Blair puolusti Irakin-sotaa vailla katumusta

Lontoo. Jos joku odotti ex-pääministeri Tony Blairin pyytävän anteeksi tai katuvan päätöstä lähteä Irakin sotaan amerikkalaisten rinnalla, hän joutui pettymään.

Blair astui perjantaina sodan taustoja tutkivan Chilcotin komission eteen varmana asiastaan. Hän puolusti ponnekkaasti sotaa ja kiisti huhut salaisista sopimuksista presidentti George W. Bushin kanssa.

Blairin mielestä hyökkäykselle oli selvä peruste: yritykset purkaa Saddam Husseinin joukkotuhoaseohjelmat olivat epäonnistuneet, joten hänet piti syrjäyttää.

”Minun oli tehtävä päätös siitä, olisimmeko voineet ottaa sen riskin, että Saddam olisi jatkanut aseohjelmiaan – ottaen huomioon hänen taustansa, sen että hän oli käyttänyt kemiallisia aseita, että hän oli aiheuttanut yli miljoonan ihmisen kuoleman, että hän oli rikkonut YK:n päätöslauselmia kymmenen vuotta?”

”Minä uskon, että olimme oikeassa kun emme ottaneet riskiä.”

Blair lisäsi olleensa vakuuttunut siitä, että Irakilla oli kyky valmistaa joukkotuhoaseita, vaikka sellaisia ei sodan jälkeen koskaan maasta löydetty.

Hän tosin myönsi, että hallituksen syyskuussa 2002 tekemä raportti Irakin aseista olisi voinut olla selkeämpi. Kyseinen paperi sisälsi muun muassa virheellisen väitteen, jonka mukaan Saddam olisi kyennyt laukaisemaan joukkotuhoaseita 45 minuutissa.

”Se kohta olisi pitänyt oikaista”, Blair totesi.

Viisihenkinen tutkintakomissio kovisteli Blairia etenkin siitä, oliko hän tehnyt huhtikuussa 2002 Bushin kanssa salaisen sopimuksen, jonka mukaan Britannia tukisi joka tapauksessa sotatoimia Irakia vastaan. Joukkotuhoaseet olisi kehitetty sodan perusteluksi vasta myöhemmin.

Blair kiisti huhut jyrkästi.

”Ainoa sitoumus jonka tuolloin annoin, ja jonka annoin julkisesti, oli sitoumus ryhtyä toimiin Saddamin uhan takia. Oli täysin auki, miten toimittaisiin. Sotilaallisista toimista kyllä puhuttiin, mutta niihin aiottiin turvautua vasta jos YK-reitti epäonnistuisi”, hän selitti.

Blairin mukaan sekä Yhdysvaltain että Britannian suhtautuminen Saddam Husseiniin koki perinpohjaisen muutoksen syyskuun 2001 terrori-iskujen myötä. Hänen mielestään ei voitu ottaa sitä riskiä, että Irakin johto olisi toimittanut joukkotuhoaseita terroristeille, vaan Saddam oli joko riisuttava aseista tai syöstävä vallasta.

”Syyskuun 11. päivään asti pidimme Saddamia riskinä, joka voitiin padota. Sen päivän jälkeen laskelmat muuttuivat. Näkemykseni oli, että tässä asiassa ei voitu ottaa enää mitään riskiä.”

Blairin esiintyminen oli valtava pettymys Irakissa kuolleiden sotilaiden omaisille, jotka olivat kokoontuneet ulkopuolelle osoittamaan mieltään. ”Haluaisin että hän katsoisi minua silmiin ja pyytäisi anteeksi. Mutta hänellä ei ole sisua siihen”, sanoi Theresea Evans, jonka poika kuoli Irakin sodan ensimmäisenä päivänä.

Sodanvastaisen STWC-järjestön puheenjohtaja Andrew Murray oli tiukkasanaisempi ja vaati Blairin panemista tilille sotarikoksista.

”Se kysymys, johon Tony Blairin pitää lopulta vastata, esitetään Haagissa ja sotarikostuomioistuimen edessä”, Murray sanoi.

Chilcotin komission on määrä antaa loppuraporttinsa kesällä 2010, minkä jälkeen asia menee Britannian parlamentin käsittelyyn.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi