Euroopan väkiluku laskee 50 miljoonalla ilman tuntuvaa maahanmuuttoa

berliini. Ilman tuntuvaa maahanmuuttoa Euroopan väkimäärä hupenee 50 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä.

Globaalisti ja äkkiseltään ajatellen myönteinen asia, sillä maapallon nykyiset 6,7 miljardia asukasta ovat viemässä planeettaa sen sietokyvyn rajoille.

"Kuitenkin väestön väheneminen aiheuttaa suuria ongelmia, etenkin kun se tapahtuu yhtäaikaisesti ja nopeasti väestön vanhenemisen kanssa", todetaan torstaina Berliinissä julkistetussa laajassa tutkimuksessa "Euroopan väestöllinen tulevaisuus".

"Useimmissa Euroopan maissa väestön vanheneminen panee sosiaaliturvajärjestelmän lähivuosikymmeninä lujille", sanoi Reiner Klingholz berliiniläisestä tutkimuslaitoksesta Berlin-Institut für Bevölkerung und Entwicklungista.

Samaan aikaan Eurooppa menettää kilpailukykyään Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan nähden.

Keskimääräinen syntyvyysluku naista kohden on Euroopassa nykyään 1,5. Se on selvästi alle 1,7:n, joka yhdessä maltillisen maahanmuuton kanssa takaisi väkimäärän pysymisen ennallaan, ja se on kaukana 2,1:stä, jonka myötä väestö uusiutuisi omasta takaa.

Tutkimuksessa tarkastellaan 27:ää EU-maata, ja niiden lisäksi aineistossa mukana ovat Norja, Islanti ja Sveitsi.

Tarkastelu on seikkaperäistä, sillä maakohtaisen jaon ohella käytössä on ollut eurooppalaisen tilastoinnin mukainen alueellinen jako. Mukana olevat maat on pilkottu 285 alueeseen, Suomikin neljään osaan: eteläiseen, läntiseen, itäiseen ja pohjoiseen.

Tutkimus valaisee niitä valtavia eroja, joita väestö- kuten muussakin kehityksessä maanosan sisällä on.

Esimerkiksi syntyvyydessä Ranska pääsee Euroopan huippulukemaan, kahteen lapseen naista kohden, kun taas naapurimaa Saksassa naiset synnyttävät keskimäärin 1,32 lasta. Määrä on Euroopan pienimpiä.

Pohjoismaisittain tutkimus on mairittelevaa luettavaa, sillä kaikki viisi löytyvät vertailujen kärkipäästä olipa kyseessä naisten työllisyys, korkeasti koulutettujen määrä, panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai julkisen talouden tasapaino.

Vastaavasti saksalaisittain lukemat antavat aihetta muun muassa perhepoliittiseen pohdintaan: "Miten on mahdollista, että niissä maissa, joissa suuri osa naisista osallistuu työelämään syntyvyys on samaan aikaan korkea?" tutkijat kysyivät Pohjoismaihin viitaten.

Suomi pärjää kokonaisuutena vertailuissa mainiosti, mutta maan itäinen osa Joensuun tasalta Kainuuseen erottuu epäedukseen. Se sijoittuu 285 alueen joukossa sijalle 195, kun muut alueet ovat sadan joukossa, Etelä-Suomi peräti sijalla 25.

Tutkimus antaa virikkeitä Eurooppa- ja suurvaltapoliittisille pohdinnoille.

Venäjä hakee kadotettua suurvalta-asemaa takaisin sotimalla, mutta väestöllisesti katsoen pyrinnöt näyttävät tuhoon tuomituilta. Venäjän väestö hupenee 40 vuodessa 20 prosenttia.

Vastoin Saksan poliittisen kentän enemmistön mielipidettä tutkijat rohkenevat antaa suosituksen Turkin EU-jäsenyyden puolesta.

"Turkin jäsenyys on seuraava askel, jonka avulla EU voi säilyttää asemansa globaalina demografisena voimana."

Tutkimus on saksankieliseltä nimeltään Die demografische Zukunft von Europa. Sen julkaisija on Deutsche Taschenbuch Verlag. Tutkimusta esitellään myös Geo-aikakauslehdessä, jonka saksankielinen numero ilmestyy huomenna perjantaina.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi