainen tarina, jota media on yrittänyt päivä toisensa jälkeen tarkentaa: miten hän äänesti Illinoisin senaatissa, kuka on Michelle Obama, millaisia olivat edesmenneet Obaman äiti ja isä, millainen oli hänen koulunsa Indonesiassa, millainen afrikkalaisen sukuhaaransa kotikylä ja niin edelleen.

Mutta edelleen amerikkalaiset kysyvät, kuka Obama on ja millainen presidentti hänestä tulisi. Hämmennystä voi selittää se, että hänen poliitikon uransa ja siten julkinen elämänsä on huomattavasti vastaehdokkaitaan Clintonia, 60, ja McCainia, 71, lyhyempi.

Politiikkaa tarkastikin seuraavien mielissä Obama syntyi vasta kesällä 2004, kun hän piti demokraattien puoluekokouksessa Bostonissa legendana syntyneen puheensa.

Puheessaan hän kuulutti poliittisen kahtiajaon lopettamista: Yhdysvallat ei ole vain joukko sinisiä eli demokraattiäänestäjien ja punaisia eli republikaanien osavaltioita.

Samalla teemalla eli tavallaan kyseisen puheen muunnelmilla Obama on marssinut lukuisiin voittoihin ja hyvään johtoasemaan Clintonia vastaan, mutta ei vielä ratkaisevalla erolla. Äänestäjät ovat siis empineet, jotain puuttuu.

Jos verrataan Obaman ja Clintonin vaalilupauksia, eroja on haettava suurennuslasilla. Terveydenhuolto, ilmastonmuutos, Irakin sota, taloudenhoito - kuhunkin suurteemaan ehdokkaat tarjoavat demokraatteihin vetoavia samansuuntaisia perusreseptejä.

Ehdokkaiden äänestyshistoriat pudottavat heidät samalle poliittisen kartan sivulle. Suurin Obamaa suosinut ero on ollut se, että hän vastusti Irakin sotaan lähtöä, kun taas Clinton äänesti sodan puolesta.

Mutta Obaman ei tarvinnut äänestää sotaan lähdöstä, koska hän ei ollut 2002 vielä Yhdysvaltain senaatin jäsen. Ja siinä hänen ongelmansa onkin: ansioluottelon lyhyys. Hän puhuu maansa yhdistämisestä mutta ei pysty juurikaan näyttämään, että näin ja näin hän on sitä aiemmin yhdistänyt.

Siksi moni tutkailee Obamaa kampanjassa syntyneen mielikuvan perusteella, kun taas Clintonia ja McCainia arvioidaan kuin vanhoja perintöhuonekaluja. Ja ehkä siksi on kiinnitetty niin paljon huomiota Obaman poikkeukselliseen henkilöön ja tarinaan.

Obaman kampanjaväki on joutunut käyttämään paljon voimavaroja ampuakseen alas ehdokkaasta levitettyjä valheita. Paljon on kuhistu esimerkiksi keskimmäisestä nimestä Hussein, joka periytyy kenialaisista sukujuurista.

Obaman verkkosivuilla selvennetään seuraavaa: "Barack Obama ei ole koskaan ollut muslimi. Obama ei ole koskaan rukoillut moskeijassa, eikä häntä koskaan kasvatettu muslimiuskoon. Hän on vannoutunut kristitty, joka käy United Church of Christ -kirkossa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi