EU, Kiina ja Yhdysvallat jähmeinä Kööpenhaminassa

Kööpenhamina. Kolme suurta päästäjää, Yhdysvallat, Kiina ja Euroopan unioni, kaivautuivat tiistaina yhä syvemmälle asemiinsa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.

Kolme tärkeää neuvotteluosapuolta eivät vielä olleet valmiita uhraamaan prosenttiakaan niiden jo aiemmin ilmoitetuista tavoitteista, vaikka Kööpenhaminassa on käynnistymässä neuvotteluiden loppuhuipennus.

Kolmen seuraavan päivän aikana yli 130 maan johtajat neuvottelevat ilmastosopimuksen lopullisesta muodosta.

Kiina syytti tiistaina Yhdysvaltoja ja muita teollisuusmaita perääntymisestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Se on itse luvannut vähentää hiili-intensiteettiään 40–45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. EU ja Yhdysvallat ovat useasti ilmaisseet olevansa tyytymättömiä Kiinan lukuihin, sillä hiili-intensiteetti ei tarkoita suoraan päästövähennyksiä, vaan myös vaikeammin mitattavia parannuksia esimerkiksi energiatehokkuuteen.

"Näiden mittaamiseen pitäisi sitten kehittää erillinen kansainvälinen mittausjärjestelmä. En henkilökohtaisesti usko sen toimivan", Yhdysvaltojen pääneuvottelija Todd Stern sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Yhdysvallat on luvannut vähentää päästöjään 17 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa vain noin 3–4 prosentin vähennyksiä yleisesti käytettyyn vertailuvuoteen 1990 verrattuna.

Sternin mukaan Yhdysvallat ei aio joustaa vertailuvuoden käytössä.

"Suostumme moniin vertailuvuosiin, muttemme luopumaan omastamme. Olemme nyt hyvällä polulla", Stern sanoi.

Euroopan unionin neuvottelukunta toisti edelleen tiistaina, että Euroopan unionin 30 prosentin päästövähennys pysyy ehdollisena.

"Tätä tavoitetta ei myydä liian halvalla", EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren sanoi.

EU on vaatinut muilta teollisuusmailta vastaavia sitoumuksia korottaakseen nykyistä 20 prosentin päästövähennystavoitettaan.

EU on yksi harvoista neuvottelijoista, jotka käyttävät edelleen Kööpenhaminassa Kioton sopimuksen vertailuvuotta 1990.

"He ovat kuin koululaisia. Vaikka läksyjen aikaraja olisi mikä vaan, he odottavat viime hetkeen tehdäkseen ne", luonnehti neuvotteluja isännöivä tanskalaisministeri Connie Hedegaard tiistaina uutistoimistojen mukaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi