Ihmiskauppa rehottaa EU:n sisällä

BRYSSEL. Iana Matei pyörittää ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden tyttöjen ja naisten turvakotia Romaniassa.

Tehtävä ei ole helppo. Rahasta on pulaa. Uhrit eivät uskalla todistaa rikollisia vastaan. Moni palaa uudestaan kadulle ja sitä kautta uudelleen kaupattavaksi.

Viranomaisiltakaan ei tule tukea. Matein mukaan Romanian hallituksen ja tuomareiden asenteissa on toivomisen varaa.

Matei tivasi kerran eräältä tuomarilta, miksi tämä päästi satoja tyttöjä välittäneen rikollisen vapaaksi.

"Tuomari viittasi uhreihin ja sanoi, että 'nuohan ovat vaan pikkuhuoria'", Matei kertoi äskettäin Euroopan parlamentin liberaaliryhmän järjestämässä kuulemistilaisuudessa.

Työstään Yhdysvalloissa palkitun Matein mielestä on korkea aika tajuta, että ihmiskaupan uhrit ovat juuri uhreja, eivät rikollisia.

"Ei kukaan 19-vuotias tyttö herää aamulla ja päätä, että lähdenpä tästä Tanskaan kahdeksi viikoksi kadulle", hän sanoi.

Ihmisiä kaupataan prostituoiduiksi ja orjatyövoimaksi kaikkialla maailmassa. Erityinen häpeäpilkku se on Euroopan unionille, joka mielellään esiintyy esikuvana muille.

EU-maissa ihmiskaupan uhrit ovat yleensä lähtöisin uusista jäsenmaista Itä-Euroopasta. Rikolliset myyvät, vuokraavat ja kuljettavat uhrinsa vanhoihin jäsenmaihin.

Romanialaiset ihmiskaupan uhrit päätyvät useimmiten Italiaan tai Espanjaan. Britannian bordelleihinkin heitä myydään – ja Pohjoismaihin.

Ennen valtaosa uhreista joutui seksiteollisuuden palvelukseen. Nyt yli puolet heistä päätyy muuhun pakkotyöhön.

EU:lla ei ole erityistä strategiaa ihmiskaupan kitkemiseksi, vaikka se kielletäänkin yksiselitteisesti unionin perusoikeuskirjassa. Komissio valmistelee aiheesta uutta lainsäädäntöä.

Euroopan neuvostolla on yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta. Se tuli voimaan vuosi sitten. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ratifiointi on vielä kesken.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi