Etanapoliisi nujertamaan tappajaetanat Norjassa

Espanjansiruetanat ovat pilanneet monen norjalaisen kesän vuosi toisensa jälkeen.

Tappajaetanaksikin kutsuttu limainen nilviäinen ahmii pihoilta ja puutarhoista kaikki kasvit kukista nokkosiin asti. Etanoilla on kovan nälän lisäksi taito lisääntyä huippuvauhtia.

Norjan hallitus on nyt päättänyt nitistää etanat ja perustanut koko maata valvovan "etanapoliisin".

Norjan elintarvike- ja maatalousministeri Terje Riis-Johansen ilmoitti tällä viikolla, että ministeriö on varannut kolme miljoonaa Norjan kruunua (vajaat puoli miljoonaa euroa) etanoiden tuhoamiseen.

Etanapoliiseiksi koulutetaan asiantuntijoita Norjan elintarvikevirastosta, kunnista ja paikallisista puutarhayhdistyksistä.

Riis-Johansen lupaa etanapoliiseille kunnon koulutuksen tehtäviin sekä riittävät valtuudet etanahälytyksen tehneiden auttamiseksi.

Ensimmäiset etanahavainnot Norjassa tehtiin vuonna 1988, mutta nyt täystuhoa tekevät limakasat ovat levittäytyneet pohjoiseen Bodön korkeudellekin.

"Meidän on hoideltava etanat pois ennen kuin ne hoitelevat meidät. Monet ovat jo epätoivoisia, koska he eivät voi oleskella etanoiden ja liman täyttämillä pihoilla. Maanviljelijät pelkäävät lisäksi, että lehmät ja lampaat sairastuvat, koska ne syövät ruohoa, joka on täynnä etanoita", Riis-Johansen sanoo Verdens Gang-lehdelle.

Hän suhtautuu optimisesti etanapoliisin mahdollisuuksiin.

"Kun saamme asiantuntijat työhön, selviämme toivoakseni voittajina etanasodasta", hän sanoo.

Ministeri isännöi keskiviikkona Bergenissä konferenssia, jossa oli mukana 200 etana-asiantuntijaa strategiaa hiomassa.

Testit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä etanoiden määrää voidaan supistaa 80 prosenttia.

Norjan laki kieltää kuitenkin kovien myrkkyjen käytön eivätkä "kemialliset aseet" siksi kuulu etanapoliisin taisteluvarustukseen.

Maallikot ovat jo vuosia menestyksekkäästi tappaneet oluelle persoja etanoita alkoholilla. Pihalle tulee kaivaa olutämpäri, joka houkuttelee oluthullut etanat paikalle. Etanat putoavat ämpäriin ja hukkuvat.

Suomessa tappajaetana havaittiin Ahvenanmaalla 1990-luvun alussa. Manner-Suomeen se levisi kesällä 1994, jolloin lajia löytyi Helsingistä.

Espanjansiruetana on saanut osittain väärin perustein lisänimen tappajaetana. Se syö kuolleita tai heikkokuntoisia lajitovereitaan, mutta ei tapa niitä ruuakseen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi