Ilmastoguru: Maailmantalous tarvitsee tiukkaa ilmastosopimusta

Kööpenhamina. "Meillä on fifty–fifty mahdollisuudet, että saamme maailman keskilämpötilan nousun pysymään kahdessa asteessa. Tämä suurempaan nousua emme halua, sen seuraukset ovat kriittiset," maailmankuulu brittiekonomisti Nicholas Stern sanoo.

Kriittiset esimerkiksi maailmantaloudelle.

Stern vaatiikin, että maailman poliittiset johtajat sitoutuvat Kööpenhaminassa joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa tiukkaan päästöjen rajoittamiseen.

"Tarvitsemme Kööpenhaminassa vahvat poliittiset raamit lähivuosikymmenien toiminnalle. Sopimus on taloutemme tulevaisuus."

Kööpenhaminan ilmastosopimus on tärkeä sysäys talouskasvulle, Stern sanoo.

Suurinvestoijat odottavat Sternin mukaan ilmastoneuvottelujen tuloksia. He haluavat päättäjiltä vankkaa poliittista kehystä, jonka sisällä lähivuosina toimitaan, eivät tilannetta, jossa vuosikausia arvuutellaan esimerkiksi siitä, mitä hiilidioksidi maksaa tai millaiseksi verotus kehittyy.

Kun Stern puhuu ilmastonmuutoksesta, häntä yleensä kuunnellaan. Hän on se, joka käänsi ilmastonmuutoshuolen kielelle, jota maailman päättäjätkin ymmärtävät: numeroiksi.

Vuonna 2006 valmistunut Sternin raportti ilmastomuutoksen talousvaikutuksista kertoo, että mikäli mitään ei tehdä, ilmastonmuutos aiheuttaa neljänneksen pysyvän laskun maailman bruttokansantuotteeseen.

Stern on optimistinen. Hän uskoo, että Kööpenhaminassa saadaan aikaan sopimus. Mutta mikä tahansa sopimus ei hänen mukaansa riitä. Teollisuusvaltioiden – ja myös koko muun maailman – on sitouduttava tiukkoihin päästörajoituksiin ja siihen, että rikkaat maat rahoittavat kehitysmaiden ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

"Jos Suomen kehitysapu olisi nyt se, mitä EU tavoittelee, eli 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, tarkoittaa kehitysmaille maksettava tuki yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain", Stern sanoo.

Sternin mielestä luonteva taho jakamaan ja hallinnoimaan sitä rahaa, jota kehitysmaat ja kehittyvät maat tarvitsevat rikkailta mailta ilmastonmuutoksen hillintään, on Maailmanpankki.

Maailmanpankkiin kuuluvia Kansainvälistä jälleenrakennus- ja kehittämispankkia ja Kansainvälistä kehitysjärjestöä pitäisi käyttää paitsi kehityksen edistämisessä, myös ilmastonmuutoksessa, Stern sanoo.

"Tarvitsemme kaksi tai kolme eri instituutiota rahoitukseen. Ehdotan Maailmanpankkiin kolmatta ikkunaa, jonka antama rahoitus olisi kohdennettu ilmastonmuutokseen. Tätä kautta olisi mahdollisuus sitoa tuki kehitykselle ja ilmastonmuutokselle. Samanaikaisesti", Stern sanoo.

"On vahingollista molemmille, jos niiden rahoitus on liian kaukana toisistaan. Tarvitsemme rakenteita, jotka kytkevät nämä yhteen."

Nicholas Sternin haastattelu kokonaisuudessaan sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi