23.4.2007 16:46 | Päivitetty: 23.4.2007 21:22
Presidentti oli kärsinyt sydänvaivoista jo pitkään. Virka-aikanaan hän selvisi viidestä sydänkohtauksesta.
Kaksi kertaa presidentinvaalit voittanut Jeltsin erosi ennenaikaisesti virastaan vuoden 1999 viimeisenä päivänä. Hieman aikaisemmin hän oli valinnut seuraajakseen Venäjän nykyisen presidentin, silloin varsin tuntemattoman Vladimir Putinin.
Kesällä 1991 Jeltsinistä tuli Venäjän ensimmäinen suorilla vaaleilla valittu presidentti. Elokuussa hänen tarmokas vastarintansa auttoi kaatamaan vanhoillisten kommunistien vallankaappausyrityksen Mihail Gorbatšovia vastaan. Syksyn mittaan neuvostovaltio mureni entisestään, ja Jeltsin nousi Moskovan todelliseksi voimatekijäksi. Joulukuussa 1991 hän julisti yhdessä Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajien kanssa Neuvostoliiton hajonneeksi.
Jeltsin syntyi 1931 nykyisen Jekaterinburgin seudulla köyhän pariskunnan esikoisena. Nuoruudesta saakka tärkeimmiksi luonteenpiirteikseen Jeltsin kuvasi haluttomuuden alistua muiden käskyvaltaan ja tulisen sisun puolustaa oikeaksi uskomiaan ratkaisuja.
Jeltsin hankki rakennusinsinöörin koulutuksen Sverdlovskissa, nykyisessä Jekaterinburgissa. Samoihin aikoihin hän tutustui opiskelutoveriinsa Nainaan, jonka kanssa hän valmistuttuaan solmi avioliiton ja sai kaksi tytärtä.
Hän eteni Sverdlovskin alueen puoluejohtajaksi. Moskovaan Jeltsin saapui Mihail Gorbatšovin kehotuksesta 1985. Hän eteni Moskovan puoluejohtajaksi. Myöhemmin hänet valittiin Venäjän parlamentin puhemieheksi, jonka jälkeen hän erosi kommunistipuolueesta.
Jeltsinin presidenttikaudelta muistetaan jatkuvat pääministerien ja hallitusten vaihdokset, taloudellinen epävarmuus ja kapitalistisen järjestelmän raaka soveltaminen, duuman vallan alamäki ja kiistelty Tšetšenian sota.
Kremlin ilmoituksen mukaan Jeltsinin hautajaiset pidetään keskiviikkona. Keskiviikko on julistettu kansalliseksi surupäiväksi.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
Kotimaa | Päivitetty 0:11
Ulkomaat | Julkaistu 19:23
Urheilu | Julkaistu 21:50