Castron jälkeinen aika on jo alkanut

Kuubassa on käynnissä poliittinen siirtymäkausi riippumatta siitä, valitaanko vakavasti sairas Fidel Castro, 81, vielä kerran maan johtajaksi. Castron virallisen aseman tulevaisuus ratkeaa, kun sunnuntain vaaleissa nimetty parlamentti valitsee helmi-maaliskuussa Kuuban presidentin, eli puheenjohtajan uudelle valtioneuvostolle ja ministerineuvostolle.

Kansainvälisesti Kuuban tulevaisuudella ei ole enää läheskään samaa merkitystä kuin sillä on vuosikymmenten varrella ollut. Kuuba on ollut Castron 49 valtavuoden aikana muun muassa Neuvostoliiton ydinasetukikohta ja aseellisten vallankumousten vientikeskus. Nyt Kuuba on kommunistipuolueen johtama 11,4 miljoonan asukkaan saarivaltio, jolla on suhteellisen hyvin koulutettu mutta köyhä väestö ja kansainvälisesti lähinnä huomioarvoa.

Kuubasta tulee myös uusi esimerkki siitä, millaisiksi kommunistimaat muuttuvat. Euroopassa niistä tuli demokratioita, mutta Kiina ja Vietnam kokeilevat kommunistipuolueen johtamaa kapitalismia.

Nykyisten tietojen valossa Kuuba pyrkii Kiinan tielle. Castron sairastaessa on puoluetta vahvistettu hänen veljensä Raúlin johdolla. Diplomaatit odottavat, että varovaiset muutokset aloitetaan elintarviketuotannon ja joidenkin palveluammattien vapauttamisella sekä kieltoviidakon varovaisella harventamisella.

Tämä ei riitä Kuuban taloussaartoa ylläpitävälle Yhdysvalloille. Lokakuussa presidentti George W. Bush toisti asettavansa Kuubassa vapauden vakauden edelle.

EU on kokeillut sekä diplomaattisia pakotteita että niiden jäädyttämistä. Nykyinen linja on Kuuban rohkaiseminen uudistuksiin dialogilla. Se voi toimia. On kuitenkin myös mahdollista, ettei tilanne pysy Raúl Castron johtamien vanhojen kommunistien käsissä tai että uudistukset eivät sittenkään ole vakavasti heidän ohjelmassaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi