Elintasokuilu syvenee Kreikassa

Johanna Mannila
Helsingin Sanomat

Yli yhdentoista miljoonan asukkaan Kreikka on yksi Euroopan unionin köyhistä jäsenmaista, jossa rikkaiden ja köyhien välinen elintasokuilu on leventynyt voimakkaasti viime vuosina, jo ennen tämän syksyn finanssikriisiä.

Hintojen huima nousu, työttömyyden kasvu ja poliitikkojen toistuvat korruptioskandaalit ovat vieneet monilta kreikkalaisilta uskon vallanpitäjiin.

Ammattiliittojen ei ole pahemmin tarvinnut houkutella väkeä mielenosoituksiin, sillä hallituksen työ- ja eläkeuudistukset ärsyttävät keski- ja työväenluokkaan kuuluvia. Virkamiesten etujen leikkaukset ovat saaneet tuhannet kaduille osoittamaan mieltään viime vuosina.

Hallituksella ei puolestaan ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä uudistukset ja leikkaukset, sillä EU on pitkään arvostellut Kreikkaa julkisen sektorin holtittomasta taloudenpidosta.

Kansalaisten luottamus hallitukseen on heikentynyt myös siksi, että talousongelmat eivät koske kaikkia. Kreikassa on vauras yläluokka, joka ei arastele rikkauksiensa esittelyä.

Opiskelijat ovat olleet näkyvässä roolissa kymmenissä kaupungeissa järjestetyissä mielenosoituksissa sen vuoksi, että parlamentti on hyväksynyt mittavan yliopistouudistuksen. Opiskelijajärjestöt ja yliopistojen henkilökunta ovat vastustaneet uudistusta.

Puolitoista vuotta sitten 20 000 opiskelijaa protestoi yliopistouudistusta vastaan Ateenan keskustassa. Silloinkin polttopullot ja katukivet lensivät kohti poliiseja ja kauppoja.

Sunnuntaina alkaneet väkivaltaisuudet ovat tavallaan jatko Kreikan lähihistorian sekasortoisille vuosille, jotka huipentuivat 41 vuotta sitten oikeistolaiseen sotilasvallankaappaukseen. Silloin kaappauksen tarkoituksena oli voimistuneen vasemmiston toiminnan ehkäiseminen.

Sekasorron vuosilta periytyy kreikkalaisten helposti mellakaksi muuttuva mielenosoitusperinne. Vuosien varrella poliisit ovat oppineet taltuttamaan polttopulloja heittävät mielenosoittajat kyynelkaasulla ja vesitykeillä.

Yli 45 000 miehen vahvuiset poliisivoimat ovat tänään keskiviikkona samanlaisessa hälytystilassa kuin Ateenan olympialaisten aikana neljä vuotta sitten.

Sotilaita ei sen sijaan kovin helposti kutsuta poliisien avuksi, sillä jokainen vanhempi kreikkalainen muistaa 35 vuoden takaiset traagiset tapahtumat Ateenan teknillisen korkeakoulun alueella. Silloin sotilasvaltaa vastustaneista mielenosoittajista kuoli 22, kun armeijan panssarivaunut vyöryivät kampusalueelle ja lopettivat protestin.

Saman ei uskota toistuvan, sillä nyt erikoislaki kieltää sotilaiden ja poliisien pääsyn yliopistoalueille.

Tällä haavaa kreikkalaisista neljä viidesosaa kannattaa joko konservatiiveja tai sosialisteja, vain viidesosa antaa tukensa kommunisteille ja muille pienille ryhmittymille.

Oppositio on jo pitkään vaatinut ennenaikaisten vaalien järjestämisestä, sillä oikeistohallituksella on parlamentissa vain yhden paikan enemmistö. Pääministeri Kostas Karamanlisille päätös vaalien aikaistamisesta lienee erittäin vaikea, sillä mielipidetiedustelujen mukaan hallituspuolueita uhkaa vaalitappio.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi