EU:n laajentumisesta suuri haaste Suomen puheenjohtajakaudelle

Suhteet Turkkiin saattavat kärjistyä, Balkanin tilanne suomalaisten käsissä

BRYSSEL. Suomen rooli EU:n laajentumisessa on merkittävä heinäkuun alussa alkavan puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana.

Viitteitä tästä nähtiin perjantaina, kun Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan ilmoitti puheessaan, ettei maa tule "koskaan" päästämään EU:n jäsenmaan Kyproksen laivoja satamiinsa ja lentokoneita lentokentilleen, ellei Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen "eristämistä" lopeteta.

Samaan aikaan EU:n huippukokouksessa Brysselissä olleet jäsenmaiden johtajat eivät uhkausta sulattaneet.

Nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel sanoi kaikkien jäsenmaiden vaativan, että Turkki sopii välinsä Kyproksen kanssa vuoden loppuun mennessä eli Suomen puheenjohtajakaudella.

"Jos Turkki ei kykene tai halua pitää kiinni velvoitteistaan, sillä olisi haitallinen vaikutus jäsenyysprosessiin", laajentumiskomissaari Olli Rehn sanoi täsmentämättä seurauksia.

Kiistan vuoksi unionissa jouduttaneen syksyllä miettimään, pitäisikö Turkin EU-jäsenyysneuvottelut jäädyttää, ellei se normalisoi suhteitaan Kyprokseen.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi, että kiista tulee vielä kärjistymään Suomen vetokaudella.

"Pitäisin ihmeellisenä, jos sen kanssa ei tulisi hankaluuksia", Tuomioja sanoi.

Turkin lisäksi Suomella on melkoisesti työsarkaa Balkanilla. YK:n erityislähettilään, presidentti Martti Ahtisaaren pitäisi sopia syksyllä Kosovon asemasta, ja Serbia pitäisi taivuttaa yhteistyöhön Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa.

Ulkoministerit keskustelivat Brysselissä Serbian tilanteesta, joka Tuomiojan mukaan on huolestuttava.

Unioni haluaa viestittää Serbialle EU:n tukea, mutta samaan aikaan lähentymisneuvottelut ovat jäissä, koska sotarikoksista syytettyä serbikenraalia Ratko Mladicia ei ole saatu pidätettyä.

"Riippuu heidän omista päätöksistään ensisijaisesti", Tuomioja kuvaili Serbian kehitystä.

Balkania koskee myös kysymys Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyydestä. Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin viimeistään tammikuussa 2008. Todennäköisempää kuitenkin on, että niistä tulee jäseniä jo tammikuussa 2007.

Mahdollinen päätös jäsenyyden lykkäämisestä tehdään syksyllä.

Huippukokouksessa muut jäsenmaat halusivat myös, että Suomi johtaa joulukuussa keskusteluja EU:n imukyvystä ottaa uusia maita jäsenikseen.

Monissa jäsenmaissa laajentumisähky on herättänyt kysymyksiä unionin tulevista rajoista ja kyvystä toimia vanhoilla sopimuksilla, jos uusia maita otetaan jäseniksi.

Jäsenmaat ovat yksimielisiä siitä, että Balkanin maiden tulevaisuus on jonain päivänä EU:n jäsenyys. Tämän jälkeen jäsenmaiden yhtenäisyys alkaakin rakoilla.

Esimerkiksi Ranskassa ja Itävallassa monet ovat karsastaneet Turkin jäsenyyttä. Saksan liittokansleri Angela Merkel on aiemmin vihjannut eräänlaisesta toisen luokan jäsenyydestä.

Myös Ukrainan pyrkimys unionin jäseneksi on kauhistuttanut monia.

Imukyky eli virallisesti "vastaanottokyky" nousi Brysselin-kokouksen toistetuimmaksi sanaksi. Itävalta olisi halunnut jäsenmaiden päättävän, että unionin omasta imukyvystä tulee virallinen kriteeri uusia jäsenmaita hyväksyttäessä. Ehdotus tyrmättiin.

"Oli tärkeää tämän kriteeri-sanan poistaminen", pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoi.

Hän arvioi, että Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella 1999 tilanne oli EU:ssa yleisesti optimistisempi, kun siirtyminen yhteiseen valuuttaan ja unionin suurlaajentuminen olivat vielä edessä.

Vanhanen arvioi, että EU:n jäsenmäärän kasvu on tehnyt päätöksenteosta monimutkaisempaa.

"Kyllä jäsenmäärän kasvu on muuttanut unionin sisäistä dynamiikkaa", Vanhanen sanoi. Tästä huolimatta hän ei voi "allekirjoittaa sitä, että unioni olisi pysähtynyt".

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi